• Heidi Hautala ja Hanna Holopainen: Konttikuljetuksia siirrettävä enemmän raiteille
• Puhe Vihreiden puoluekokouksessa Jyväskylässä 16.5.2009
• Vaaliväittely MTV3: Holopainen vs. Vatanen -Tekeekö EU riittävästi ilmastonmuutoksen torjumiseksi?
• Holopainen ja Hassi Lappeenrannassa: Uusi energiatekniikka on 2000-luvun vihreää kultaa
• Eurovaaliehdokas Holopainen Haminassa Eurooppa-päivänä: Ilmastoasiat eivät saa jäädä taantuman jalkoihin
• Mielipidekirjoitus: Parannuksia eläinten hyvinvointiin
• Vappupuhe Kotkan vihreiden vappujuhlassa Kotkassa 1.5.2009
• Euroehdokkaat Hanna Holopainen ja Terhi Räsänen:
  SUOMI KULKEE HYVÄÄN SUUNTAAN PARANTAMALLA ELÄINTEN OIKEUSTURVAA
• Holopainen ja Järvinen Parikkalassa: Maahanmuuttajien kotouttaminen vaatii lisää resursseja
• Mielipidekirjoitus: Hiekkalaatikkoleikkejä
• Lehtijuttu: Lumiukot kantavat huolta tulevaisuudestaan -ETELÄ-SAIMAA 26.2.2006
• Mielipidekirjoitus: Herätys päättäjät, nyt tarvitaan tekoja!
• Lehtijuttu: Pehmeitä arvoja ja tiukkaa toimintaa -Lappeenrantalainen 17.11.2005
• Mielipidekirjoitus: Miksi Etelä-Karjalassa ei toteudu avoin ja keskusteleva kuntademokratia?
• Mielipidekirjoitus: Otetaan mallia Joutsenosta
• Lehtijuttu: Kaakkois-Suomen vihreät haluavat oman kansanedustajan -ETELÄ-SAIMAA 18.3.2005
• Lehtijuttu: Presidenttiehdokkaiden tukijoina yllättävän vähän eteläkarjalaisia -ETELÄ-SAIMAA 28.11.2004

TIEDOTE 18.5.

Vihreiden eurovaaliehdokkaat Heidi Hautala ja Hanna Holopainen
Lappeenrannassa:
Konttikuljetuksia siirrettävä enemmän raiteille

Liikenneministeri Anu Vehviläinen on torjunut Venäjän tullilaitoksen
valmisteleman asetuksen, jonka mukaan yli 20-jalkaiset kontit kuljetettaisiin
joko meritse suoraan Venäjän satamiin tai naapurimaiden kautta rautateitse.
Esitys tarkoittaisi sitä, että Suomen kautta Venäjälle kulkeva konttiliikenne
tulisi siirtää maanteiltä rautateille.

Viime vuonna Suomen kautta kuljetettiin Venäjälle 196 000 konttia, joista vain
7 000 rautateitse. Heidi Hautalan ja Hanna Holopaisen mielestä
liikenneministeri Vehviläisen on tuettava konttikuljetuksien siirtämistä
enemmän raiteille. "Junakuljetukset ovat ekologisempia ja turvallisempia kuin
rekkakuljetukset. Tuoreessa muistissamme ovat vielä Etelä-Karjalaa ja
Kymenlaaksoa rasittaneet rekkajonot, jotka ulottuivat kymmenien kilometrien
päähän raja-asemilta ja niiden mukana tuomat liikenneturvallisuus- ja
ympäristöriskit. Näistä syistä Kaakkois-Suomen Vihreät ovat vaatineet, että
suuri osa rekkaliikenteestä siirretään raiteille", toteaa Holopainen.

Muutokset on tehtävä Venäjän vaatimuksista riippumatta. "Tarvitsemme enemmän
välityskapasiteettia raideliikenteeseen ja raide- ja rekkaliikenteen
kilpailutilanteen tasapainottamista. Ympäristö- ja sosiaalisten kustannusten on
näyttävä kuljetusten hinnoissa, jotta syntyy taloudellinen kannustin valita
kestävämpiä kuljetustapoja. Raideliikenne maksaa tällä hetkellä
infrastruktuurista, joten tilanne tulisi olla sama rekkaliikenteessä. Tällä
hetkellä saasteet, melu, teiden kuluminen ja onnettomuudet jäävät suomalaisten
maksettaviksi", huomauttaa Hautala.

