• Lehtijuttu: Holopainen on Etelä-Karjalan johtava vihreä Etelä-Saimaa 4.4.2015

• Lehtijuttu: Hanna Holopainen: Perustulo käyttöön alueellisena kokeiluna Etelä-Saimaa 4.4.2015
• Kaksintaistelu netissä Holopainen vs. Rantalainen: Voiko parantumattomasti sairaan kuolemaa avustaa?
• Mielipidekirjoitus: Tehdäänkö Etelä-Karjalasta halpahallimaakunta? Etelä-Saimaa 2.2.2013
• Lehtijuttu: Entä jos mieskaupunginjohtaja haluaisi pukeutua naiseksi? -Lappeenrannan uutiset 6.9.2012
• Kolumni: Ydinasioista -Vihreä Lanka 26.3.2011
• Lehtijuttu: Pyöräillen kaupungintalolle (Ehdokasesittely: Hanna Holopainen) -Etelä-Saimaa 25.3.2011
• Kolumni: Valikoivaan kielivelvollisuuteen -Vihreä Lanka 19.3.2011
• Mielipidekirjoitus: Hartiavoimin työtä heikompien puolesta
• Mielipidekirjoitus: Ei tarvetta kolmannelle uimahallille
• Mielipidekirjoitus: Vihreät haluavat vahvistaa kaupunginvaltuuston roolia
• Kannanotto: Heidi Hautala ja Hanna Holopainen: Konttikuljetuksia siirrettävä enemmän raiteille
• Puhe Vihreiden puoluekokouksessa Jyväskylässä 16.5.2009
• Vaaliväittely MTV3: Holopainen vs. Vatanen -Tekeekö EU riittävästi ilmastonmuutoksen torjumiseksi?
• Holopainen ja Hassi Lappeenrannassa: Uusi energiatekniikka on 2000-luvun vihreää kultaa
• Eurovaaliehdokas Holopainen Haminassa Eurooppa-päivänä: Ilmastoasiat eivät saa jäädä taantuman jalkoihin
• Mielipidekirjoitus: Parannuksia eläinten hyvinvointiin
• Vappupuhe Kotkan vihreiden vappujuhlassa Kotkassa 1.5.2009
• Euroehdokkaat Hanna Holopainen ja Terhi Räsänen:
  SUOMI KULKEE HYVÄÄN SUUNTAAN PARANTAMALLA ELÄINTEN OIKEUSTURVAA
• Holopainen ja Järvinen Parikkalassa: Maahanmuuttajien kotouttaminen vaatii lisää resursseja
• Mielipidekirjoitus: Hiekkalaatikkoleikkejä
• Lehtijuttu: Lumiukot kantavat huolta tulevaisuudestaan -ETELÄ-SAIMAA 26.2.2006
• Mielipidekirjoitus: Herätys päättäjät, nyt tarvitaan tekoja!
• Lehtijuttu: Pehmeitä arvoja ja tiukkaa toimintaa -Lappeenrantalainen 17.11.2005
• Mielipidekirjoitus: Miksi Etelä-Karjalassa ei toteudu avoin ja keskusteleva kuntademokratia?
• Mielipidekirjoitus: Otetaan mallia Joutsenosta
• Lehtijuttu: Kaakkois-Suomen vihreät haluavat oman kansanedustajan -ETELÄ-SAIMAA 18.3.2005
• Lehtijuttu: Presidenttiehdokkaiden tukijoina yllättävän vähän eteläkarjalaisia -ETELÄ-SAIMAA 28.11.2004

Vihreä Lanka 26.3.2011 kolumni

Vihreillä on vahva imago idealistisena arvopuolueena. Tämä on toisaalta vahvuus, mutta toisaalta se myös rajoittaa sitä tapaa jolla vihreiden poliittisia avauksia käsitellään julkisuudessa. Ne, joille vihreiden ohjelmatyö on tuttua, osaavat varmasti liittää vihreiden politiikkaan sanat: vastuullisuus, kokonaisnäkemys ja ratkaisukeskeisyys. Sen sijaan suurelle joukolle suomalaisia Vihreät merkitsevät enemmän idealistista ekoajattelua, jonkinlaista harmitonta haihattelua. Argumentit ja perustelut vihreän politiikan takana jäävät usein lähes täysin huomiotta. Meiltä tunnutaan myös vaativan toisenlaista ehdottomuutta kuin muilta puolueilta.

Tästä hyvänä esimerkkinä on ydinvoiman lisärakentamisen päätösprosessi. Vihreiden ydinvoimavastaiset asiaperusteiset argumentit eivät saaneet juuri lainkaan tilaa julkisessa keskustelussa. Enemmän kiinnosti se, jäävätkö Vihreät hallitukseen. Samalla ydinvoimankannattajien väitteet saivat perusteetta asiantuntevan leiman, eikä niitä koeteltu missään vaiheessa tosissaan. Kritiikittömästi hyväksyttiin mm. väitteet väistämättömästä energiantarpeen kasvusta ja energian hinnan nousun turmiollisuudesta teollisuudelle. Todistamatta jäi myös se, miten ydinvoiman lisääminen automaattisesti lopettaisi venäläisen ydinenergian tuonnin.

Sama ongelma leimaa myös energiaverokeskustelua. Energiatehokkuusajattelu ja olemassa oleva energiansäästöpotentiaali ei tunnu kiinnostavan ketään. Energiaveroja nostavia vihreitä syytetään siitä, että verouudistus tulee kalliiksi suomalaisille. Kukaan ei kritisoi sitä, miten kuluttajien ja teollisuuden on ollut tähän asti mahdotonta arvioida erilaisten energiainvestointien pitkän tähtäimen kannattavuutta jatkuvasti poukkoilleen energiapolitiikan vuoksi. Tämän vuoksi moni ilmastonäkökulmasta perusteltu energiaratkaisu on jätetty ottamatta käyttöön.

Energiaveron korottamisesta puhuttaessa aina nostetaan esiin esimerkkitapauksena sähkölämmitteisessä omakotitalossa asuva keskituloinen perhe, joka kärsii veroratkaisusta kohtuuttomasti. Kuka puhuu niiden perheiden puolesta, jotka ovat viime vuosina investoineet talonsa lämmitysjärjestelmän uusimiseen? Heidän kannaltaan vihreä energiaratkaisu takaisi sen, että investointi maksaa nopeammin itsensä takaisin. Jos perheet voisivat luottaa siihen, että energiapoliittinen linja säilyy, niin yhä useampi voisi luottavaisin mielin tehdä oman energiankäyttönsä, taloutensa ja ilmaston kannalta kestäviä ratkaisuja. Tässä johdonmukaisuudessa ja vastuullisuudessa piilee vihreän politiikan ydin.

