Etusivu » Blog » Budjetti23 ympäristöministeriö

Budjetti23 ympäristöministeriö

Kuva eduskunnan istunnosta

3.6. Pääluokka 35 Ympäristöministeriön hallinnonala

14.17 Hanna Holopainen vihr (vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Täällä on nostettu aiemmissa puheenvuoroissa luontomatkailun, virkistäytymisen ja retkeilyn merkitys. Nostaisin esiin alueellisesta yhdenvertaisuudesta sellaisen ongelman, kun tulen itse Etelä-Karjalasta, joka on ainut maakunta, jossa ei ole Metsähallituksen ylläpitämää kansallispuistoa, että kun tämä hallitus on todella ansiokkaasti panostanut retkeilyinfran korjausvelka- ja muihin investointeihin, niin meillä on siis yksi maakunta, jossa tästä retkeily- ja matkailupalveluitten tuottamisesta huolehtii säätiö, jota rahoittavat alueen kunnat. 

Meillä toki olisi toiveita siitä, että kansallispuisto saataisiin myös Etelä-Karjalaan. Tästä on ollut myös esitys, että tämmöinen Haarikon alue, joka on monille tuttu tästä Metsän tarina ‑elokuvasta, olisi sovelias paikka, mutta pinta-alaltaan se ei ole sitten toistaiseksi ympäristöministeriön kriteereitä täyttänyt, mutta olisi toiveissa, että myös meidän maakunnasta jatkossa tällainen Metsähallituksen hallinnoima kansallispuisto löytyisi. 

14.38 Hanna Holopainen vihr :

Arvoisa puhemies! Ensin muutama sananen näistä ilmastotoimista ja niitten vaikutuksista kilpailukykyyn. Tilannehan on nimenomaan niin, että suomalaisten yritysten kilpailukykyyn vaikuttaa ratkaisevasti se, kuinka pystymme kannustamaan yrityksiä kehittämään uutta energia‑ ja ympäristöteknologiaa ja tarjoamaan ratkaisuja maailmalle, joka kipeästi kaipaa näitä ratkaisuja, ja kuinka niitä saadaan myytyä maailmalle. 

Lisäksi kilpailemme globaaleista teollisuusinvestoinneista, ja kun eri kansainväliset yhtiöt miettivät sijoituspaikkaa investoinneille, ratkaisevana nykyään on esimerkiksi se, mistä löytyy vähäpäästöistä energiaa ja missä toisaalta pystytään todentamaan se, että raaka-aineita pystytään tuottamaan kestävällä tavalla. Joten ehdottomasti Suomen kilpailukykyä kokonaisuutena vahvistaa se, että olemme edelläkävijöitä ilmaston‑, ympäristön‑ ja luonnonsuojelutoimissa. Nämä eivät ole vastakkainasettelun tilanteessa vaan nimenomaan vahvistavat toisiaan, ja tämä on hyvä ymmärtää. Missään tapauksessa meidän ei pidä jarruttaa vihreää siirtymää vaan vahvistaa sitä, koska silloin olemme paljon paremmin suojautuneina siltä. Jatkossakin on ihan selvää, että fossiilienergian käyttöä täytyy vähentää ja sen hinnannousuilta suojautua, joten meidän kannattaa nimenomaan tässäkin energiakriisin tilanteessa huolehtia siitä, että investointien toimintaympäristö säilyy vakaana ja meillä on näkymää siitä, että näitä määrätietoisesti toteutetaan. Millään muulla tavalla toimimalla emme pysty vakuuttamaan meidän yrityksiämme siitä, että heidän kannattaa koko ajan panostaa tähän jatkossakin. 

No, sitten muutama sananen Saimaasta. 