Venäjän konttiasetusta on kritisoitu sen vaikutuksista Suomen vientiin ja
työpaikkoihin. "Siirtämällä pikaisesti kuljetuksia kumipyöriltä raiteille
estäisimme viennin ja työpaikkojen vähenemistä ja leikkaisimme päästöjä.
Junaliikennettä tulisi kehittää myös pyrkimällä kokonaiskuljetuksiin eli
tavaran käsittelyn minimointiin, siirtämällä rekat ja trailerit kulkemaan
mahdollisimman pitkiä välimatkoja junien kyydissä ja rakentamalla yhdistettyjen
kuljetusten terminaaleja", vaativat Hautala ja Holopainen.

***

Taustaa:
Vehviläinen on kritisoinut Venäjän aloitetta 13.5. Venäjän liikenneministeri
Igor Levitinille lähettämässään kirjeessä. Hän on myös tulliasioista vastaavan
ministerin Mari Kiviniemen kanssa lähettänyt 15.5. aihetta koskevan kirjeen
EU:n liikennekomissaari Antonio Tajanille ja tulliasioista vastaavalle
komissaari Laszlo Kovacsille.

Tervehdys vihreä puoluekokousväki. Terveisiä Lappeenrannasta, joka juhlistaa juuri valmistunutta ilmasto-ohjelmaansa aikomalla kasvattaa omistusosuuttaan lentoyhtiössä ja ottamalla haltuunsa lentokentänkin. Lappeenrannassa ei selvästikään vielä ole tarpeeksi meitä vihreitä ilmastohysteerikkoja. Ilmastohysteerikko on termi, jonka lanseerasi Kokoomuksen eurovaaliehdokas Ari Vatanen toissa päivänä. Osallistuin netissä Ari Vatasen kanssa MTV 3:n vaaliväittelyyn ja Ari Vatanen todella nimitti meitä vihreitä ilmastohysteerikoiksi. Oli mielenkiintoista huomata, että jälkivihreän Kokoomuksen ilmastonmuutoksen torjuntarintama tuntuu rakoilevan. Europarlamentaarikko Vatanen kyseenalaisti koko ilmastonmuutoksen olemassaolon. Olen ylpeä siitä, että meidän vihreiden koko ehdokasjoukko vaatii yksimielisesti EU:lta tiukempaa ilmastolinjaa.

Vihreän ilmasto- ja enerigapolitiikan lisäksi tänä keväänä on voinut olla ylpeä myös vihreiden eläinpoliittisista linjauksista. Parlamentissa Euroopan Vihreät taistelivat tiukemman eläinkoelainsäädännön puolesta. Valitettavasti direktiivi vesittyi loppumetreillä. Suomessa oikeusministerin asettama työryhmä esittää muutoksia eläinsuojelurikoksista annettaviin rangaistuksiin. Jos työryhmän esitykset menevät läpi eläinsuojelurikosten rangaistusasteikko laajenee ja rikosseuraamukset vastaavat paremmin yleistä oikeustajua.

Jatkossa pitäisi olla mahdollista langettaa myös elinikäisiä eläintenpitokieltoja toistuvien ja törkeiden rikosten seurauksena. Rangaistusasteikon kiristäminen ei kuitenkaan riitä. Ongelmana on myös se, että nykyisinkin käytetään vain rangaistusasteikon alapäätä ja usein prosessi katkeaa jo syyttäjälaitokseen. Olisi tärkeää, että syyttäjät saisivat lisäkoulutusta elinsuojelurikoksista. Näin eurovaalien alla on syytä vaatia eläimille parempaa oikeusturvaa koko EU:n alueella. Meillä vihreillä täytyy olla rohkeutta puolustaa myös niitä, jotka eivät voi äänestää.

Vaaliväittely MTV3: Holopainen vs. Vatanen
Tekeekö EU riittävästi ilmastonmuutoksen torjumiseksi?

