Etusivu » Blog » Budjetti23 Liikenne- ja viestintäministeriö

Budjetti23 Liikenne- ja viestintäministeriö

Kuva eduskunnan istunnosta

Pääluokka 31 Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala

20.44 Hanna Holopainen vihr :

Arvoisa puhemies! Haluaisin nostaa esiin hallituksen panostukset itäisen Suomen elinvoiman kehittämiseen. Kaikki me tiedämme, että Venäjän hyökkäys Ukrainaan ja meidän kauppasuhteitten katkaiseminen Venäjään ovat aiheuttaneet itäiseen Suomeen ihan poikkeuksellisen tilanteen. Saimaan kanava tai meidän Saimaan yhteys merelle on katkennut, ja se on aiheuttanut valtavasti painetta meidän teollisuuden logistiikkaketjuille. Onkin todella tärkeää, että hallitus on nähnyt tarpeelliseksi panostaa tähän itäisen Suomen saavutettavuuteen ja huolehtii siitä, että meidän teollisuudella on edelleenkin vähäpäästöisiä ja kustannustehokkaita logistiikkayhteyksiä käytettävänä. 

Toisaalta tässä on kysymys vain alusta, ja näitä panostuksia tarvitaan lisää. Tämä nyt budjetissa oleva 30 miljoonan panostus Karjalan radan kehittämiseen on erittäin tärkeä, mutta tosiaan se ei vielä riitä, ja siinähän on kysymys siitä, että oli varattu rahaa Saimaan kanavan peruskorjausinvestointina sulkujen pidentämiseen, ja nyt sitten tämä raha on syytä täysmääräisesti käyttää itäisen Suomen yhteyksien kehittämiseen. 

Tämä Karjalan rata on siitä poikkeuksellinen rata, että siellä on paljon sekä tavaraliikennettä että myöskin matkustajaliikennettä, ja kun siellä ei ole kaikilta osin kaksoisraidetta, niin se aiheuttaa kuormitusta ja tämmöisiä häiriötilanteita, jotka sitten häiritsevät liikennöintiä varsin usein. Onkin tärkeää, että tulevissa budjeteissa osoitetaan lisää määrärahoja siihen, että nämä yhteydet ja nämä pullonkaulat saadaan korjattua. 

Itäinen Suomi on monelta osin yhteyksien osalta heikommassa asemassa kuin läntinen Suomi. Jos katsoo, kuinka pitkä maantienteellinen etäisyys on esimerkiksi Kuopion ja Helsingin ja taas vastaavalla korkeudella sijaitsevien Länsi-Suomen kaupunkien välillä, niin yhteydet ovat kuitenkin paljon heikommat, joten tarvitaan panostuksia myös Savon rataan. 

Täällä aiemmassa puheenvuorossa edustaja Kari duubioi tätä itäratahanketta, ja ymmärrän kyllä tietenkin sen, että lahtelaisia edustajia huolestuttaa, säilyvätkö hyvät raideliikenneyhteydet Lahteen sen jälkeen, jos toteutetaan tämä itärata, mutta itse näkisin niin, että nämä yhteydet eivät ole toisiaan vastaan kilpailevia vaan varmastikin siitä huolimatta, vaikka itärata toteutetaankin, yhteydet Lahden ja pääkaupunkiseudun välillä, junayhteydet ja junavuorot, tulevat säilymään erittäin kilpailukykyisinä. Onkin erittäin tärkeää, että jatkossakin panostukset itäiseen Suomeen jatkuvat, jotta pystytään varmistumaan siitä, että nämä logistiikkaketjut ja meidän teollisuuden raaka-aine‑ ja tuotevirrat saadaan säilytettyä. 

Arvoisa puhemies! Haluaisin myös kiittää valtiovarainvaliokuntaa siitä, että siellä on suhtauduttu erittäin positiivisesti talousarvioaloitteisiin, joita olen tehnyt. Nämä talousarvioaloitteet liittyvät nimenomaan pyörätieverkoston parantamiseen, ja tästä jakovarasta tosiaan yli 600 000 euroa yhteissummana valtiovarainvaliokunta löysi rahoitusta näihin hankkeisiin. 

On tärkeää edistää kävelyä ja pyöräilyä. Niihin sijoitettu euro tulee moninkertaisena takaisin esimerkiksi kansanterveyshyötyinä. Sen lisäksi sillä on tietysti tärkeä merkitys ilmastonmuutoksen torjumisen kannalta, koska se on vähäpäästöistä liikennettä, mutta erityisesti tuolla Etelä-Karjalassa, omassa kotimaakunnassani, sillä on vaikutuksia myöskin elinvoimaisuuteen, sekä näitten kylien elinvoimaisuuteen siltä osin, että siellä nämä kävelyn ja pyöräilyn yhteydet edistävät sitä, että kylät säilyvät elinvoimaisina, että sitten siihen, että pyörämatkailua voidaan siellä edistää kestävällä tavalla. 

Nythän on muutamana aiempana kesänä nähty, että nimenomaan pyöräilymatkailussa on valtava potentiaali Suomessa. Sekä kotimaanmatkailuun että sitten ulkomailta meille tulevien matkailijoiden osalta Suomi on erittäin houkutteleva pyörämatkailukohde, mutta jotta sitä potentiaalia voidaan kasvattaa, se vaatii sitä, että meillä on tämä infra kunnossa. Onkin hienoa, että valtiovarainvaliokunta on osoittanut määrärahoja myöskin Pyörämatkailukeskukselle 250 000 euron lisäpanostukseen. 

