Tälle sivulle on koottu kannanottojani ja valtiopäivätoimiani inhimillisemmän koulutuspolitiikan puolesta.
Suomen menestys on aina nojannut tasa-arvoiseen koulutukseen – siihen että saamme kaikki mukaan. Pienellä kansakunnalla ei ole varaa hukata kenenkään osaamista. Koulutus on hyvinvointivaltion peruskivi, jonka kautta jokainen lapsi ja nuori saa tarvittavat välineet tavoitella unelmiaan yhdessä muiden kanssa.
Suomen tarina on koulutuksen tarina. Kansakoulu, oppivelvollisuus, peruskoulu, laadukas varhaiskasvatus, ja maksuton korkeakoulutus ovat tämän tarinan keskeisiä virstanpylväitä. Viime hallituskauden yksi merkittävä saavutus oli maksuton toinen aste ja oppivelvollisuuden pitäminen 18-ikävuoteen.
Ammatillisesta koulutuksesta ei pidä leikata
Orpon hallituksen leikkaukset ammatilliseen koulutukseen ovat järkyttäviä. Me kaikki tiedämme, että Suomen julkista taloutta on tasapainotettava. Ammatillisesta koulutuksesta leikkaaminen ei kuitenkaan ole oikea vaihtoehto ja vie meitä väärään suuntaan. Suomi tarvitsee talouden tuottavuuden parantamista, jatkuvaa oppimista ja innovaatioita.
Elämme suurten murrosten aikaa. Erityisesti täällä Etelä-Karjalassa, jossa Venäjän rajan sulkeutuminen on asettanut meidät aivan uuteen tilanteeseen. Sosiaali- ja terveysalan ammattilaisista on huutava pula. Tavoitteenamme on myös houkutella uusia teollisia investointeja maailmalta ja se edellyttää sitä, että meillä on monien eri alojen ammattilaisia.
Saimaan ammattiopisto Sampo on tehnyt uraauurtavaa työtä mm. koulutuksen kehittämisessä ja kansainvälisten opiskelijoiden houkuttelemisessa. Sampossa on myös kehitetty uudenlaisia moniammatillisia oppimisen ja opiskelun tukimalleja.
Opetusministeriö suunnittelee leikkaavansa Etelä-Karjalasta tuplasti sen, mitä muista maakunnista. Orpon hallituksen säästöpaineet ovat kohtuuttomia. Opiskelupaikkoja vähennetään ja samalla jopa 40 henkilöä voi menettää työnsä Sampossa.
Me emme anna periksi. Yhteistyössä Sampon kanssa vaikuttamassa ovat mm. Etelä-Karjalan maakunta, Etelä-Karjalan Yrittäjät, OAJ Etelä-Karjala, Kauppakamari, alueen kunnat sekä monet muut toimijat. On hienoa nähdä tällaista yhteistyötä. Huolehditaan siitä, että tämä viesti kantaa hallitukseen ja opetusministeriöön saakka.
Lue Etelä-Saimaan artikkeli Sampoon kohdistuvista leikkauksista.
Lisääntynyt väkivalta kouluissa vaatii ripeitä toimia
Lisääntynyttä väkivaltaa ja sen uhkaa kouluissa on ratkottava opettajien koulutuksella, riittävillä resursseilla ja puuttumalla ajoissa nuorten ongelmiin. Jopa useampi kuin neljä viidestä erityisopettajasta on kertonut kokeneensa vähintään yhden väkivalta- tai uhkatilanteen viimeisimmän vuoden aikana.
Nuorten väkivaltaisuutta ja uhkaavaa käytöstä pitää pystyä vähentämään. Väkivaltainen käyttäytyminen on pitkälti oireilua siitä, että lapset ja nuoret eivät saa ajoissa apua haasteisiinsa. Samalla opettajat tarvitsevat turvallisuustaitoja.
Lapsen tai nuoren väkivaltaisen reagoimisen taustalla voi olla erilaisia syitä, eivätkä ne välttämättä ole opettajien ratkaistavissa. Esimerkiksi hankala tilanne kotona tai muut käytöshäiriöt tarvitsevat usein monialaista puuttumista ja tukea. Siksi onkin varmistettava, että perheet saavat riittävästi tukea ja palvelujen piiriin pääsee ajoissa.
Opettajaksi opiskelevat kokevat yhdeksi tärkeimmäksi taidoksi hyvinvointiin ja turvallisuuteen liittyvät taidot, mutta opettajankoulutuksen koettiin antavan heikoimmat taidot juuri kiusaamistilanteisiin, ensiaputaitoihin ja oppilaitoksen turvallisuuteen. Siksi opettajien täydennyskoulutuksella on paikkansa.
Avainasemassa ovat riittävän pienet luokkakoot, jolloin opettajilla on aikaa kohdata jokainen oppilas. On myös varmistettava, että oppilaitoksissa saa konsultaatioapua psykiatrian ja neuropsykiatrian ammattilaisilta tilanteisiin, joissa lapsi oireilee väkivaltaisesti.
Kouluterveydenhuollon resursseja pitää parantaa, jotta kouluterveydenhuollon työntekijät pystyvät puuttumaan ja auttamaan matalalla kynnyksellä. Orpon oikeistohallitus kohdistaa nyt hyvinvointialueiden rahoitukseen massiivisia säästöjä, mikä ei helpota ennaltaehkäisevää työtä tai perhepalvelujen piiriin pääsemistä.
Koko kirjoitus julkaistu Kouvolan Sanomissa 29.12.2024.