Hanna Holopainen (vihr.): Nykymeno vie kohti ilmastokatastrofia

Ilmastonmuutos on aikamme vakavin haaste. Lämpenemisen pysäyttämiseksi tarvitaan nopeita ja päättäväisiä toimenpiteitä. EU:n päästökauppa on ollut hyvä alku, mutta se ei sellaisenaan riitä.

Nykyiset päästövähennystavoitteiden ja -sopimusten ongelmana on se, että ne eivät perustu ilmastotieteeseen, eivätkä vie alle kahden asteen. Yli kahden asteen lämpeneminen on arvioitu rajaksi, jonka ylittyessä riski äkillisiin, laajoihin katastrofeihin kasvaa. Myös päästökaupan ulkopuolisille sektoreille (rakennukset, liikenne, maatalous) tarvitaan sitovia päästövähennystavoitteita.

Minä kannatan Euroopan Maan ystävien ajamaa EU:n laajuista ilmastolakia. Ilmastolaki velvoittaisi EU:n jäsenmaat leikkaamaan päästöjään vuosittain viidellä prosenttiyksiköllä. Viiden prosenttiyksikön vuosittaiset vähennykset riittävät kohtuullisella todennäköisyydellä pysäyttämään ilmaston lämpenemisen alle kahteen asteeseen.

Ilman sitovia tavoitteita ilmastonlämpenemisen pysäyttäminen uhkaa vesittyä. Tarvitaan rohkeutta myöntää, että nykymeno vie meidät kohti katastrofia. Ilmastopaneeli IPCC:n mukaan päästöt on käännettävä laskuun viimeistään v. 2015 mennessä.

Hanna Holopainen, vihreät nro 229

Kaakkois-Suomen vihreiden puheenjohtaja, Lappeenrannan kaupunginvaltuutettu 

http://blogit.mtv3.fi/vaalivaittely/2009/05/14/tekeeko-eu-riittavasti-ilmastonmuutoksen-torjumiseksi/

Tiedote 12.5.09
Europarlamentikko Satu Hassi (Vihr) ja EU-ehdokas Hanna Holopainen (Vihr)
Lappeenrannassa:

Vihreät europarlamenttiehdokkaat Hassi ja Holopainen vaativat Suomea
satsaamaan uuden energiateknologian osaamista, jotta Suomi pärjää vihreässä
teollisessa vallankumouksessa.

Paperiteollisuuden ulosmarssi maastamme on ollut käynnissä jo kauan ja
globaali talouskriisi on kiihdyttänyt sitä.
Vihreät ovat ennakoineet muutoksen jo vuosia sitten ja vaatineet Suomea
kehittämään osaamistaan uusiutuvan energian, energiatehokkuuden ja muun
ympäristöystävällisen teknologian aloilla.

Suomen energia- ja teollisuuspolitiikka on kuitenkin vuosikymmeniä muovattu
tukemaan paperiteollisuuden perinteistä toimintamallia. Politiikassa
paperiteollisuuden ohjeita on uskollisimmin kuunnellut Kokoomuksen korva.
Tämä on jarruttanut suomalaisen osaamisen kehittämistä uudessa
energiatekniikassa samaan aikaan kun siitä on tullut voimakas kasvuala
maailmalla.

- Perinteinen teollisuus, kuten paperiteollisuus, on toki tärkeää,
myös jatkossa, mutta kaikille lienee jo selvää, että huomisen maailmassa
edes perinteinen teollisuus ei selviä vanhoin konstein. Ennen kaikkea
suomalaisten päättäjien pitää ymmärtää ajatella koko maan tulevaisuutta – ja
samalla Euroopan ja sitä myötä koko maailman, toteaa europarlamentaarikko
Satu Hassi.

- 2000-luvun vihreää kultaa on uusi energiatekniikka ja myös uusi
biomateriaaliosaaminen, jatkoi Hassi. Metsien luonnonvaroista voidaan tehdä
biomuoveja ja monia muita uusia materiaaleja, jotka nekin ovat 2000-luvun
bisnestä.

Erityisen tärkeää uusiutuvaan energiateknologiaan satsaaminen on
Etelä-Karjalan kaltaisissa maakunnissa, joissa on nojattu metsäteollisuuteen
ja perinteiseen suurteollisuuteen. Metsäteollisuus on vähentänyt
työpaikkojaan tasaiseen tahtiin ja talouskriisi on nopeuttanut sitä. Tästä
rakennemuutoksesta kärsivällä alueella viherkaulustyöpaikat ovat erittäin
tarpeellisia.