Kirjoittaja on lappeenrantalainen vihreiden eduskuntavaaliehdokas, kaupunginvaltuutettu ja puoluevaltuuskunnan jäsen.
 

Etelä-Saimaa 25.3.2011

Hanna Holopainen edustaa nuoria ja koulutettuja kaupunkilaisia vihreitä. Autoton ja pyöräilevä Holopainen on valmistunut Lappeenrannan teknillisestä yliopistosta tuotantotalouden diplomi-insinööriksi.
...

Lue koko juttu täältä.

Vihreä Lanka kolumni 19.3.2011

Pakkoruotsista on tulossa kuuma puheenaihe, kun perusopetusta uudistetaan. Näin eteläkarjalaisesta näkökulmasta kielten opiskelun vapaaehtoisuuden lisäämiselle on olemassa vahvat perusteet.
Venäjän kielen osaajista on täällä huutava pula, ja lähes kaikissa työpaikkailmoituksissa toivotaan hakijalta venäjän kielen taitoa.
Tutkimus- ja analysointikeskus TAK Oy kyseli vuonna 2008 kieliasiasta kaakkois- ja itäsuomalaisilta työnantajilta. Alueen työpaikoista yli neljällätuhannella on ammattitehtäviä, joissa tarvitaan venäjän kieltä.
Työnantajat hakevat muun muassa venäjänkielentaitoisia siistijöitä, asentajia, autonkuljettajia ja huoltomiehiä. Kaksi kolmesta kaakkois- ja itäsuomalaisesta työnantajasta on sitä mieltä, että venäjän kieltä osaavia henkilöitä ei ole Suomessa riittävästi.
Jopa 20 prosenttia kaupanalan työnantajista olisi valmis palkkaamaan lisää venäjäntaitoista työvoimaa, jos sitä vain olisi saatavilla.

Venäjä-osaaminen on tärkeä alueellinen kilpailutekijä metsäteollisuuden rakennemuutoksesta kärsivässä Etelä-Karjalassa. Se nousee vahvasti esiin sekä Lappeenrannan teknillisen yliopiston että koko maakunnan strategisissa painotuksissa.
Etelä-Karjalassa vierailee vuosittain satojatuhansia venäläisiä turisteja. Kaupanalan yksiköihin ja uusiin matkailuhankkeisiin investoidaan koko ajan lisää, ja metsäteollisuusmaakunnasta on tulossa yhä vahvemmin matkailun ja kaupankäynnin keskus.
Itä-Suomessa toivotaan venäjän kielen nostamista peruskoulun kielivalintoihin vaihtoehtoiseksi kieleksi ruotsin rinnalle.
Tällaiset keskustelunavaukset on yleensä joko vaiettu kuoliaaksi tai ammuttu alas vedoten ruotsinkielisen väestönosan palvelujen turvaamiseen.

Uskon ja toivon, että vihreissä löytyy halua tarkastella kielipolitiikkaa kokonaisuutena, jossa huomioidaan sekä yksilön valinnanvapaus että tulevaisuuden kielitarpeet.
Vihreillä on ollut rohkeutta nostaa esiin vaihtoehtoja yleiselle asevelvollisuudelle. Eikö myös ruotsin kielen opiskelussa voitaisi siirtyä yleisestä kaikkia koskevasta velvollisuudesta valikoivaan tai vapaaehtoiseen suuntaan?
Onko järkevää investoida ikäluokasta toiseen epämotivoituneiden opiskelijoiden ruotsin opetukseen, kun vaihtoehtona olisi pienempi, mutta osaavampi, ruotsinkielentaitoisten reservi?
Mitkä ovat ne tulevaisuuden mahdollisuudet, joihin opiskelijoiden koulutuksella tähdätään? Täällä idässä mahdollisuus kasvuun löytyy idän metropolialueen hyödyntämisestä kaupankäynnissä. Ilman venäjän kielen osaamisen merkittävää lisäystä tuo kasvu ei toteudu.

Etelä-Saimaa 11.3.2011

Lukijat palstalla on nyt kahteen otteeseen moitittu oikeusministeri Tuija Braxia (Markku Pakkanen 4.2. ja Juha Turkia 9.2.:"Pakkanen ei nähnyt oikeusministerin toimissa mitään hyvää, ja siihen asti hän onkin kirjoituksessaan aivan oikeassa"). Juha Turkia myös määritteli vihreät ministerit ”heikoiksi” ja ”kapeaharteisiksi”. Tosiseikat puhukoot puolestaan. Oikeusministeri Braxin johdolla on saatu merkittäviä parannuksia esimerkiksi parisuhdeväkivallasta kärsivien juridiseen asemaan, kiristetty raiskauksiin liittyvää lainsäädäntöä sekä uudistettu eläinsuojelurikoksista annettavia rangaistuksia. Nyt on heikommassa asemassa olevien rääkkääminen tehty edes astetta vaikeammaksi. Työministerien Cronberg ja Sinnemäki johdolla taas on mm. parannettu pätkätyöläisten asemaa. Esimerkiksi apurahalla työskentelevillä on nyt kunnollinen sosiaaliturva suojanaan. Kovin monta vaalikautta siihen tarvittiinkin ennen kuin vihdoin joku kääri hihat ja ryhtyi oikeasti töihin yhteiskunnassa heikommassa asemassa olevien puolustamiseksi. Sinänsä on mielenkiintoista näin eduskuntavaalien alla lukea, että herrojen Pakkanen ja Turkia mielestä nämä saavutukset ovat vain kapeaharteisten naisten turhia puuhasteluja.

Hanna Holopainen
Vihreät
Lappeenranta
 

Etelä-Saimaa: 11.1.2011

Valtuuston esityslistalle on tulossa Skinnarilan uimahallin rakentaminen. Talousarviossa ei ollut varaa nostaa nuorisotoimen käyttötaloutta 33.000 eurolla nettinuorisotoiminnan kuluja vastaamaan, mutta uuden uimahallin yli 300.000 euron käyttökuluihin rahaa tuntuu esityksen perusteella olevan. Pitäisi kysyä; tarvitsemmeko kolmatta uimahallia, onko "vapaasta uimahalliajasta" pulaa? Onko tämä kustannustehokkain tapa saada ihmisiä liikkumaan lisää? Voiko uusi halli pahimmillaan laskea muidenkin hallien käyttöä niin, että kaikkien hallien käyntimaksuja on lopulta pakko nostaa?

