Lappeenrantalaisen kansanedustajan Hanna Holopaisen ensimmäinen kausi eduskunnassa on ollut poikkeusolojen sävyttämää.
Holopaisen vastuulla on ollut erityisesti turvallisuuteen, maanpuolustukseen ja alueiden elinvoimaan liittyviä asioita. Valiokuntapaikkoja jaettaessa hän pääsi ykköstoiveensa mukaisesti puolustusvaliokuntaan sekä raja-asioista ja sisäisestä turvallisuudesta vastaavaan hallintovaliokuntaan.
– Arvelin sen pöydän ääreen tarvittavan rajaseudun tuntemusta. Enpä silloin arvannut kuinka keskeiseksi rajakysymykset kauden aikana nousisivatkaan, Holopainen hymähtää.
Rajamaakuntien puolustajia tarvitaan jatkossakin.
– Rajaseutu ei saa jäädä kuihtuvan puskurivyöhykkeen asemaan. Elinvoimaisuus on tärkeää myös turvallisuuspolitiikan näkökulmasta, muistuttaa Holopainen.
Hallituksen toiminta kriiseissä saa Holopaiselta pääasiassa kiitosta, mutta parannettavaakin löytyy.
– Työllisyys ja talous on saatu pidettyä pyörimässä, mutta nuorten kannattelemisessa olemme epäonnistuneet. Poikkeusaikojen kuormitus on entisestään lisännyt oppimisvajetta ja nuorten pahoinvointia.
Kestävä tulevaisuus
Velkaantumisen pysäyttäminen odottaa myös ratkaisua.
– Tulee olemaan iso haaste tasapainottaa taloutta siten, että samalla pidetään kiinni laadukkaasta koulutuksesta ja sosiaalisesta oikeudenmukaisuudesta. Aiemman kurjistavan talouspolitiikan virheitä ei pidä toistaa. Työttömiä kyykyttämällä ei synny lisää työpaikkoja eikä sosiaaliturvasta tai koulutuksesta leikkaamalla rakenneta menestystä, Holopainen linjaa.
Valtiovarainministeriö julkaisi taannoin pitkän listan mahdollisista leikkauskohteista julkisen talouden tasapainottamiseksi. Listalla oli ehdotuksia myös koulutussäästöistä.
– Lapset, nuoret, koulutus tai osaaminen eivät ole oikea leikkauskohde. Koulutus on investointi tulevaisuuteen, Holopainen tähdentää.
– Tuetaan lasten ja nuorten mahdollisuuksia oppia sekä opettajien mahdollisuuksia opettaa. Keinoja ovat opetusryhmien pienentäminen, erityisopetukseen panostaminen, varhaisen tuen tarjoaminen sekä oppilaiden yksilöllinen huomiointi.
Kännykkävapaa koulupäivä parantaisi Holopaisen mielestä keskittymistä, ehkäisisi kännykkäriippuvuutta ja mahdollistaisi työrauhan niin oppijoille kuin opettajillekin.
Korona kuritti kohtuuttomasti myös opiskelijoiden mielenterveyttä. Holopaisen mielestä tarvitaan inhimillisempää koulutuspolitiikkaa.
– Meillä ei ole varaa syrjäyttää isoa osaa nuorista ikäluokista työkyvyttömyyseläkkeelle. On panostettava oppimisen tukeen, matalan kynnyksen mielenterveyspalveluihin sekä suorituskeskeisyyden vähentämiseen. Opintorahan korottaminen vähentäisi taloudellista epävarmuutta.
Toivoa ja luottamusta
Sotaa seuranneessa energiakriisissä Suomea on suojannut hyvässä vauhdissa oleva siirtymä irti fossiilisista tuontipolttoaineista. Holopainen haluaa edelleen kirittää siirtymää.
– Tulevaisuudessa investoinnit ja uudet työpaikat sijoittuvat sinne, mistä löytyy vähäpäästöistä energiaa.
Tutkavalvonnan ja tuulivoimatuotannon yhdistäminen itäisessä Suomessa on toistaiseksi ollut mahdotonta. Tämä uhkaa estää jopa kymmenien miljardien investointien syntymistä tuulivoimaan ja sitä seuraavaan vetytalouteen.
– Selvitysmies Arto Rädyn maaliskuussa julkaiseman raportin mukaan itäisen Suomen tuulivoimarakentamisen helpottamiseen löytyy ratkaisuja. Tämä täytyy huomioida tulevissa hallitusohjelmaneuvotteluissa, Holopainen vaatii.
Lähijunapilotti liikkeelle
Holopainen pitää koulutuksen lisäksi toimivaa raideliikennettä keskeisenä tekijänä alueen tulevalle menestykselle, elinvoimalle ja työllisyydelle ja haluaisi lähijunaliikennekokeilun Parikkala-Kouvola yhteysvälille. -Perusedellytyksenä liikenteen kasvulle on riittävä raidekapasiteetti. Luumäki-Joutseno välille on saatava kaksoisraide. Kysymyksessä on eräs Suomen vilkkaimmista yksiraiteisista rataosuuksista ja pienikin häiriö aiheuttaa helposti isoja viiveitä liikenteelle. Holopaisen mukaan pullonkaulojen ja hidasteiden korjaaminen tulisi olla prioriteettilistalla korkeammalla kuin massiivisten oikoratahankkeiden edistäminen.
– Kansantalouden kannalta on järkevää investoida myös junien nettiyhteyksiin ja muuttaa matka-aika työajaksi. Monipaikkaisuus ja paikkariippumaton työnteko tarjoaa tulevaisuuden mahdollisuuksia alueellemme, Holopainen visioi.
– Täällä on tarjolla sujuvaa arkea, leppoisaa elämisen laatua ja pääkaupunkiseutua alhaisemmat asumiskustannukset. Potentiaalia löytyy. Tarvitsemme valtion kumppaniksi alueemme saavutettavuuden, koulutuspaikkojen ja vähäpäästöisten energiatuotannon kehittämiseen.
Holopainen toivoo politiikkaan enemmän luottamuksen ja yhteisymmärryksen rakentamista vastakkainasettelun sijaan. Hänen vetämänsä Love Saimaa-verkosto on hyödyntänyt yhteisvoimaa arvokkaan järviseudun puolesta. Ryhmässä on edustus kaikista puolueista ja se on muun muassa ottanut kantaa kaivoslain valmisteluun ja talkoillut norpan suojelun hyväksi.
– Asioita saa etenemään vain yhteistyöllä ja verkostoitumalla, Holopainen kiteyttää.
Teksti on julkaistu alun perin Etelä-Saimaassa mainoksena maaliskuussa 2023.