Siirry suoraan sisältöön
Etusivu » Blog » Armeija ja tasa-arvo

Armeija ja tasa-arvo

Blogi on julkaistu vihreän miesliikkeen blogisivuilla 19.3.2021

Hyvää tasa-arvonpäivää!

Tasa-arvonpäivänä nostetaan ihan aiheesta esiin Suomen edistyksellisiä saavutuksia tasa-arvon osalta. Suomi on tunnettu maailmalla tasa-arvoisena edelläkävijänä. Epäilemättä Suomen menestyksen taustalla on se, että meillä on pyritty luomaan jokaiselle yhdenvertaiset mahdollisuudet osallistua yhteiskunnan rakentamiseen.

Tasa-arvo ei kuitenkaan ole valmis. Meillä on paljon syrjiviä rakenteita, joita pidämme vakiintuneina itsestäänselvyyksinä ja joista ei ole käyty aitoa laajaa keskustelua. Tasa-arvotyön täytyy kulkea molempiin suuntiin ja puuttua myös miehiin kohdistuviin epäkohtiin aiempaa vahvemmin.

Yksi silmiinpistävimpiä sukupuolittuneita rakenteita yhteiskunnassamme on asevelvollisuusjärjestelmä, jossa vain miehillä on asevelvollisuuslakiin pohjautuva velvoite osallistua varusmiespalvelukseen.

Suomen perustuslaki määrittelee kuitenkin kaikkia Suomen kansalaisia koskevan maanpuolustusvelvollisuuden, mutta vain miehet ovat asevelvollisia. Tähän liittyvää sukupuolijaottelua voidaan aiheellisesti pitää historiallisena jäänteenä.

Tasa-arvolain 7 §:n mukaan syrjintä välittömästi tai välillisesti sukupuolen perusteella on kielletty ja mm. erilaisten etujen tai oikeuksien myöntämistä taikka tiettyjen velvollisuuksien, rajoitusten tai rasitteiden asettaminen sukupuolen perusteella on myös kiellettyä syrjintää.

Laissa on katsottu miehiä koskevan asevelvollisuuden toteuttaminen hyväksytyksi syyksi poiketa yhdenvertaisuusperiaatteesta ja tasa-arvolain 9 §:ssä asevelvollisuus onkin nimenomaisesti rajattu lain soveltamisen ulkopuolelle.

Nykynuorisolle sukupuoleen perustuva erilainen kohtelu alkaa olla täysin vierasta ja lainsäädännön ristiriitaisuus yhä ilmeisempää.  Kutsunnat ja asevelvollisuus voivat olla ensimmäisiä nuorten kohtaamia asioita, joissa velvollisuudet eroavat sukupuolesta riippuen. Nuorille miehille tulee kirje kutsuntoihin osallistumisesta sinä vuonna, kun he täyttävät 18 vuotta ja heillä on velvollisuus osallistua kutsuntoihin.

On aivan välttämätöntä kehittää järjestelmää yhdenvertaisemmaksi ja nykyaikaisemmaksi, jotta sen hyväksyttävyys nuorten keskuudessa säilyy ja maanpuolustustahto pysyy korkealla tasolla. Järjestelmän uudistaminen on myös välttämätöntä, jotta tulevaisuudessa turvaamme Puolustusvoimille tarpeellisen määrän motivoituneita koulutettavia sotilaallisen maanpuolustuksen tarpeisiin. Asenneilmapiiri nuorten keskuudessa voi muuttua nopeastikin, mikäli muutoksia ei uskalleta tehdä ajoissa.

Hallitusohjelman kirjausten mukaisesti asevelvollisuuden kehittämistyötä kartoittamaan on asetettu parlamentaarinen komitea. On tärkeää, että komitea ottaa uudistustyön vakavasti. Tavoitteena tulee olla maanpuolustuksen ja asevelvollisuuden malli, joka lisää yhdenvertaisuutta ja tukee kokonaisturvallisuutta.

Asevelvollisuusjärjestelmän tavoite on turvata maanpuolustus ja alueellinen koskemattomuus kaikissa oloissa ja kaiken aikaa. On selvää, että mahdolliset muutokset täytyy tehdä siten, että puolustuskyky ei vaarannu. On tärkeää kuitenkin uskaltaa ottaa järjestelmän kehittämisessä niin monta loikkaa yhdenvertaisempaan suuntaan kuin mahdollista.  Jo kutsuntavelvollisuuden laajentaminen koskemaan koko ikäluokkaa olisi askel oikeaan suuntaan.

Linkki blogiin: https://www.vihreamiesliike.net/2021/03/19/armeija-ja-tasa-arvo/