Uimahallin rakentamisen kulut on saatu näyttämään halvalta. Rakentamiseen liittyvän lainan ottaa kaupungin sijaan uusi kiinteistöyhtiö. Hallista tehdään pieni, ja ulkoisen lainan tarve pienennetään myymällä kaupungin omaa omaisuutta ja lainaamalla rahoja kaupungin yhtiöltä toiselle.

Kiinteistöyhtiönkin lainat on kuitenkin maksettava ja valmis halli pidettävä kunnossa. Kaupungin osuus kiinteistöyhtiön kuluista maksetaan lopulta suurelta osin kaupungilta laskutettavilla käyttökuluilla, eli aivan samoin verotuloilla kuin jos kaupunki rakentaisi hallin suoraan budjettivaroillaan.

Ei ole edes keskusteltu kuinka tulevat käyttö- ja rahoituskulut katetaan. Jos vuotuiset käyttökulut maksetaan liikuntatoimen jo entisestään tiukasta käyttötaloudesta, hallin kulut ovat välttämättä pois jostain muusta liikuntatoiminnasta. Toinen vaihtoehto on kattaa kulut kaupungin tulevaisuuden investointivaraa pienentämällä.

Huolestuttavaa on, että hallia todella tehdään halvalla. Mikä tulee olemaan rakennuksen laatu? Kaupunki on sitoutunut parantamaan energiatehokkuuttaan, ja halli pitäisi tehdä energiatehokkuudeltaan elinkaarimallilaskelmiin pohjautuen niin laadukkaaksi kuin mahdollista - pahoin pelkäämme että tämä on ristiriidassa halvalla tekemisen kanssa.

Yliopistolta kulkee puolen tunnin välein suora bussiyhteys n. 300 metrin päähän keskustan uimahallista. Uusi uimahalli ei ole välttämättömyys, kun rahat ovat tiukassa.

Virpi Junttila (vihr.)
Hanna Holopainen (vihr.)
Paula Kuikka-Kiljunen (vihr.)
 

Etelä-Saimaa 16.9.2009

Avoimuus ja päätöksentekoprosessin läpinäkyvyys ovat edellytyksenä kunnallisdemokratian eli kuntalaisten tahdon toteutumiselle. Kaupunginvaltuuston pitäisi olla ylin kuntalaisten tahtoa toteuttava toimielin. Toisin kuin Juha Turkia kirjoituksessaan 14. syyskuuta Etelä Saimaassa väitti, niin vihreät ovat kuluvalla valtuustokaudella puolustaneet erittäin vahvasti kunnallisdemokratiaa.
On totta, että vihreät solmivat kunnallisvaalien jälkeen teknisen vaaliliiton isojen valtuustoryhmien kanssa. Tämä vaaliliitto oli kuitenkin vain ja ainoastaan tekninen ja koski luottamuspaikkojen jakoa. Jokaisen vaaleissa mukana olleen ryhmän tavoitteena on maksimoida saamansa luottamuspaikat vaalien jälkeisissä paikkaneuvotteluissa, jotta pääsee ajamaan oman ideologiansa ja vaaliohjelmansa mukaisia asioita. Tämä onnistuu erilaisten teknisten yhteenliittymien kautta, koska paikat jaetaan matemaattisten voimasuhteiden mukaisesti. Vihreät eivät ole solmineet minkäänlaisia politiikan sisältöihin liittyviä vaaliliittoja.
Lappeenrannassa on totuttu käyttämään valtaa suljettujen ovien takana ja tehdyistä päätöksistä tiedotetaan vasta, kun päätökset on tehty, jos silloinkaan. Tästä seuraa käytännössä vallan voimakas keskittyminen ja vallan siirtyminen pois valtuustolta. Äänestäjä ei pääse selville siitä, kuka päätöksistä on vastuussa eikä voi vaatia perusteluita päätöksille. Vaaleissa ei tällöin päästä myöskään aidosti mittaamaan erilaisten poliittisten valintojen kannatusta.
Lappeenrannassa suurimman ongelman aiheuttaa erittäin pitkälle viety kunnallisiin peruspalveluihin liittyvien toimintojen osakeyhtiöittäminen. Kunnallisia osakeyhtiöitä ei voida pitää demokraattisina toimieliminä, koska niiden toimintaa säätelee Osakeyhtiölaki, eikä Kuntalaki. Tästä seuraa se, että kunnallisiin osakeyhtiöihin ei päde valtuutettujen tiedonsaantioikeus eikä osakeyhtiöiden toimintaa ohjaavia hallituksia valita valtuuston kokouksissa vaan yhtiöiden yhtiökokouksissa. Paikkojen lukumäärästä ja paikkajaosta päätettäessä äänestäjien tahto toteutuu paljon heikommin, kuin jos luottamuspaikan saaminen edellyttäisi valtuuston luottamuksen nauttimista. Julkisuussäädösten puuttumisen vuoksi myös kuntalaisilla on melko rajalliset mahdollisuudet saada suoraan tietoa kunnallisten osakeyhtiöiden asioista.
Vihreät pitävät Lappeenrannassa vallitsevaa osakeyhtiöittämishuumaa vakavana uhkana kunnallisdemokratialle, koska osakeyhtiömuotoinen toiminta on jo juridisilta perusperiaatteiltaan aivan erilaista kuin Kuntalain vaikutuspiirissä olevissa organisaatiomalleissa.
Esimerkiksi viime valtuuston kokouksessa tehty päätös Ruoka-, puhtaus- ja tekstiilipalveluiden osakeyhtiöittämisestä ei ollut millään lailla perusteltu. Myöskään päätöksenteon tueksi teetetyssä konsulttiselvityksessä ei otettu kantaa toiminnan organisoimismalliin. Samat toiminnan kehittämisen hyödyt olisivat olleet saavutettavissa liikelaitosmuotoisella toiminnalla ilman, että demokratian pelisääntöjä ja kaupunginvaltuuston vaikuttamismahdollisuuksia olisi tarvinnut samalla heittää romukoppaan. Tästä syystä vihreät esittivät valtuuston kokouksessa liikelaitoskuntayhtymää osakeyhtiömuotoisen toiminnan sijasta seudun ruoka, puhtaus ja tekstiilitoimintojen järjestämismalliksi. Tämä esitys ei kuitenkaan menestynyt valtuuston äänestyksessä.
Vihreät tulevat jatkossakin vastustamaan perusteetonta kunnallisen toiminnan osakeyhtiöittämistä ja valtuuston vallan kaventamista. Vihreät valtuutetut ovat myös jättäneet käsiteltäväksi aloitteen, jossa vaaditaan valtuustoa laatimaan jo olemassa olevien kunnallisomisteisten osakeyhtiöiden toiminnalle omistajaohjauspelisäännöt, jotta yhtiötoimintaan saataisiin linkitettyä edes jonkinlainen valtuutettujen tahdonilmaus.
Hienoa, että myös Juha Turkia on huolestunut valtuuston roolista päätöksenteossa. Toivottavasti jatkossa voimme tehdä entistä enemmän yhteistyötä myös kristillisdemokraattivaltuutettujen kanssa kuntademokratian edistämiseksi.

