Hanna Holopainen

 

Kiitos kaikille 1022 äänestäjälle luottamuksesta.

 

1. Ilmastonlämpeneminen on pysäytettävä
- lumiukot pelastuvat ja samalla työllisyys paranee! -

Ilmastonmuutoksen torjuminen on nykypoliitikkojen tärkein tehtävä! Ilmastonmuutos uhkaa suomalaista elämäntapaa ja pahimmillaan vaarantaa koko planeetan elinkelpoisuuden. On ratkaisevan tärkeää, että seuraavaan hallitusohjelmaan kirjataan sitovat päästövähennystavoitteet, joita ilmastonmuutoksen pysäyttäminen kahteen asteeseen edellyttää. Kun se tehdään kestävällä tavalla, voidaan samalla myös edistää suomalaisen ympäristöteknologian vientiä ja luoda uusia työpaikkoja.
 Keinot...

2. Hyvinvointiyhteiskunta murroksessa – perustulo, opintoraha, vanhemmuuden kustannukset, terveyden edistäminen.
 
Työ on tuottavampaa kuin koskaan, yhteiskuntamme rikkaampi kuin koskaan. Silti 20 % opiskelijoista kärsii mielenterveysongelmista, 135 000 lasta elää köyhyysrajan alapuolella ja terveysmenot kasvavat vauhdilla, jota kuntien talous ei kestä ja terveyspalvelujen saatavuudessa ihmiset ovat eriarvoisessa asemassa. Tutkimusten mukaan suomalaisten terveys on huolestuttavalla tavalla riippuvainen yksilön yhteiskunnallisesta asemasta. Koulutetut ja varakkaat ovat huomattavasti terveempiä kuin vähän koulutetut ja pienituloiset. Naisille ja miehille on taattava yhtäläinen oikeus osallistua työhön ja perhe-elämään. Opintoraha on nostettava sille tasolle, että opiskelijat voivat keskittyä opiskeluun.   Keinot...

3. Liikennepolitiikka 2000 -luvulle.
-henkilöraideliikenne, raide- ja vesitiekuljetukset, joukkoliikenteeseen lisää tukea, verotuksen porrastaminen päästöjen mukaan, hiukkaspäästöt kuriin, kaavoitus ihmisille ei autoille.

Joukkoliikenteestä on tehtävä todellinen vaihtoehto yksityisautoilulle, jotta ihmisillä on mahdollisuus valita omiin tarpeisiinsa sopiva liikkumismuoto. Yksityisautoiluun perustuva yhteiskunta on epätasa-arvoinen ja ympäristön kannalta kestämätön. Myös taloudellisesta näkökulmasta on järkevää varata suoraa tukea joukkoliikenteelle. Yksityisautoilu on valtion talouden kannalta erilaisine haittavaikutuksineen (teiden kuluminen, liikenneonnettomuudet, hiukkaspäästöjen terveysvaikutukset yms.) huomattavasti kalliimpaa.

Ohjausta ei pidä toteuttaa siten, että se vaarantaa ihmisten elämisen mahdollisuudet. En siis kannata bensiinin verotuksen nostamista, vaan päinvastoin haluan poistaa ylimääräisen dieselveron. Julkisesta liikenteestä on tehtävä edullinen ja käyttökelpoinen vaihtoehto paitsi kaupunkien keskusta-alueella myös taajamien ulkopuolella.

Tarvitaan myös lisää panostuksia kevyeen liikenteeseen, raideliikenteeseen ja vesitieverkoston hyödyntämiseen. Keinot...

--

Odottaen...

 


Kysy -
Hanna vastaa

Vastauksiani vaalikoneisiin

Vihreän liiton vaaliohjelma

Samalla voit voittaa Toyota Prius hybridiauton kesäloman ajaksi.

