Eduskunta aloitti keskiviikkona 19.5. julkisen talouden suunnitelman käsittelyn lähetekeskustelulla. Oppositio on esittänyt hyvin paljon kritiikkiä hallituksen puoliväliriihen linjauksiin. Lähetekeskustelu oli hyvin vilkasta ja osallistuin puhemiehen avaamaan debattiin kahdella minuutin pituisella puheenvuorolla:
Ensimmäinen puheenvuoro:
Arvoisa puhemies!
Arvoisa puhemies! Tämä hallitus haluaa ratkaista ongelmia, joita aiemmat hallitukset ovat jättäneet hoitamatta. Tämä hallitus toteuttaa kauan odotetun sote-uudistuksen. Vihdoin pääsemme lähemmäs tavoitetta laadukkaista, yhdenvertaisista sosiaali- ja terveyspalveluista ja toimivista palveluketjuista.
Yhä lähempänä on se päivä, kun kaikkialla Suomessa on saatavilla apua ajoissa, ja yhä useammin apua saa myös yhdeltä luukulta. Tavoitteena on se, että kenenkään ei tarvitse enää taistella kohtuuttomasti apua ja tukea saadakseen. Sillä on hintansa, jos uudistus jätettäisiin edelleen toteuttamatta. Siltä vaikuttaa, että oppositio tätä haluaa edelleen jarruttaa.
Toinen puheenvuoro:
Arvoisa puhemies!
Vihreän teknologian yritykset hakeutuvat sinne, missä on tarjolla kestävästi tuotettua puhdasta energiaa, sinne, mistä löytyy korkeakoulutettua työvoimaa, ja sinne, missä on yhteisesti jaettu tavoite hiilineutraalista yhteiskunnasta. Suomen kannattaa olla ilmastoedelläkävijä.
EU:n elpymis- ja palautumisvälineen kautta suuntaamme investointeja puhtaaseen energiantuotantoon, kiertotalousratkaisuihin ja vähäpäästöisiin innovaatioihin. Meidän on rohkeasti jatkettava tutkimus- ja kehittämispanosten nostamista 4 prosenttiin bkt:stä. Tämän toteuttamiseksi on kehitettävä Suomesta entistä houkuttelevampi investointiympäristö. Meidän kannattaa erityisesti tukea korkeakoulujen ympärille rakentuvia osaamis- ja innovaatioekosysteemejä. Tästä esimerkkinä on oma kotikaupunkini Lappeenranta.
Lisätietoja:
Eduskunta aloitti julkisen talouden suunnitelman käsittelyn lähetekeskustelulla keskiviikkona 19. toukokuuta.
Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2022-2025 sisältää myös valtiontalouden kehyspäätöksen.
Valtiovarainministeri Matti Vanhanen (kesk.) totesi esittelypuheenvuorossaan, että viime vuonna, ensimmäisen kerran 18 vuoteen, valtiontalouden kehyksistä oli luovuttava kesken hallituskauden koronakriisin tuomien menojen vuoksi. Vanhasen mukaan kehyskuriin palaaminen jo ensi vuonna olisi vaatinut tuntuvia säästöjä, ja hallitus päätyi neuvottelujen jälkeen toisenlaiseen kompromissiin. Kehyksiin palaaminen nousi esille myös eduskuntaryhmien puheenvuoroissa, samoin kuin muun muassa julkisen talouden tasapainottamisen tärkeys, yritysten tukeminen ja viennin kilpailukyky.
Valtioneuvosto päätti 12. toukokuuta vuosien 2022–2025 julkisen talouden suunnitelmasta, joka sisältää myös valtiontalouden kehyspäätöksen.
Valtion budjettitalouden menojen arvioidaan olevan 63,8 miljardia euroa ja tulojen 56,2 miljardia euroa vuonna 2022. Julkisen talouden suunnitelmassa on pyritty huomioimaan sote-uudistuksen keskeiset vaikutukset valtion ja kuntien talouteen. Uudistuksesta johtuvan rakennemuutoksen seurauksena budjettitalouden menojen ja tulojen taso nousee vuodesta 2023 alkaen. Sote-uudistukseen liittyvät laskelmat ovat vielä alustavia, ja ne tulevat tarkentumaan vuosien 2023−2026 julkisen talouden suunnitelman valmistelun yhteydessä.
Valtion budjettitalouden arvioidaan olevan noin 6,7–8,9 miljardia euroa alijäämäinen vuosina 2022−2025.
Julkisen talouden suunnitelma on rakennettu valtiovarainministeriön uusimman talousennusteen pohjalle. Julkisen talouden suunnitelma sisältää myös vakausohjelman, jonka Suomi toimittaa EU:lle. Ohjelma liittyy talouspolitiikan EU-ohjausjaksoon.
Linkki Julkisen talouden suunnitelmaan:
https://vm.fi/documents/10623/307577/julkisen%2Btalouden%2Bsuunnitelma%2Bvuosille%2B2022-2025.pdf/5e58c12a-3479-aa37-358a-b7a0caa5f14c?t=1620723882550
Linkki eduskunnan pöytäkirjaan ja lähetekeskusteluun julkisen talouden suunnitelmasta:
https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2021+5.aspx