Hanna Holopainen
Vihreät
valtuutettu
kaupunginhallituksen jäsen
 

TIEDOTE 18.5.2009

Vihreiden eurovaaliehdokkaat Heidi Hautala ja Hanna Holopainen
Lappeenrannassa:
Konttikuljetuksia siirrettävä enemmän raiteille

Liikenneministeri Anu Vehviläinen on torjunut Venäjän tullilaitoksen
valmisteleman asetuksen, jonka mukaan yli 20-jalkaiset kontit kuljetettaisiin
joko meritse suoraan Venäjän satamiin tai naapurimaiden kautta rautateitse.
Esitys tarkoittaisi sitä, että Suomen kautta Venäjälle kulkeva konttiliikenne
tulisi siirtää maanteiltä rautateille.

Viime vuonna Suomen kautta kuljetettiin Venäjälle 196 000 konttia, joista vain
7 000 rautateitse. Heidi Hautalan ja Hanna Holopaisen mielestä
liikenneministeri Vehviläisen on tuettava konttikuljetuksien siirtämistä
enemmän raiteille. "Junakuljetukset ovat ekologisempia ja turvallisempia kuin
rekkakuljetukset. Tuoreessa muistissamme ovat vielä Etelä-Karjalaa ja
Kymenlaaksoa rasittaneet rekkajonot, jotka ulottuivat kymmenien kilometrien
päähän raja-asemilta ja niiden mukana tuomat liikenneturvallisuus- ja
ympäristöriskit. Näistä syistä Kaakkois-Suomen Vihreät ovat vaatineet, että
suuri osa rekkaliikenteestä siirretään raiteille", toteaa Holopainen.

Muutokset on tehtävä Venäjän vaatimuksista riippumatta. "Tarvitsemme enemmän
välityskapasiteettia raideliikenteeseen ja raide- ja rekkaliikenteen
kilpailutilanteen tasapainottamista. Ympäristö- ja sosiaalisten kustannusten on
näyttävä kuljetusten hinnoissa, jotta syntyy taloudellinen kannustin valita
kestävämpiä kuljetustapoja. Raideliikenne maksaa tällä hetkellä
infrastruktuurista, joten tilanne tulisi olla sama rekkaliikenteessä. Tällä
hetkellä saasteet, melu, teiden kuluminen ja onnettomuudet jäävät suomalaisten
maksettaviksi", huomauttaa Hautala.

Venäjän konttiasetusta on kritisoitu sen vaikutuksista Suomen vientiin ja
työpaikkoihin. "Siirtämällä pikaisesti kuljetuksia kumipyöriltä raiteille
estäisimme viennin ja työpaikkojen vähenemistä ja leikkaisimme päästöjä.
Junaliikennettä tulisi kehittää myös pyrkimällä kokonaiskuljetuksiin eli
tavaran käsittelyn minimointiin, siirtämällä rekat ja trailerit kulkemaan
mahdollisimman pitkiä välimatkoja junien kyydissä ja rakentamalla yhdistettyjen
kuljetusten terminaaleja", vaativat Hautala ja Holopainen.

***

Taustaa:
Vehviläinen on kritisoinut Venäjän aloitetta 13.5. Venäjän liikenneministeri
Igor Levitinille lähettämässään kirjeessä. Hän on myös tulliasioista vastaavan
ministerin Mari Kiviniemen kanssa lähettänyt 15.5. aihetta koskevan kirjeen
EU:n liikennekomissaari Antonio Tajanille ja tulliasioista vastaavalle
komissaari Laszlo Kovacsille.

Tervehdys vihreä puoluekokousväki. Terveisiä Lappeenrannasta, joka juhlistaa juuri valmistunutta ilmasto-ohjelmaansa aikomalla kasvattaa omistusosuuttaan lentoyhtiössä ja ottamalla haltuunsa lentokentänkin. Lappeenrannassa ei selvästikään vielä ole tarpeeksi meitä vihreitä ilmastohysteerikkoja. Ilmastohysteerikko on termi, jonka lanseerasi Kokoomuksen eurovaaliehdokas Ari Vatanen toissa päivänä. Osallistuin netissä Ari Vatasen kanssa MTV 3:n vaaliväittelyyn ja Ari Vatanen todella nimitti meitä vihreitä ilmastohysteerikoiksi. Oli mielenkiintoista huomata, että jälkivihreän Kokoomuksen ilmastonmuutoksen torjuntarintama tuntuu rakoilevan. Europarlamentaarikko Vatanen kyseenalaisti koko ilmastonmuutoksen olemassaolon. Olen ylpeä siitä, että meidän vihreiden koko ehdokasjoukko vaatii yksimielisesti EU:lta tiukempaa ilmastolinjaa.

Vihreän ilmasto- ja enerigapolitiikan lisäksi tänä keväänä on voinut olla ylpeä myös vihreiden eläinpoliittisista linjauksista. Parlamentissa Euroopan Vihreät taistelivat tiukemman eläinkoelainsäädännön puolesta. Valitettavasti direktiivi vesittyi loppumetreillä. Suomessa oikeusministerin asettama työryhmä esittää muutoksia eläinsuojelurikoksista annettaviin rangaistuksiin. Jos työryhmän esitykset menevät läpi eläinsuojelurikosten rangaistusasteikko laajenee ja rikosseuraamukset vastaavat paremmin yleistä oikeustajua.