Testaa ilmasto-tietämyksesi

Takaisin Kotisivuille

 


Ilmastonlämpeneminen on pysäytettävä
- lumiukot pelastuvat ja samalla työllisyys paranee! -  
Takaisin alkuun

Ilmastonmuutoksen torjuminen on nykypoliitikkojen tärkein tehtävä! Ilmastonmuutos uhkaa suomalaista elämäntapaa ja pahimmillaan vaarantaa koko planeetan elinkelpoisuuden. On ratkaisevan tärkeää, että seuraavaan hallitusohjelmaan kirjataan sitovat päästövähennystavoitteet, joita ilmastonmuutoksen pysäyttäminen kahteen asteeseen edellyttää. Kun se tehdään kestävällä tavalla, voidaan samalla myös edistää suomalaisen ympäristöteknologian vientiä ja luoda uusia työpaikkoja.

On toimittava ripeästi sillä jossain vaiheessa ilmastonmuutos saavuttaa pisteen, jossa erilaiset mekanismit alkavat itsestään lisätä kasvihuonekaasujen määrää ilmakehässä ja sitten ei ilmiötä voida enää pysäyttää. Näin tapahtuu esimerkiksi ikiroudan alta vapautuvan metaanin vuoksi. Suomen on myös kansainvälisellä tasolla aktiivisesti edistettävä globaaleja toimia ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi, toisin kuin kuluvalla hallituskaudella on tehty. Seuraaviin toimenpiteisiin on tulevan hallituksen ryhdyttävä välittömästi:

Nimitettävä ilmastoministeri koordinoimaan ilmastoasioita.

Laitettava vireille ekologinen verouudistus: joka ohjaa kuluttajien ja yritysten käyttäytymistä ekologisempaan suuntaan. (windfall -vero, pakkausvero, päästöoikeuksien huutokauppa)

Otettava käyttöön syöttötariffit: eli hintatuetut ostovelvoitteet uusiutuvien energialähteiden käytön edistämiseksi.

Tuettava: uusiutuvan energiateknologian tutkimusta ja tuotekehitystä.

Laadittava uusi energiansäästön edistämisohjelma: ja sitouduttava sen toteuttamiseen.

Myöntää nykyistä laajemmin tukea: pientalojen siirtymiselle kestäviin lämmitysratkaisuihin. (aurinkokeräimet, lämpöpumput, pelletit)

Edistää matalaenergiaratkaisujen käyttöä: uudisrakentamisessa ja teollisuuden energiankäytön vähentämistä. (taajuusmuuttajat)

Arjen ympäristövalintojen tekemisen on oltava helppoa, hauskaa ja halpaa!                              Takaisin alkuun

 


Naisille ja miehille on taattava yhtäläinen oikeus osallistua työhön ja perhe-elämään.
  Nuorten naisten syrjintä työmarkkinoilla on saatava loppumaan. Perheen perustamisesta aiheutuvat kustannukset on jaettava kaikkien työnantajien kesken. Samalla isiä on rohkaistava osallistumaan perhe-elämään nykyistä enemmän. Yhteiskunnan on joustettava, jotta vanhemmat voivat viettää aikaansa lastensa kanssa. Tuntuu, että nyky-yhteiskunnassa ei enää olisi tilaa lasten hankkimiselle? Millainen on sellaisen yhteiskunnan tulevaisuus?

Opintoraha on nostettava sille tasolle, että opiskelijat voivat keskittyä opiskeluun. Opiskelijoidenkin vuorokaudessa on vain 24 tuntia, joten ei ihme että opiskelijat kärsivät mielenterveysongelmista, kun työaikalainsäädännön normit ylittyvät reippaasti. Opintotukijärjestelmää ei pidä käyttää keppinä tai porkkana valmistumisen nopeuttamiseksi. Valmistumisen nopeuttamiseksi tarvitaan lisää resursseja perusopetukseen ja tukipalveluihin. Opinnot pitäisi voida yhdistää joustavammin erilaisiin elämäntilanteisiin, eli vapaan tulon tukirajoja pitää nostaa ja perheellisille opiskelijoille tarvitaan lapsikorotus.

