Suomen ensimmäinen akkumateriaalitehdas Suomenlahden rannalla Haminassa on saanut ympäristöluvan. Lupa sallii sijoittaa yli 99,5 %:a tuotannon jätteistä puhdistamatta Itämereen. Päätös on Itämeren kannalta surullinen ja räikeä ennakkotapaus.
Vihreä siirtymä ja liikenteen sähköistyminen on välttämätöntä ilmastopäästöjen vähentämiseksi, mutta se pitää toteuttaa luontoarvoja kunnioittaen. Akkuteollisuuden ja vihreän siirtymän on oltava esimerkillistä Itämerelle, ei haitallista.
CNGR Finland Oy on saanut luvan laskea sulfaattia jopa 100 000 000 kg/vuosi suoraan Itämereen. Tämä on pitoisuudeltaan suurin yksittäinen sulfaattipäästö Suomessa.
Väkevä ja painava sulfaattiseos painuu syvänteisiin aiheuttaen kerrostumista, happikatoa, fosforin vapautumista ja edelleen rehevöitymistä sekä myrkyllisen rikkivedyn ja metyylielohopean muodostumista. Se on erittäin myrkyllistä Itämeren luonnolle ja kaloille.
Talvivaaran merkittävimmät ympäristöhaitat aiheutuivat sulfaattipäästöistä. Ne aiheuttivat vesistöjen pilaantumisen, terveysriskejä ihmisille ja kalakuolemia. Sulfaattia ja mustaa liejua on hyvin vaikea poistaa vesistöistä jälkikäteen – saastuneet vesistöt ovat käytännössä pilalla ikuisesti.
Akkuteollisuudelle tulee rakentaa kestävä polku, eikä se missään tapauksessa saa tapahtua arvokkaan suomalaisen luonnon kustannuksella. Esimerkiksi sellunkeiton sivutuotteena syntyvää ligniiniä on mahdollista hyödyntää akkujen raaka-aineena. On aidosti mahdollista yhdistää ympäristön suojelu, kannattava liiketoiminta ja tuottaa samalla uusia innovaatioita ja vientimahdollisuuksia.
Jätin jo syksyllä hallitukselle kirjallisen kysymyksen luontoarvojen turvaamisesta vihreän siirtymän hankkeissa viitaten erityisesti Haminan akkumateriaalitehtaaseen.
Nyt Puhtaan meren puolesta ry ja SLL Kaakkois-Kymen yhdistys ry ovat tehneet adressin. Käy allekirjoittamassa adressi “Itämeri ei ole akkuteollisuuden kaatopaikka”!