- Uusien työpaikkojen luomisessa voidaan hyödyntää sitä energia- ja
ympäristöteknologiaosaamista, jota
Lappeenrannan teknilliseltä yliopistolta löytyy. Alan tutkimukseen ja
tuotekehitykseen tarvitaan lisärahoitusta. Alueelle tarvitaan
ympäristö- ja energiateknologiaosaamisen verkosto. Esimerkkinä uusista
viherkaulustyöpaikoista on Lappeenrannassa toimiva
tuulivoimateknologiayritys The Switch, jonka kasvua ei edes taloustaantuma
ole pysäyttänyt, muistuttaa lappeenrantalainen Europarlamenttiehdokas Hanna
Holopainen, joka itsekin opiskelee Lappeenrannan teknilisessä yliopistossa.

Uusimmat uutiset maailmalta kertovat, että lama on jarruttanut myös uuden
energiatekniikan vauhtia. Hidastuminen on kuitenkin vain hetkellistä, koska
ilmastonmuutoksen ja energian saatavuuden haasteet eivät katoa minnekään.

- Suomi sai nyt toisen tilaisuuden hypätä mukaan vihreän energiatekniikan
junaan, jonka vauhdista olimme jääneet pahasti jälkeen. Tätä toista
tilaisuutta ei pidä enää hukata. Kokoomuksen ja Keskustankin pitää ymmärtää,
että paperiteollisuuden perinneyhdistyksen poikien ei pidä antaa määrätä
Suomen tulevaisuuspolitiikkaa, Hassi sanoo.

- Suomi on korkean koulutuksen ja tekniikkaosaajien maa, ja myös tekniikasta
kiinnostuneiden, jopa innostuneiden ihmisten maa. Meillä jos kellä on kaikki
edellytykset tehdä uudesta energiatekniikasta seuraava Nokia, kun maailma
toteuttaa Vihreää teollista vallankumousta, totesi Hanna Holopainen
 

Tiedote 9.5.2009

Vihreä liitto hyväksyi Eurooppa-ohjelman valtuuskunnan kokouksessa 19.4.
Vihreän Eurooppa-ohjelman keskeisin tavoite on vahvistaa demokraattista ja
oikeudenmukaista Eurooppaa. Globaali talouskriisi oli hyvä opetus siitä,
että vastuuta Euroopan taloudesta ei saa luovuttaa markkinavoimille.
Ohjelmassa vaaditaan rahoitusmarkkinoiden sääntelyä ja veroparatiisien
sulkemista.

- Talouskriisin torjunta kuuluu tasapuolisesti kaikille. Koko Euroopan
alueella on vihdoin otettava pankit ja sijoitusrahastot valvontaan ja
säänneltäviksi. Veroparatiisit on suljettava niin EU:ssa kuin muuallakin
maailmassa. Maailmanlaajuisesti on toteutettava nopeiden voittojen
tavoittelua hillitsevä transaktiovero. Hanna Holopainen toteaa.

Vihreät kannattavat vahvaa demokraattista Euroopan unionia, jonka merkitys
maailmassa vain kasvaa. Yhteistä ulko-, turvallisuus- ja
puolustuspolitiikkaa on vahvistettava, ja EU:lle halutaan yhtenäinen edustus
YK:ssa. EU:sta halutaan tehdä rauhanneuvottelun ja sovittelun suurvalta.

- Talouskriisiä suurempi uhka koko globaalille maailmalle ja Euroopalle on
ilmastonmuutos. Vaikka taantuman aikana ilmaston tilanne paranee aina
automaattisesti, niin tämä kysymys ei saa jäädä nyt taantuman jalkoihin.
Ilmastonmuutoksen torjunta on EU:n vakavin haaste maailmassa. Vain pysymällä
kansainvälisten ilmastoponnistelujen johdossa unioni voi saada myös
vapaamatkustajavaltiot kantamaan oman vastuunsa. Globaali
ilmasto-oikeudenmukaisuus vaatii, että EU johtaa työtä kestävien tuotanto-
ja kulutustapojen kehittämiseksi, muistuttaa Holopainen.