Jatkossa pitäisi olla mahdollista langettaa myös elinikäisiä eläintenpitokieltoja toistuvien ja törkeiden rikosten seurauksena. Rangaistusasteikon kiristäminen ei kuitenkaan riitä. Ongelmana on myös se, että nykyisinkin käytetään vain rangaistusasteikon alapäätä ja usein prosessi katkeaa jo syyttäjälaitokseen. Olisi tärkeää, että syyttäjät saisivat lisäkoulutusta elinsuojelurikoksista. Näin eurovaalien alla on syytä vaatia eläimille parempaa oikeusturvaa koko EU:n alueella. Meillä vihreillä täytyy olla rohkeutta puolustaa myös niitä, jotka eivät voi äänestää.

Vaaliväittely MTV3: Holopainen vs. Vatanen
Tekeekö EU riittävästi ilmastonmuutoksen torjumiseksi?

Hanna Holopainen (vihr.): Nykymeno vie kohti ilmastokatastrofia

Ilmastonmuutos on aikamme vakavin haaste. Lämpenemisen pysäyttämiseksi tarvitaan nopeita ja päättäväisiä toimenpiteitä. EU:n päästökauppa on ollut hyvä alku, mutta se ei sellaisenaan riitä.

Nykyiset päästövähennystavoitteiden ja -sopimusten ongelmana on se, että ne eivät perustu ilmastotieteeseen, eivätkä vie alle kahden asteen. Yli kahden asteen lämpeneminen on arvioitu rajaksi, jonka ylittyessä riski äkillisiin, laajoihin katastrofeihin kasvaa. Myös päästökaupan ulkopuolisille sektoreille (rakennukset, liikenne, maatalous) tarvitaan sitovia päästövähennystavoitteita.

Minä kannatan Euroopan Maan ystävien ajamaa EU:n laajuista ilmastolakia. Ilmastolaki velvoittaisi EU:n jäsenmaat leikkaamaan päästöjään vuosittain viidellä prosenttiyksiköllä. Viiden prosenttiyksikön vuosittaiset vähennykset riittävät kohtuullisella todennäköisyydellä pysäyttämään ilmaston lämpenemisen alle kahteen asteeseen.

Ilman sitovia tavoitteita ilmastonlämpenemisen pysäyttäminen uhkaa vesittyä. Tarvitaan rohkeutta myöntää, että nykymeno vie meidät kohti katastrofia. Ilmastopaneeli IPCC:n mukaan päästöt on käännettävä laskuun viimeistään v. 2015 mennessä.

Hanna Holopainen, vihreät nro 229

Kaakkois-Suomen vihreiden puheenjohtaja, Lappeenrannan kaupunginvaltuutettu 

http://blogit.mtv3.fi/vaalivaittely/2009/05/14/tekeeko-eu-riittavasti-ilmastonmuutoksen-torjumiseksi/

Tiedote 12.5.09

Europarlamentikko Satu Hassi (Vihr) ja EU-ehdokas Hanna Holopainen (Vihr)
Lappeenrannassa:

Vihreät europarlamenttiehdokkaat Hassi ja Holopainen vaativat Suomea
satsaamaan uuden energiateknologian osaamista, jotta Suomi pärjää vihreässä
teollisessa vallankumouksessa.

Paperiteollisuuden ulosmarssi maastamme on ollut käynnissä jo kauan ja
globaali talouskriisi on kiihdyttänyt sitä.
Vihreät ovat ennakoineet muutoksen jo vuosia sitten ja vaatineet Suomea
kehittämään osaamistaan uusiutuvan energian, energiatehokkuuden ja muun
ympäristöystävällisen teknologian aloilla.

Suomen energia- ja teollisuuspolitiikka on kuitenkin vuosikymmeniä muovattu
tukemaan paperiteollisuuden perinteistä toimintamallia. Politiikassa
paperiteollisuuden ohjeita on uskollisimmin kuunnellut Kokoomuksen korva.
Tämä on jarruttanut suomalaisen osaamisen kehittämistä uudessa
energiatekniikassa samaan aikaan kun siitä on tullut voimakas kasvuala
maailmalla.

- Perinteinen teollisuus, kuten paperiteollisuus, on toki tärkeää,
myös jatkossa, mutta kaikille lienee jo selvää, että huomisen maailmassa
edes perinteinen teollisuus ei selviä vanhoin konstein. Ennen kaikkea
suomalaisten päättäjien pitää ymmärtää ajatella koko maan tulevaisuutta – ja
samalla Euroopan ja sitä myötä koko maailman, toteaa europarlamentaarikko
Satu Hassi.

- 2000-luvun vihreää kultaa on uusi energiatekniikka ja myös uusi
biomateriaaliosaaminen, jatkoi Hassi. Metsien luonnonvaroista voidaan tehdä
biomuoveja ja monia muita uusia materiaaleja, jotka nekin ovat 2000-luvun
bisnestä.

Erityisen tärkeää uusiutuvaan energiateknologiaan satsaaminen on
Etelä-Karjalan kaltaisissa maakunnissa, joissa on nojattu metsäteollisuuteen
ja perinteiseen suurteollisuuteen. Metsäteollisuus on vähentänyt
työpaikkojaan tasaiseen tahtiin ja talouskriisi on nopeuttanut sitä. Tästä
rakennemuutoksesta kärsivällä alueella viherkaulustyöpaikat ovat erittäin
tarpeellisia.

- Uusien työpaikkojen luomisessa voidaan hyödyntää sitä energia- ja
ympäristöteknologiaosaamista, jota
Lappeenrannan teknilliseltä yliopistolta löytyy. Alan tutkimukseen ja
tuotekehitykseen tarvitaan lisärahoitusta. Alueelle tarvitaan
ympäristö- ja energiateknologiaosaamisen verkosto. Esimerkkinä uusista
viherkaulustyöpaikoista on Lappeenrannassa toimiva
tuulivoimateknologiayritys The Switch, jonka kasvua ei edes taloustaantuma
ole pysäyttänyt, muistuttaa lappeenrantalainen Europarlamenttiehdokas Hanna
Holopainen, joka itsekin opiskelee Lappeenrannan teknilisessä yliopistossa.

Uusimmat uutiset maailmalta kertovat, että lama on jarruttanut myös uuden
energiatekniikan vauhtia. Hidastuminen on kuitenkin vain hetkellistä, koska
ilmastonmuutoksen ja energian saatavuuden haasteet eivät katoa minnekään.