Vielä nostaisin esiin sen, että myöskin tässä tilanteessa, kun polttoaineen hinta on kallistunut, on erittäin tärkeätä tarjota ihmisille edullista mahdollisuutta käyttää joukkoliikennettä, joten on todella tärkeää, että hallitus on tehnyt tämän joukkoliikenteen alvin alentamisen määräaikaisesti. Toivotaan, että se helpottaa osaltaan pienituloisten mahdollisuuksia esimerkiksi työmatkaliikenteeseen. 

21.06 Hanna Holopainen vihr :

Arvoisa puhemies! Minäkin sanon muutaman sanan noista digiyhteyksistä, jotka aikaisemmassa puheenvuorossa mainittiin. On tosiaankin tärkeää panostaa koko maan laajuisiin valokuituverkkoihin, koska kyllähän tulevaisuudessa — kun aikaisemmin on ajateltu, että saavutettavuus on se elinvoimaisuuden pohja — ja jo nyt yhä enemmän nimenomaan se, kuinka hyvät ja toimivat datayhteydet ovat, mahdollistaa muun muassa etätyöskentelyn, kuten korona-aikana huomattiin, ja tämä etätyö ja monipaikkaisuus ovat varmasti tulleet jäädäkseen. 

No, sen lisäksi, että kotien valokuituverkkoihin ja työpaikkojen valokuituverkkoihin panostetaan, parempia datayhteyksiä tarvittaisiin myös junissa. Aika moni on huomannut, että kun junamatkan aikana yrittää osallistua vaikka johonkin etäpalaveriin tai työskennellä, niin datayhteydet ovat yhä valitettavan heikot monilla yhteyksillä. Ja jos mietitään sitä muutosta, mikä meillä työelämässä on — ja nimenomaan tämän monipaikkaisuuden lisääntymistä, mikä mahdollistaa sen, että ihmiset voivat esimerkiksi osan viikkoa olla kotona ja sitten kenties asua vähän kauempana työpaikasta ja kulkea junalla työpaikalle silloin tällöin — niin silloin olisi tärkeätä, että siellä junissa olisi toimivat datayhteydet, jotta sitten sen matka-ajan voi hyödyntää tehokkaasti töitä tehden. Tässä varmasti tarvitaan panostuksia sekä raideverkon varrella oleviin datayhteyksiin, niihin mastoihin, sekä sitten myöskin meidän raidekaluston teknisiin ratkaisuihin, jotta näitä datayhteyksiä saadaan parannettua. 

No, sitten, arvoisa puhemies, sähköisestä liikenteestä: Sähköautojen määrä on kasvanut, mutta latausverkko ei kaikilta osin ole pysynyt mukana. Erityisen suuri tarve olisi pikalatureille, ja tavoitteena pitäisikin olla, että niitä pitäisi löytyä kattavasti koko Suomesta. Tiheän asutuksen alueella pitäisi olla vähintään, sanotaan nyt, 40 kilometrin välein tällaisia pikalatureita, jotta sitten käytännössä voi sähköautolla liikkua nykyistä pidempiä matkoja ja jotta ihmiset voivat luottaa siihen, että myös sähköautolla pystyy erilaisista matkoista suoriutumaan. 

Sen lisäksi olisi syytä miettiä sitä, voisimmeko suunnata sähköauton hankintatukea myöskin julkisen liikenteen käyttöön hankittavien sähköautojen hankkimiseen. Tällaista tukea ei aikaisemmin ole ollut, ja sitä ehkä tarvittaisiin, jotta myös siellä julkisen liikenteen puolella autokannan sähköistyminen etenisi. Tämähän auttaa nimenomaan siinä, että pystymme pääsemään irti fossiilisista polttoaineista ja olemme sitten paremmin varautuneita myös fossiilisten polttoaineiden hinnannousuun, joka väistämättä on tulevaisuudessa tosiasia. 

Sitten vielä, maaliikenteen lisäksi, Suomi tarvitsisi myös kunnianhimoisen ja määrätietoisen strategian siitä, kuinka lentoliikenne saadaan sähköistettyä. Esimerkiksi Norjassa tavoitellaan sitä, että vuoteen 2035 mennessä kaikki kotimaan lennot olisivat sähköisiä, ja myöskin Ruotsissa on vahva strategia, jolla tähdätään tämän sähköisen lentoliikenteen lisäämiseen. Suomesta tällainen määrätietoinen strategia on toistaiseksi puuttunut, ja olemme näitä muita Pohjoismaita jäljessä siinä, että meillä ei ole tällaisia panostuksia sähköisen lentoliikenteen kehittämiseen. Siinä olisi kuitenkin paljonkin mahdollisuuksia, koska meillä on myöskin semmoista teknologista osaamista esimerkiksi akkuteknologiassa, että varmasti meidän yritykset hyötyisivät siitä, että meillä tehtäisiin tutkimus- ja tuotekehitystyötä myöskin sähköisen ilmailun osalta. Toivoisinkin, että tulevaisuudessa myöskin tähän saataisiin tämmöinen määrätietoinen suunnitelma, kuinka Suomi pysyy edelläkävijänä kaikissa näissä sähköisen liikenteen osa-alueissa.