Eläinten hyvinvointilain ansiosta porsaiden kirurgisesta kastraatiosta luovutaan Suomessa vuoden 2034 loppuun mennessä. Kastraatio on karjuporsaille tehtävä kivulias operaatio, jossa karjuporsaiden kivekset leikataan pois ilman puudutusta. Ensi vuoden alusta alkaen kipua lievittävän lääkkeen käyttö tulee pakolliseksi.
Eläinten hyvinvointilaki tuo parannuksia eläinten elinoloihin
Viime hallituskaudella uudistimme eläinten hyvinvointilakia, jossa linjattiin porsaiden kirurgisen kastraation lopettamisesta kokonaan. Muita keskeisiä parannuksia ovat esimerkiksi, että uusia parsinavettoja ei saa enää rakentaa ja tukea myönnetään vain sellaisten pihattojen rakentamiseen, joiden yhteydessä on laidun tai jaloittelutarha. Lintujen ja nisäkkäiden pysyvissä pitopaikoissa tulee jatkuvasti tarjota juomavettä. Myös koirien ja kissojen pentutehtailuun ja -kauppaan puututaan ankarammin.
Porsaiden kirurginen kastraatio on Suomessa arkipäivää, vaikka sen tuottama kipu porsaalle on ollut jo pitkään tiedossa. Karjuporsaiden kivekset leikataan pois ilman puudutusta, kun porsaat ovat alle viikon vanhoja. Ensi vuoden alusta alkaen laki edellyttää käyttämään kipulääkettä kastraatiossa. Jo nyt isoimmat teurastamot edellyttävät kipulääkkeen käyttöä, mutta lääkkeen vaikutus ei kestä haavan paranemiseen saakka. Koko pahnue emakkoa myöten reagoi kastraatioon, kun osa porsaista on kipeänä usean päivän ajan.
Tuottajat ovat usein vaatineet lakiuudistuksiin erittäin pitkiä siirtymäaikoja, jolloin eläinten kärsimys pitkittyy. Eikö eläinten hyvinvoinnista huolehtiminen pitäisi nähdä alalla positiivisena myyntivalttina? Moni kuluttaja olisi valmis maksamaan tuotteesta enemmän, mikäli eläimille kärsimystä tuottavista käytännöistä luovuttaisiin. Edellytyksenä on tietenkin, että kuluttajilla on riittävästi tietoa tuotantoeläinten elinoloista.
Vaihtoehtona immunokastraatio tai täyskarjujen kasvattaminen
Jatkossa sioista kasvatetaan täyskarjuja tai niiden kivesten hormonituotantoa vähennetään rokotteella. Immunokastraatiossa karjut rokotetaan hormonituotannon vähentämiseksi. Rokotteeseen on liittynyt virheellisiä mielikuvia, mutta se on ollut vuosikymmeniä käytössä ja se on hyväksytty EU-alueella.
Toisena vaihtoehtona on kasvattaa täyskarjuja. Ne ovat erilaisia kasvattaa, koska täyskarjujen luonne on erilainen. Myös rehuvaatimus eroaa ja ne vaativat mahdollisesti vähän enemmän tilaa. Täyskarjuja kasvatetaan paljon niin Hollannissa, Iso-Britanniassa, Espanjassa, Portugalissa, Ranskassa kuin Kreikassakin.
Lihanjalostajat pelkäävät karjunhajua
Karjuporsaita kastroidaan, etteivät ne alkaisi käyttäytyä karjumaisesti ja koska lihanjalostajat eivät halua lihaan karjunhajua. Karjunhajua voi esiintyä pienessä osassa täyskarjuja. Karjun haju on epämiellyttävä haju, joka tulee lihaa paistettaessa. Haju ei välttämättä tule lainkaan ilmi teurastamoissa tai lihaa jalostettaessa.
Lihajalostajat Atria, HKScan ja Snellman jättivät eriävän mielipiteen Maa- ja metsätalousministeriön asettaman työryhmän loppuraporttiin. Niiden mukaan täyskarjujen ja immunokastroitujen sikojen lihaa ei voida myydä suomalaisen lihateollisuuden vientiasiakkaille, koska nämä eivät halua ostaa lihaa, jossa on pieninkin riski karjunhajusta. Suomalaista sianlihaa viedään paljon Aasian markkinoille.
Markkinoiden on kuitenkin sopeuduttava kestävämpään eläinten tuotantoon. Voi myös kysyä, kuinka kestävää tehotuotetun lihan vienti toiseen maanosaan ylipäänsä on. Porsaiden kirurgisen kastraation lopettaminen on joka tapauksessa merkittävä askel eläinten oikeuksien parantamiseksi.
Tällä hetkellä kerätään allekirjoituksia kansalaisaloitteeseen, joka vaatii eläinten oikeuksien kirjaamista perustuslakiin. Käy allekirjoittamassa kansalaisaloite kansalaisaloite.fi-palvelussa!