Europarlamenttiehdokas
Hanna Holopainen

Parannuksia eläinten hyvinvointiin

Oikeusministeri Tuija Brax asetti vuosi sitten työryhmän selvittämään eläinsuojelulainsäädännön muutostarpeita. Työryhmä antoi oman esityksensä ennen vappua. Työryhmä esittää eläinsuojelua koskevien säädösten tiukentamista muun muassa siten, että eläinsuojelurikkomuksissa otettaisiin käyttöön törkeä eläinsuojelurikkomus ja yhä useammin langetettaisiin myös eläintenpitokieltoja. Tähän asti ei rangaistuksissa ole ollut mahdollisuutta huomioida tekojen törkeyttä.

Eläintenpitokieltoa on ryhdyttävä määräämään laajemmin tehokkaana keinona eläinrääkkäyksen estämiseksi. Eläintenpitokiellon valvonnan tulee olla kattavaa ja säännöllistä sekä tapahtua viranomaisten tiiviissä yhteistyössä

Tehokas eläinsuojeluvalvonta vaatii lisää resursseja ja uusia toimintatapoja. Eläinsuojelun kehittäminen ja valvonta on järjestettävä siten, että eläinsuojelusta vastaavilla viranomaisilla ei ole kaksoisroolia eläinten suojelun ja hyötykäytön edistämisessä. Eläinsuojeluvalvontaa pitää parantaa voimakkaasti, esimerkiksi palkkaamalla useamman kunnan kesken päätoimisia eläinsuojelueläinlääkäreitä. Tämän uudistuksen avulla voidaan poistaa kunnaneläinlääkäreiden kokema ristiriita asiakkaiden palvelemisen ja valvonnan väliltä.

Eläinsuojeluviranomaisten tulee seurata eläinten kohtelussa ilmenneiden laiminlyöntien takia annettujen käskyjen tai määräysten noudattamista tiheillä uusintatarkastuksilla. Näin vältetään ajautuminen tilanteisiin, joissa joudutaan karjan tai muiden eläinten massalopetuksiin tai kohdataan suuret määrät hoidon puutteeseen kuolleita eläimiä.

Pitää kuitenkin muistaa, etteivät kansalliset lainsäädännön muutokset ole täysin riittäviä, ellei koko EU:n tasolla oteta yhtenäistä linjaa eläinsuojelukysymyksiin. Hevosihmisiä järkytti viime vuonna Suomessakin esitetty dokumentti hevosten julmasta kohtelusta pitkillä teuraskuljetuksilla

EU:ssa on jo olemassa laki, joka rajoittaa elävien eläinten kuljetukset kahdeksaan tuntiin. Ongelmana on, että kuljetusaikaan on mahdollista saada poikkeuksia, mikä vesittää koko rajoituksen idean. Kahdeksan tunnin aikarajasta on tehtävä ehdoton ja kuljetusolosuhteita on valvottava entistä paremmin. Eläinsuojelulain rikkomiseen on suhtauduttava koko EU:n alueella jatkossa yhtä suurella vakavuudella kuin muihinkin rikoksiin.  

Lisäksi EU:n maataloustukijärjestelmää ja elintarviketuotantoon liittyvää lainsäädäntöä on muutettava siten, että se kannustaa panostamaan eläinten hyvinvointiin. Järjestelmä on pahasti pielessä, jos on taloudellisesti kannattavampaa rahdata teurashevosia järkyttävissä olosuhteissa toiselle puolelle Eurooppaa kuin järjestää niille asiallinen lopetus kotimaassa.

Hanna Holopainen, Lappeenranta
eurovaaliehdokas (vihr.)

http://yle.fi/uutiset/kotimaa/2009/04/perhesyyt_pitavat_korkeakoulutettuja_suomalaisnaisia_kotona_705772.html

Holopainen ja Järvinen Parikkalassa: Maahanmuuttajien kotouttaminen vaatii lisää resursseja

Tiedote 27.04.2009

Turvapaikanhakijoiden kuntapaikkojen puute on edelleen akuutti ongelma. Erityisen vaikeaa on löytää kuntaa, joka ottaisi vastaan yksin tulleita alaikäisiä. Kotouttaminen kaipaa kipeästi lisää resursseja, sillä kuntakorvaukset ovat pysyneet muuttumattomina vuodesta 1993 lähtien.