- Suomi sai nyt toisen tilaisuuden hypätä mukaan vihreän energiatekniikan
junaan, jonka vauhdista olimme jääneet pahasti jälkeen. Tätä toista
tilaisuutta ei pidä enää hukata. Kokoomuksen ja Keskustankin pitää ymmärtää,
että paperiteollisuuden perinneyhdistyksen poikien ei pidä antaa määrätä
Suomen tulevaisuuspolitiikkaa, Hassi sanoo.

- Suomi on korkean koulutuksen ja tekniikkaosaajien maa, ja myös tekniikasta
kiinnostuneiden, jopa innostuneiden ihmisten maa. Meillä jos kellä on kaikki
edellytykset tehdä uudesta energiatekniikasta seuraava Nokia, kun maailma
toteuttaa Vihreää teollista vallankumousta, totesi Hanna Holopainen
 

Tiedote 9.5.2009

Vihreä liitto hyväksyi Eurooppa-ohjelman valtuuskunnan kokouksessa 19.4.
Vihreän Eurooppa-ohjelman keskeisin tavoite on vahvistaa demokraattista ja
oikeudenmukaista Eurooppaa. Globaali talouskriisi oli hyvä opetus siitä,
että vastuuta Euroopan taloudesta ei saa luovuttaa markkinavoimille.
Ohjelmassa vaaditaan rahoitusmarkkinoiden sääntelyä ja veroparatiisien
sulkemista.

- Talouskriisin torjunta kuuluu tasapuolisesti kaikille. Koko Euroopan
alueella on vihdoin otettava pankit ja sijoitusrahastot valvontaan ja
säänneltäviksi. Veroparatiisit on suljettava niin EU:ssa kuin muuallakin
maailmassa. Maailmanlaajuisesti on toteutettava nopeiden voittojen
tavoittelua hillitsevä transaktiovero. Hanna Holopainen toteaa.

Vihreät kannattavat vahvaa demokraattista Euroopan unionia, jonka merkitys
maailmassa vain kasvaa. Yhteistä ulko-, turvallisuus- ja
puolustuspolitiikkaa on vahvistettava, ja EU:lle halutaan yhtenäinen edustus
YK:ssa. EU:sta halutaan tehdä rauhanneuvottelun ja sovittelun suurvalta.

- Talouskriisiä suurempi uhka koko globaalille maailmalle ja Euroopalle on
ilmastonmuutos. Vaikka taantuman aikana ilmaston tilanne paranee aina
automaattisesti, niin tämä kysymys ei saa jäädä nyt taantuman jalkoihin.
Ilmastonmuutoksen torjunta on EU:n vakavin haaste maailmassa. Vain pysymällä
kansainvälisten ilmastoponnistelujen johdossa unioni voi saada myös
vapaamatkustajavaltiot kantamaan oman vastuunsa. Globaali
ilmasto-oikeudenmukaisuus vaatii, että EU johtaa työtä kestävien tuotanto-
ja kulutustapojen kehittämiseksi, muistuttaa Holopainen.

Europarlamenttiehdokas
Hanna Holopainen

Parannuksia eläinten hyvinvointiin

Oikeusministeri Tuija Brax asetti vuosi sitten työryhmän selvittämään eläinsuojelulainsäädännön muutostarpeita. Työryhmä antoi oman esityksensä ennen vappua. Työryhmä esittää eläinsuojelua koskevien säädösten tiukentamista muun muassa siten, että eläinsuojelurikkomuksissa otettaisiin käyttöön törkeä eläinsuojelurikkomus ja yhä useammin langetettaisiin myös eläintenpitokieltoja. Tähän asti ei rangaistuksissa ole ollut mahdollisuutta huomioida tekojen törkeyttä.

Eläintenpitokieltoa on ryhdyttävä määräämään laajemmin tehokkaana keinona eläinrääkkäyksen estämiseksi. Eläintenpitokiellon valvonnan tulee olla kattavaa ja säännöllistä sekä tapahtua viranomaisten tiiviissä yhteistyössä

Tehokas eläinsuojeluvalvonta vaatii lisää resursseja ja uusia toimintatapoja. Eläinsuojelun kehittäminen ja valvonta on järjestettävä siten, että eläinsuojelusta vastaavilla viranomaisilla ei ole kaksoisroolia eläinten suojelun ja hyötykäytön edistämisessä. Eläinsuojeluvalvontaa pitää parantaa voimakkaasti, esimerkiksi palkkaamalla useamman kunnan kesken päätoimisia eläinsuojelueläinlääkäreitä. Tämän uudistuksen avulla voidaan poistaa kunnaneläinlääkäreiden kokema ristiriita asiakkaiden palvelemisen ja valvonnan väliltä.

Eläinsuojeluviranomaisten tulee seurata eläinten kohtelussa ilmenneiden laiminlyöntien takia annettujen käskyjen tai määräysten noudattamista tiheillä uusintatarkastuksilla. Näin vältetään ajautuminen tilanteisiin, joissa joudutaan karjan tai muiden eläinten massalopetuksiin tai kohdataan suuret määrät hoidon puutteeseen kuolleita eläimiä.

Pitää kuitenkin muistaa, etteivät kansalliset lainsäädännön muutokset ole täysin riittäviä, ellei koko EU:n tasolla oteta yhtenäistä linjaa eläinsuojelukysymyksiin. Hevosihmisiä järkytti viime vuonna Suomessakin esitetty dokumentti hevosten julmasta kohtelusta pitkillä teuraskuljetuksilla

EU:ssa on jo olemassa laki, joka rajoittaa elävien eläinten kuljetukset kahdeksaan tuntiin. Ongelmana on, että kuljetusaikaan on mahdollista saada poikkeuksia, mikä vesittää koko rajoituksen idean. Kahdeksan tunnin aikarajasta on tehtävä ehdoton ja kuljetusolosuhteita on valvottava entistä paremmin. Eläinsuojelulain rikkomiseen on suhtauduttava koko EU:n alueella jatkossa yhtä suurella vakavuudella kuin muihinkin rikoksiin.  

Lisäksi EU:n maataloustukijärjestelmää ja elintarviketuotantoon liittyvää lainsäädäntöä on muutettava siten, että se kannustaa panostamaan eläinten hyvinvointiin. Järjestelmä on pahasti pielessä, jos on taloudellisesti kannattavampaa rahdata teurashevosia järkyttävissä olosuhteissa toiselle puolelle Eurooppaa kuin järjestää niille asiallinen lopetus kotimaassa.