Vaikka kolmikantainen sopiminen on ollut ratkaisevassa asemassa mm. Suomen talouden elvyttämisessä liittyy siihen kuitenkin myös useita ongelmia. Suomessa on kolmikannassa palkkaratkaisujen lisäksi sovittu myös veropolitiikasta ja joiltain osin myös sosiaaliturvasta. Näissä asioissa ei kuitenkaan työmarkkinajärjestölähtöisesti päästä kaikkia väestöryhmiä parhaiten hyödyttävään loppu lopputulokseen. Tämä näkyy tuloerojen voimakkaana kasvuna ja nimenomaan siinä, että työmarkkinoiden ulkopuolella olevien väestöryhmien (mm. opiskelijat, kotiäidit) tulotaso on heikentynyt. Työnantajapuolella taas pienyrittäjien keskeiset ongelmat (esim. puutteet sosiaaliturvassa) ovat jääneet ratkaisematta. Valtion roolia vahvistamalla nämä tällä hetkellä "äänettömät" tulevat myös huomioiduksi, yhteiskunnan eriarvoistumiskehitys saadaan pysäytettyä.

Suomalaiset eivät ole tasa-arvoisia terveyspalvelujen saatavuuden suhteen; se vaihtelee mm. maantieteellisesti ja sosiaalisen aseman perusteella. Tutkimusten mukaan suomalaisten terveys on voimakkaammin riippuvainen henkilön sosiaalisesta asemasta, koulutuksesta tai tulotasosta kuin suurimmassa osassa muista eurooppalaisista maista. Tämä pitää ehdottomasti korjata, jos haluamme jatkossa nimittää maatamma hyvinvointivaltioksi.

Koulutuksellinen tasa-arvo: takuu koulutuksen maksuttomuudesta myös tulevaisuudessa.

Mahdollisuus keskittyä opintoihin: opintotukeen 15 prosentin korotus ja parannuksia apurahan saajien asemaan.

Opetuksen laatutakuu: hyvänä tavoitteena voidaan korkeakoulussa pitää keskimäärin 15 opiskelijaa yhtä opettajaa kohti.

Keskeiset opiskelijapalvelut kuntoon: opinto-ohjausta erityisesti oppiasteelta toiselle siirryttäessä;  lisää opintoneuvontapsykologeja ja mielenterveyspalveluita; ammattikorkeakouluopiskelijoiden terveydenhuollon resurssien turvaaminen.

Tasa-arvoa arkeen ja työhön: vanhemmuuden kustannusten jako kaikkien työnantajien kesken ja  suurempi osa vanhempainvapaista isien käyttöön.

Parempi vähimmäisturva: korotus lapsilisiin (2. lapsesta alkaen +10 € / kk) sekä pienimpiin äitiys-, isyys- ja vanhempainrahoihin (+217 € / kk).

Tukea yksinhuoltajille: elatustuen korotus 124 eurosta 140 euroon kuukaudessa ja toimenpideohjelma byrokratialoukkujen purkamiseksi yhden huoltajan perheissä.

Palveluiden taso asianmukaiseksi: neuvoloiden, kouluterveydenhuollon ja kotiavun kehittämiseen toimenpideohjelma, jotta ennalta ehkäisevän työn resurssit paranevat.

Päätösten terveysvaikutusten arviointi on tehtävä pakolliseksi: terveyden edistämisen on lisättävä terveyden tasa-arvoa sosiaaliluokkien, sukupuolten ja kuntien välillä.

Terveyden edistämiselle: on taattava nykyistä paremmat resurssit.

Enemmän pysyviä työsuhteita: määräaikaisuuksien vähentäminen jakamalla vanhemmuuden kustannukset tasan kaikkien työnantajien kesken ja antamalla ammattiliitoille kanneoikeus tarkistaa työsuhteen määräaikaisuuden perusteet.

Seuraavan hallituskauden aikana: valmisteltava ja tehtävä lisäselvityksiä sosiaaliturvajärjestelmän uudistamiseksi perustulolla.