"Koska kustannustaso on noussut huomattavasti ja kotouttamistoimien ehdotetaan ulottuvan huomattavasti nykyistä laajemmalle ryhmälle, tulisi pakolaisten vastaanotosta maksettavien korvausten tasoa korottaa vastaamaan todellista tarvetta. Korvauksia tulisi nostaa vähintään 50 prosentilla ja rahat tulisi korvamerkitä juuri tähän tarkoitukseen", vaatii eurovaaliehdokas Hanna Holopainen (vihr.).

Suurimmatkaan sopeutumis- ja kotoutumishalut eivät auta, jos tulija uudessa kotimaassa suljetaan yhteiskunnan ulkopuolelle. Maahanmuuttajat ovat arvokas osa yhteiskuntaa ja heidän työpanoksensa tulee olemaan tärkeä, kun eläkepommin purkaminen alkaa.

"Nopeasti käynnistyvä ja tulijan tason mukainen suomen- tai ruotsin kielen opetus on tie maahanmuuttajan kotouttamiseen ja työllistymiseen. Samaan aikaan tulija kaipaa opastusta suomalaiseen yhteiskuntaan ja sen toimintaan sekä tapakulttuuriin. Jokainen suomalainen voi halutessaan helpottaa maahanmuuttajien kotoutumista. Esimerkiksi täällä Parikkalassa yhdistyksille
ja perheille voisi tarjota mahdollisuutta ryhtyä kummeiksi turvapaikanhakijoille", kansanedustaja Heli Järvinen (vihr.) toteaa.

Eurovaaliehdokas Hanna Holopainen ja kansanedustaja Heli Järvinen vastasivat tänään turvapaikanhakijoiden kysymyksiin Parikkalan alaikäisten turvapaikanhakijoiden tukiasumisyksikössä.

ETELÄ-SAIMAA 10.10.2007

Ei sitten tullut terveyspiiriä. Hiekkalaatikkoleikki päättyi riitaan ja ämpärit menivät kumoon. Samaan aikaan kun Etelä-Karjalassa niistetään neniä ja paikataan kurahaalareita, on New Yorkissa ollut koolla vähän isomman mittakaavan hiekkalaatikkoleikki, YK:n ilmastotapaaminen.

Yhtä lailla eripuraisia ja järjettömän epäluuloisia ollaan sielläkin. "Kuka vähentää kasvihuonekaasupäästöjään ensin ja minkä verran? Naapuri tehköön enemmän joka tapauksessa!"

Päästöjen kasvu on yhteisvoimin käännettävä laskuun viimeistään vuoteen 2020 mennessä, jos ilmastonlämpeneminen aiotaan pitää edes jotenkin aisoissa. Saako ilmastoaktivistiksi ilmoittautunut Kalifornian kuvernööri Arnold Schwarzenegger elokuvarooliensa kerryttämällä auktoriteetilla komennettua leikkijöiden rivit suoriksi, jotta joulukuussa Balilla saadaan sovittua maailmanlaajuiset sitovat ja konkreettiset päästövähennystavoitteet? Toivotaan parasta.

Älä tule paha kakku, tule hyvä kakku!

HANNA HOLOPAINEN

ETELÄ-SAIMAA 26.2.2006

- Totta kai lumiukkoja huolettaa ympäristön lämpeneminen. Jos tämä meno jatkuu, voi olla ettei vuonna 2050 ole lunta ollenkaan, eikä siten lumiukkojakaan.

LAPPEENRANNAN seudun vihreiden järjestämän mielenosoituksen tarkoituksena oli tietoisuuden lisääminen. Holopaisen mukaan tempaus onnistui hyvin.

- Ihmiset pysähtyivät keskustelemaan, varsinkin lapsien kanssa liikkeellä olevat. Ukot kiehtoivat lapsia, ja tenavat kyselivät vanhemmiltaan, mitä kylteissä lukee. Lapsien kautta vanhemmatkin alkavat ajatella sanoman sisältöä.