Hanna Holopainen, Lappeenranta
eurovaaliehdokas (vihr.)

http://yle.fi/uutiset/kotimaa/2009/04/perhesyyt_pitavat_korkeakoulutettuja_suomalaisnaisia_kotona_705772.html

Holopainen ja Järvinen Parikkalassa: Maahanmuuttajien kotouttaminen vaatii lisää resursseja

Tiedote 27.04.2009

Turvapaikanhakijoiden kuntapaikkojen puute on edelleen akuutti ongelma. Erityisen vaikeaa on löytää kuntaa, joka ottaisi vastaan yksin tulleita alaikäisiä. Kotouttaminen kaipaa kipeästi lisää resursseja, sillä kuntakorvaukset ovat pysyneet muuttumattomina vuodesta 1993 lähtien.

"Koska kustannustaso on noussut huomattavasti ja kotouttamistoimien ehdotetaan ulottuvan huomattavasti nykyistä laajemmalle ryhmälle, tulisi pakolaisten vastaanotosta maksettavien korvausten tasoa korottaa vastaamaan todellista tarvetta. Korvauksia tulisi nostaa vähintään 50 prosentilla ja rahat tulisi korvamerkitä juuri tähän tarkoitukseen", vaatii eurovaaliehdokas Hanna Holopainen (vihr.).

Suurimmatkaan sopeutumis- ja kotoutumishalut eivät auta, jos tulija uudessa kotimaassa suljetaan yhteiskunnan ulkopuolelle. Maahanmuuttajat ovat arvokas osa yhteiskuntaa ja heidän työpanoksensa tulee olemaan tärkeä, kun eläkepommin purkaminen alkaa.

"Nopeasti käynnistyvä ja tulijan tason mukainen suomen- tai ruotsin kielen opetus on tie maahanmuuttajan kotouttamiseen ja työllistymiseen. Samaan aikaan tulija kaipaa opastusta suomalaiseen yhteiskuntaan ja sen toimintaan sekä tapakulttuuriin. Jokainen suomalainen voi halutessaan helpottaa maahanmuuttajien kotoutumista. Esimerkiksi täällä Parikkalassa yhdistyksille
ja perheille voisi tarjota mahdollisuutta ryhtyä kummeiksi turvapaikanhakijoille", kansanedustaja Heli Järvinen (vihr.) toteaa.

Eurovaaliehdokas Hanna Holopainen ja kansanedustaja Heli Järvinen vastasivat tänään turvapaikanhakijoiden kysymyksiin Parikkalan alaikäisten turvapaikanhakijoiden tukiasumisyksikössä.

ETELÄ-SAIMAA 10.10.2007

Ei sitten tullut terveyspiiriä. Hiekkalaatikkoleikki päättyi riitaan ja ämpärit menivät kumoon. Samaan aikaan kun Etelä-Karjalassa niistetään neniä ja paikataan kurahaalareita, on New Yorkissa ollut koolla vähän isomman mittakaavan hiekkalaatikkoleikki, YK:n ilmastotapaaminen.

Yhtä lailla eripuraisia ja järjettömän epäluuloisia ollaan sielläkin. "Kuka vähentää kasvihuonekaasupäästöjään ensin ja minkä verran? Naapuri tehköön enemmän joka tapauksessa!"

Päästöjen kasvu on yhteisvoimin käännettävä laskuun viimeistään vuoteen 2020 mennessä, jos ilmastonlämpeneminen aiotaan pitää edes jotenkin aisoissa. Saako ilmastoaktivistiksi ilmoittautunut Kalifornian kuvernööri Arnold Schwarzenegger elokuvarooliensa kerryttämällä auktoriteetilla komennettua leikkijöiden rivit suoriksi, jotta joulukuussa Balilla saadaan sovittua maailmanlaajuiset sitovat ja konkreettiset päästövähennystavoitteet? Toivotaan parasta.

Älä tule paha kakku, tule hyvä kakku!

HANNA HOLOPAINEN

ETELÄ-SAIMAA 26.2.2006

- Totta kai lumiukkoja huolettaa ympäristön lämpeneminen. Jos tämä meno jatkuu, voi olla ettei vuonna 2050 ole lunta ollenkaan, eikä siten lumiukkojakaan.

LAPPEENRANNAN seudun vihreiden järjestämän mielenosoituksen tarkoituksena oli tietoisuuden lisääminen. Holopaisen mukaan tempaus onnistui hyvin.

- Ihmiset pysähtyivät keskustelemaan, varsinkin lapsien kanssa liikkeellä olevat. Ukot kiehtoivat lapsia, ja tenavat kyselivät vanhemmiltaan, mitä kylteissä lukee. Lapsien kautta vanhemmatkin alkavat ajatella sanoman sisältöä.

Herätys päättäjät, nyt tarvitaan tekoja!

Tänään 3.12.2005 on ilmastotoimintapäivä ja ympäri maailmaa järjestetään ilmastomarsseja, joilla vaaditaan päättäjiltä konkreettisia ja määrätietoisia toimia kasvihuonepäästöjen vähentämiseksi. Ilmastonmuutos ei ole enää epämääräinen tulevaisuudessa häämöttävä riski, sillä osa maailman jäätiköistä on jo alkanut sulaa ja Suomessakin on yhä useammin arvailtu johtuvatko poikkeuksellisen lämpimät säät ilmastonmuutoksesta, vai onko kyse normaalista tilastollisesta vaihtelusta.

Toistaiseksi ilmastonmuutoksentorjumisen toimenpiteet eivät ole tuottaneet toivottua tulosta. Kasvihuonepäästöt tulevat tutkimusten mukaan lähivuosina lisääntymään entisestään. Suomen hallituskin on pari viikkoa sitten julkaistun ilmastostrategian perusteella liittynyt vitkastelijoiden joukkoon. Hallituksen katse ulottuu vain vuoteen 2015, vaikka Suomi on muiden EU-maiden mukana ollut hyväksymässä haastavia ilmastotavoitteita aina vuoteen 2050 asti ja esimerkiksi Ruotsissa tavoitellaan kasvihuonepäästöjen puolittamista. Suomessa on valittu linja, jossa tehdään vain se mitä Kioton ilmastosopimuksen puitteissa on pakko.