Oikeudenmukaisempi ja kannustavampi sosiaaliturva: perustulon avulla yksinkertaisempi sosiaaliturva, joka tekee työnteosta aina kannattavaa.

Helpompi pääsy ansiosidonnaiselle:  ansiosidonnaisen turvan edellyttämän työssäoloaika lyhentäminen 10 kuukaudesta 6 kuukauteen.

Reilummat pelisäännöt vuokratyöläisille: vuokratyölle selkeät rajaukset, jotta yritykset eivät käytä vuokratyövoimaa välttääkseen työnantajalle kuuluvia velvollisuuksia, vaan vain tarvitessaan tilapäistä työvoimaa.                      Takaisin alkuun

 

 


Liikennepolitiikka 2000 –luvulle

-henkilöraideliikenne, raide- ja vesitiekuljetukset, joukkoliikenteeseen lisää tukea, verotuksen porrastaminen päästöjen mukaan, hiukkaspäästöt kuriin, kaavoitus ihmisille ei autoille.


Joukkoliikenteestä on tehtävä todellinen vaihtoehto yksityisautoilulle, jotta ihmisillä on mahdollisuus valita omiin tarpeisiinsa sopiva liikkumismuoto. Yksityisautoiluun perustuva yhteiskunta on epätasa-arvoinen ja ympäristön kannalta kestämätön. Myös taloudellisesta näkökulmasta on järkevää varata suoraa tukea joukkoliikenteelle. Yksityisautoilu on valtion talouden kannalta erilaisine haittavaikutuksineen (teiden kuluminen, liikenneonnettomuudet, päästöjen terveysvaikutukset yms.) huomattavasti kalliimpaa.

 

Ohjausta ei pidä toteuttaa siten, että se vaarantaa ihmisten elämisen mahdollisuudet. En siis kannata bensiinin verotuksen nostamista, vaan päinvastoin haluan poistaa ylimääräisen dieselveron. Julkisesta liikenteestä on tehtävä edullinen ja käyttökelpoinen vaihtoehto paitsi kaupunkien keskusta-alueella myös taajamien ulkopuolella.

 

Kaavoituspäätöksillä on pyrittävä edistämään myös kevyttä liikennettä (pyöräilyä, jalankulkua, rullaluistelua yms.)

 

Raideliikennettä on kehitettävä voimakkaasti. Ruotsissa panostetaan raideliikenneverkostoon moninkertainen summa Suomeen verrattuna. Suomeen on saata toimivaa paikallista henkilöraideliikennettä myös pääkaupunkiseudun ulkopuolelle. Etelä-Karjalassa on henkilöraideliikenteelle erityisen edullinen rataverkon varrelle sijoittunut kaupunkirakenne.
Vihreiden duokareliamalli Etelä-Karjalan alueen raideliikenteeksi.

 

Suomen vesitieverkoston käyttöä on lisättävä. Suomessa on heti Saksan jälkeen Euroopan tihein, mutta huonoiten hyödynnetty vesitieverkosto. Suomella ei ole tulevaisuudessa varaa olla hyödyntämättä jo olemassa olevaa verkostoa, kun kyseessä on vähemmän energiaa kuluttava, turvallinen ja ympäristöystävällinen kuljetusmuoto. 150-vuotiaan Saimaan kanavan nykyinen 1,5 – 2 miljoonan tonnin vuosikapasiteetti olisi nostettavissa jopa seitsemään miljoonaan tonniin. Nykyinen käyttö vastaa noin 60 000 rekkaa. Saimaan kanavan ympärivuotinen käyttö lisäisi teollisuutemme kilpailukykyä. Metsäteollisuus pystyisi käyttämään kanavaa huomattavasti nykyistä enemmän. Tekniikka ja osaaminen ympärivuotisen liikennöinnin kehittämiseksi ovat jo olemassa. Tarvitaan vain poliittista tahtoa ja ponnisteluja vuokraneuvottelujen läpiviemiseksi. Saimaan kanavan liikennöinnin kehittäminen on saatava seuraavaan hallitusohjelmaan.  Takaisin alkuun