Herätys päättäjät, nyt tarvitaan tekoja!

Tänään 3.12.2005 on ilmastotoimintapäivä ja ympäri maailmaa järjestetään ilmastomarsseja, joilla vaaditaan päättäjiltä konkreettisia ja määrätietoisia toimia kasvihuonepäästöjen vähentämiseksi. Ilmastonmuutos ei ole enää epämääräinen tulevaisuudessa häämöttävä riski, sillä osa maailman jäätiköistä on jo alkanut sulaa ja Suomessakin on yhä useammin arvailtu johtuvatko poikkeuksellisen lämpimät säät ilmastonmuutoksesta, vai onko kyse normaalista tilastollisesta vaihtelusta.

Toistaiseksi ilmastonmuutoksentorjumisen toimenpiteet eivät ole tuottaneet toivottua tulosta. Kasvihuonepäästöt tulevat tutkimusten mukaan lähivuosina lisääntymään entisestään. Suomen hallituskin on pari viikkoa sitten julkaistun ilmastostrategian perusteella liittynyt vitkastelijoiden joukkoon. Hallituksen katse ulottuu vain vuoteen 2015, vaikka Suomi on muiden EU-maiden mukana ollut hyväksymässä haastavia ilmastotavoitteita aina vuoteen 2050 asti ja esimerkiksi Ruotsissa tavoitellaan kasvihuonepäästöjen puolittamista. Suomessa on valittu linja, jossa tehdään vain se mitä Kioton ilmastosopimuksen puitteissa on pakko.

Suomen tulisi nykyistä huomattavasti voimakkaammin edistää kotimaisten uusiutuvien energialähteiden käyttöä, tukea joukkoliikennettä ja erityisesti raideliikennettä sekä uudistaa verotusta ekologisemmaksi. Jostain syystä meillä pidetään ilmastonsuojelutoimenpiteitä uhkana kilpailukyvyllemme, vaikka asia on juuri päinvastoin. Tosiasiassa ilmastonsuojelun edelläkävijämaana toimiessamme ympäristöteknologiaosaaminen loisi työpaikkoja, vientimahdollisuuksia ja yritystoimintaa. Ympäristöteknologia on tulevaisuudessa maailmanlaajuisesti nopeasti kasvava teollisuuden ala. Lisäksi kotimaisten biopolttoaineiden tuotanto olisi kuihtuvalle maaseudullemme melkoinen piristysruiske. 

Jotta tuloksia saadaan aikaan, pitää päättäjiltä vihdoin löytyä näkemystä ja tahtoa kestävään ilmastopolitiikkaan. Näistä näkemyksistä olisi syytä käydä keskustelua myös parhaillaan käynnissä olevan presidentinvaalikampanjan yhteydessä, kuten myös kaikissa tulevissa vaaleissa, jotta äänestäjät voisivat aidosti arvioida ehdokkaiden kykyä torjua uhkaava ilmastokatastrofi.

Hanna Holopainen, Lappeenranta

Lappeenrantalainen 17.11.2005

Miksi Etelä-Karjalassa ei toteudu avoin ja keskusteleva kuntademokratia?

Reilu viikko sitten 20.10.2005  julkaistu tutkimus arvioi Imatran päätöksentekotavat epädemokraattisiksi. Sama tauti näyttää vaivaavan koko maakunnan poliittista toimintakulttuuria. Tulevina kuukausina keskustellaan palvelu- ja kuntarakenneuudistuksesta, joka on merkittävimpiä uudistuksia vuosikymmeniin ja jonka vaikutukset ulottuvat varmasti vuosikymmenten päähän tulevaisuuteen. Etelä-Karjalassa tämän uudistuksen valmisteluryhmään kelpasi mukaan vain kolmen suurimman puolueen edustajat. Ei voi olla niin, että vain näillä kolmella isoimmalla ryhmällä on riittävästi näkemystä eri vaihtoehtojen läpikäymiseen! Päinvastoin oletettavasti moni tärkeä näkökohta unohtunee nyt keskustelusta täysin.