Suomen tulisi nykyistä huomattavasti voimakkaammin edistää kotimaisten uusiutuvien energialähteiden käyttöä, tukea joukkoliikennettä ja erityisesti raideliikennettä sekä uudistaa verotusta ekologisemmaksi. Jostain syystä meillä pidetään ilmastonsuojelutoimenpiteitä uhkana kilpailukyvyllemme, vaikka asia on juuri päinvastoin. Tosiasiassa ilmastonsuojelun edelläkävijämaana toimiessamme ympäristöteknologiaosaaminen loisi työpaikkoja, vientimahdollisuuksia ja yritystoimintaa. Ympäristöteknologia on tulevaisuudessa maailmanlaajuisesti nopeasti kasvava teollisuuden ala. Lisäksi kotimaisten biopolttoaineiden tuotanto olisi kuihtuvalle maaseudullemme melkoinen piristysruiske. 

Jotta tuloksia saadaan aikaan, pitää päättäjiltä vihdoin löytyä näkemystä ja tahtoa kestävään ilmastopolitiikkaan. Näistä näkemyksistä olisi syytä käydä keskustelua myös parhaillaan käynnissä olevan presidentinvaalikampanjan yhteydessä, kuten myös kaikissa tulevissa vaaleissa, jotta äänestäjät voisivat aidosti arvioida ehdokkaiden kykyä torjua uhkaava ilmastokatastrofi.

Hanna Holopainen, Lappeenranta

Lappeenrantalainen 17.11.2005

Miksi Etelä-Karjalassa ei toteudu avoin ja keskusteleva kuntademokratia?

Reilu viikko sitten 20.10.2005  julkaistu tutkimus arvioi Imatran päätöksentekotavat epädemokraattisiksi. Sama tauti näyttää vaivaavan koko maakunnan poliittista toimintakulttuuria. Tulevina kuukausina keskustellaan palvelu- ja kuntarakenneuudistuksesta, joka on merkittävimpiä uudistuksia vuosikymmeniin ja jonka vaikutukset ulottuvat varmasti vuosikymmenten päähän tulevaisuuteen. Etelä-Karjalassa tämän uudistuksen valmisteluryhmään kelpasi mukaan vain kolmen suurimman puolueen edustajat. Ei voi olla niin, että vain näillä kolmella isoimmalla ryhmällä on riittävästi näkemystä eri vaihtoehtojen läpikäymiseen! Päinvastoin oletettavasti moni tärkeä näkökohta unohtunee nyt keskustelusta täysin.

Surullisinta on, että tästä prosessista välittyy se, miten tämänkaltainen epädemokraattinen toimintatapa näyttää olevan täysin normaalikäytäntö maakunnassamme. Ilmeisesti ”isot”, eivät tulleet edes harkinneeksi pienten ryhmien mukaan kutsumista, puhumattakaan siitä, että valmistelutyöhön olisi haluttu mukaan myös ei-poliittisia kansalaisjärjestöjä.

Varmasti niissä maakunnissa, joissa toimintakulttuuri on avoimempi ja kunnallista demokratiaa paremmin toteuttava, palvelu- ja kuntarakenneuudistuksenkin lopputulos on onnistuneempi ja nauttii laajempaa hyväksyntää. Ja laaja hyväksyntä on aivan välttämätöntä näin laajassa kaikkia meitä eteläkarjalaisia koskettavassa hankkeessa. Ei liene yhdentekevää, minkä kunnan alueella kotimme sijaitsee tai mikä organisaatio tuottaa tarvitsemamme peruspalvelut. Toivottavasti uudistusprosessi etenee jatkossa uuden kuntalain edellyttämällä tavalla demokratian pelisääntöjä noudattaen, yhteistyön hengessä. Ainakaan alku ei kyllä vakuuta.

Hanna Holopainen
Kaakkois-Suomen vihreät ry:n puheenjohtaja

Otetaan mallia Joutsenosta

Etelä-Saimaassa uutisoitiin toissapäivänä 26.4.2005, että Joutsenon nuorisovaltuusto sai siunauksensa asettaa kolmeen lautakuntaan kaksi nuorisovaltuutettua ja lisäksi nuorisovaltuusto sai valtuuston omat kummivaltuutetut.  Joutsenossa nuorisovaltuuston toiminnan kehittäminen on otettu tosissaan. Joutsenossa nuorisovaltuutetuilla on oikeus osallistua lautakuntien kokouksiin ja vastavuoroisesti lautakuntien edustaja on paikalla, kun nuorisovaltuustossa käsitellään kyseiseen toimialaan liittyvää asiaa. Joutsenossa nuorisovaltuutettuja arvostetaan yli puoluerajojen. Äskettäin Joutsenon demarit esittivät, että lautakuntien kokouksiin osallistuville nuorisovaltuutetuille alettaisiin maksaa kokouspalkkioita.  Joutsenolaisilla on aihetta paukutella henkseleitä, sillä he ovat edelläkävijöitä todella tärkeässä asiassa.

Viime aikoina tehtyjen tutkimusten mukaan nuoret ovat entistä kiinnostuneempia politiikasta, mutta heidän äänestysintonsa on vähäistä. Tähän on syynä toisaalta se, että vaaleissa on niin vähän nuoria ehdolla ja toisaalta se että nuoret turhautuvat, kun heitä ei kuunnella päätöksenteossa. Nuoret eivät ole tyhmiä. Isojen puolueiden nuoria kosiskelevat imagokampanjat eivät tehoa, jos samaan aikaan keski-ikäiset tädit ja sedät pitävät todellisen vallan tiukasti omissa käsissään. Aktiiviset nuoret turhautuvat ja passivoituvat, kun heille tarjotaan vain näennäistä osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuutta.

Toivottavasti Joutsenon esimerkki innostaa muitakin Kymen vaalipiirin kuntia ja kaupunkeja talkoisiin nuorten vaikuttamismahdollisuuksien parantamiseksi, jotta nuorten äänestysaktiivisuus jo seuraavissa eduskuntavaaleissa nousisi maan keskitason yläpuolelle. Onhan Joutseno voittanut jokaisissa vaaleissa nuorten äänestysaktiivisuusmittaukset alueellisesti, joten nuorten äänen kuulemisella lienee osuutta äänestyskäyttäytymiseen.

Hanna Holopainen
Kaakkois-Suomen vihreiden puheenjohtaja

ETELÄ-SAIMAA 18.3.2005

Hanna Holopainen valittiin piirijärjestön puheenjohtajaksi. Hän nostaisi vihreässä liitossa maakuntien asioita.

ETELÄ-SAIMAA 28.11.2004

Heidi Hautalan tukiryhmä julkistaa verkkosivuilla runsaat 300 tukijaa. Kaakkois-Suomen tukiryhmää vetää piirijärjestön puheenjohtaja Hanna Holopainen Lappeenrannasta.