Haluan kiittää valiokuntaa siitä, että täällä mietinnössä on hyvin nostettu esiin se, että Saimaan norppasaaristo on lisätty Suomen kansallisten maailmanperintökohteiden aieluetteloon ja sille halutaan Unescon maailmanperintökohteen status. Jatkossa on syytä huolehtia, niin kuin valiokuntakin täällä toteaa, että kun tämä hanke jatkuu, sille myönnetään rahoitus, jotta pystytään edistämään sitä, että tulevaisuudessa sitten meillä olisi Saimaan norppasaaristo Unescon maailmanperintökohteena. Tällä hetkellähän tilanne on se, että Suomessa on ainoastaan yksi tämmöinen luontomaailmanperintökohde, ja tämä olisi sitten toinen. On ihan selvää, että sen kansainvälinen merkitys on todella suuri ja se vahvistaisi sitä meidän luontomatkailun brändiä myöskin. Sen lisäksi se tietenkin toisi vakautta Saimaan herkän luontoympäristön suojeluun ja myöskin näitten maailman uhanalaisimpien hylkeitten, saimaannorppien, suojeluun. 

Tätä hanketta on esitelty paljon Saimaan alueella, ja se on herättänyt valtavasti kiinnostusta, ja on ollut erityisen mieleistä huomata se, kuinka positiivisesti nimenomaan yrittäjät ovat suhtautuneet tähän. Täällä eduskunnan Kansalaisinfossa järjestetyssä tilaisuudessa oli puhujana Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen, joka siellä totesi, että tämä hankehan on suorastaan lottovoitto yrittäjille. Tämäkin lausunto vahvistaa sitä, että luonnonsuojelutyö on nimenomaan myöskin osa elinvoimaisuustyötä. 

Nostaisin vielä täältä valiokunnan mietinnöstä kohdan, jossa puhutaan asuntorahastoista myönnettävistä avustuksista ja siitä, että meidän pitää pitää huolta siitä, että meillä on kohtuuhintaista asumista. Tähän vielä yksi sellainen näkökulma, joka harvoin ehkä keskusteluissa näkyy. Eilen puhuttiin OKM:n pääluokan kohdalla siitä, että tarvitsemme vahvasti enemmän osaajia Suomeen. Tarvitsemme sekä suomalaisia tutkinto-opiskelijoita että myös kansainvälisiä tutkinto-opiskelijoita, ja arvioiden mukaan meidän pitäisi kymmenessä vuodessa kolminkertaistaa ulkomaalaisten tutkinto-opiskelijoitten määrä, jotta pystymme vastaamaan tähän työvoimatarpeeseen. Siinä tietenkin täytyy huolehtia, jotta tämä toteutuu, monenlaisistakin asioista, sujuvoittaa lupaprosesseja ja muuta, mutta yksi seikka, joka kuuluu tähän nyt keskustelussa olevaan pääluokkaan tämän teeman osalta, on kohtuuhintainen asuminen. Eli aika monessa yliopistokaupungissa, esimerkiksi kotikaupungissani Lappeenrannassa, on tilanne se, että näitä kansainvälisiä tutkinto-opiskelijoita olisi tulossa huomattavasti enemmän, mutta haasteena on se, että ei ole tarjolla kohtuuhintaista asumista. Tässä on tullut kynnykseksi muun muassa se, että kun näitä avustuksia pohdittaessa katsotaan, että esimerkiksi Lappeenrantakin on maantieteellisesti laaja kaupunki, siellä tarkastellaan sitä koko maantieteellistä aluetta, koko kaupungin aluetta, ja sitten tätä rahoitusta ei ole saatu, vaikka nimenomaan, jos on kysymys tämmöisistä kansainvälisistä opiskelijoista ja opiskelijoista ylipäänsä, heidän asumistarpeensa hyvin spesifisti kohdistuu siihen, että sitä asumista pitäisi löytyä kohtuullisen matkan päästä yliopistosta, joukkoliikenteellä kohtuullisesti saavutettavissa olevalta alueelta, ja silloin tässä rahoituksen tarkastelussa tätä seikkaa ei ole huomioitu, että tässä on tämmöinen spesifi tarve. Eli tämän halusin nostaa tässä vielä esille. — Kiitos.