Surullisinta on, että tästä prosessista välittyy se, miten tämänkaltainen epädemokraattinen toimintatapa näyttää olevan täysin normaalikäytäntö maakunnassamme. Ilmeisesti ”isot”, eivät tulleet edes harkinneeksi pienten ryhmien mukaan kutsumista, puhumattakaan siitä, että valmistelutyöhön olisi haluttu mukaan myös ei-poliittisia kansalaisjärjestöjä.

Varmasti niissä maakunnissa, joissa toimintakulttuuri on avoimempi ja kunnallista demokratiaa paremmin toteuttava, palvelu- ja kuntarakenneuudistuksenkin lopputulos on onnistuneempi ja nauttii laajempaa hyväksyntää. Ja laaja hyväksyntä on aivan välttämätöntä näin laajassa kaikkia meitä eteläkarjalaisia koskettavassa hankkeessa. Ei liene yhdentekevää, minkä kunnan alueella kotimme sijaitsee tai mikä organisaatio tuottaa tarvitsemamme peruspalvelut. Toivottavasti uudistusprosessi etenee jatkossa uuden kuntalain edellyttämällä tavalla demokratian pelisääntöjä noudattaen, yhteistyön hengessä. Ainakaan alku ei kyllä vakuuta.

Hanna Holopainen
Kaakkois-Suomen vihreät ry:n puheenjohtaja

Otetaan mallia Joutsenosta

Etelä-Saimaassa uutisoitiin toissapäivänä 26.4.2005, että Joutsenon nuorisovaltuusto sai siunauksensa asettaa kolmeen lautakuntaan kaksi nuorisovaltuutettua ja lisäksi nuorisovaltuusto sai valtuuston omat kummivaltuutetut.  Joutsenossa nuorisovaltuuston toiminnan kehittäminen on otettu tosissaan. Joutsenossa nuorisovaltuutetuilla on oikeus osallistua lautakuntien kokouksiin ja vastavuoroisesti lautakuntien edustaja on paikalla, kun nuorisovaltuustossa käsitellään kyseiseen toimialaan liittyvää asiaa. Joutsenossa nuorisovaltuutettuja arvostetaan yli puoluerajojen. Äskettäin Joutsenon demarit esittivät, että lautakuntien kokouksiin osallistuville nuorisovaltuutetuille alettaisiin maksaa kokouspalkkioita.  Joutsenolaisilla on aihetta paukutella henkseleitä, sillä he ovat edelläkävijöitä todella tärkeässä asiassa.

Viime aikoina tehtyjen tutkimusten mukaan nuoret ovat entistä kiinnostuneempia politiikasta, mutta heidän äänestysintonsa on vähäistä. Tähän on syynä toisaalta se, että vaaleissa on niin vähän nuoria ehdolla ja toisaalta se että nuoret turhautuvat, kun heitä ei kuunnella päätöksenteossa. Nuoret eivät ole tyhmiä. Isojen puolueiden nuoria kosiskelevat imagokampanjat eivät tehoa, jos samaan aikaan keski-ikäiset tädit ja sedät pitävät todellisen vallan tiukasti omissa käsissään. Aktiiviset nuoret turhautuvat ja passivoituvat, kun heille tarjotaan vain näennäistä osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuutta.

Toivottavasti Joutsenon esimerkki innostaa muitakin Kymen vaalipiirin kuntia ja kaupunkeja talkoisiin nuorten vaikuttamismahdollisuuksien parantamiseksi, jotta nuorten äänestysaktiivisuus jo seuraavissa eduskuntavaaleissa nousisi maan keskitason yläpuolelle. Onhan Joutseno voittanut jokaisissa vaaleissa nuorten äänestysaktiivisuusmittaukset alueellisesti, joten nuorten äänen kuulemisella lienee osuutta äänestyskäyttäytymiseen.

Hanna Holopainen
Kaakkois-Suomen vihreiden puheenjohtaja

ETELÄ-SAIMAA 18.3.2005

Hanna Holopainen valittiin piirijärjestön puheenjohtajaksi. Hän nostaisi vihreässä liitossa maakuntien asioita.

ETELÄ-SAIMAA 28.11.2004

Heidi Hautalan tukiryhmä julkistaa verkkosivuilla runsaat 300 tukijaa. Kaakkois-Suomen tukiryhmää vetää piirijärjestön puheenjohtaja Hanna Holopainen Lappeenrannasta.