Koulut ovat vaikuttavin tulevaisuusinvestointi
Koulumaailmasta kuuluu huolestuttavia viestejä lasten oppimiseroista, opettajien uupumuksesta ja koulupudokkuudesta. Valtiovarainministeriö on julkaissut pitkän listan mahdollisista leikkauskohteista julkisen talouden tasapainottamiseksi. Huoli koulutuksesta ei näytä kantautuneen valtiovarainministeriön kabinetteihin, sillä listalla oli ehdotuksia myös koulutussäästöiksi.
Leikkaamisen sijaan investoidaan koulutukseen! Tuetaan lasten ja nuorten mahdollisuuksia oppia sekä opettajien mahdollisuuksia opettaa. Keinoja ovat opetusryhmien pienentäminen, erityisopetukseen panostaminen, varhaisen tuen tarjoaminen sekä oppilaiden yksilöllinen huomiointi.
Kännykkävapaa koulupäivä parantaisi keskittymistä, ehkäisisi kännykkäriippuvuutta ja mahdollistaisi työrauhan niin oppijoille kuin opettajillekin. Lue koko kirjoitukseni täältä. Kirjoitukseni julkaistiin Uutisvuoksi -lehdessä 9.3.2023 ja Luumäen Lehdessä 16.3.2023.
Opiskelijoiden mielenterveyttä parannettava
Talousarvion 2023 käsittelyn yhteydessä (22.9.2022) kiinnitin huomiota opiskelijoiden mielenterveyden hätätilaan. Meidän kaikkien on syytä olla huolissaan opiskelijoitten hyvinvoinnista. Tällä hetkellä tutkimusten mukaan opiskelijoiden psyykkinen oireilu on yleisempää kuin koko väestöllä keskimäärin. Voisi puhua myös mielenterveyden kriisistä tai hätätilasta.
Tällä hetkellä hoitoa edellyttävistä psyykkisistä vaikeuksista kärsii jo useampi kuin joka kolmas opiskelija, ja 13 prosenttia korkeakouluopiskelijoista on viimeisen vuoden aikana saanut diagnoosin masennuksesta. Tämän ratkaisemiseksi tarvitaan tietysti pitkäjänteisiä toimia ja panostuksia koulutuspolitiikkaan.
Meidän pitäisi miettiä tämmöisiä inhimillisiä tulokulmia ihan kaikilla eri sektoreilla liittyen tähän kokonaisuuteen. Tarvitaan lisäresursseja mielenterveyspalveluihin, riittävät hyvinvointi- ja ohjauspalvelut ja muita opiskelukykyä edistäviä toimenpiteitä. Lisäksi opiskelijat tarvitsisivat myös taloudellista vakautta elämäänsä. Tilanteessa, jossa mielenterveys järkkyy ja arki on kuormittunutta, on todella hankala tilanne, jos samalla joutuu kantamaan stressiä tulorajoista ja opintotukikuukausien määrästä.
Katso puheenvuoroni täältä.
Kirjallinen kysymys lasten ja nuorten mielenterveyden hätätilasta
Eri puolilta Suomea oli kuulunut jo erittäin huolestuttavaa viestiä lasten ja nuorten mielenterveyspalveluiden ruuhkautumisesta. tuolloin saattoi joltain osin puhua jopa järjestelmän romahtamisesta.
Akuutti mielenterveyteen liittyvä kriisi vaatii aina ripeitä tukitoimia ja joustavaa palvelujärjestelmää. Olisi tärkeää ratkoa pulmia etupainotteisesti ja ennalta ehkäisevästi, jotta lapsen ja nuoren toimintakyky säilyisi. Tärkeää on myös tukea koko perhettä ja tarjota tukea ja neuvoja matalalla kynnyksellä. Viivästys avun saamisessa pahentaa ongelmia, aiheuttaa turhaan lisää kuormitusta sekä lisää kustannuksia. On tärkeää, että koko palveluketju toimii. Samalla kun esimerkiksi vahvistetaan oppilas- ja opiskelijahuollon resursseja, on tärkeää varmistaa, että tarvittaessa myös edelleenohjaus jatkotoimien piiriin toimii ilman turhaa viivettä.
Kysyin hallitukselta: Mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä varmistaakseen lapsille ja nuorille yhdenvertaisen pääsyn matalan kynnyksen mielenterveyspalveluihin kaikkialla Suomessa?
Lue kirjallinen kysymykseni kokonaisuudessaan täältä.
Ensimmäisen eduskuntakauteni aikana tein lukuisia kirjallisia kysymyksiä opiskelijoiden tilanteesta ja inhimillisemmästä koulutuspolitiikasta:
- kirjallinen kysymys kaksoistutkintojen rahoituksesta oppivelvollisuusiän pidentämisen yhteydessä täältä.
- kirjallinen kysymys yo-kirjoitusten turvaamisesta myös koronakaranteenissa oleville kokelaille täältä.
- kirjallinen kysymys ulkomaalaisten opiskelijoiden oleskelulupien käsittelyn ruuhkautumisesta täältä.
- kirjallinen kysymys LUT-yliopiston ja LAB-ammattikorkeakoulun tutkintokiintiöistä täältä.
- kirjallinen kysymys valtakunnallisen opiskelijapalautejärjestelmän käyttöön ottamisesta lukiokoulutuksen kehittämiseksi täältä.
- kirjallinen kysymys Safe Schools Declarationin toteuttamisesta Suomessa täältä.
Opiskelijoiden mielenterveyden hätätila tulee korjata pikaisesti
Opiskelijoiden on nykyisin vaikea päästä terveyspalveluihin. Olin saanut tätä viestiä opiskelijoilta ja heidän vanhemmiltaan ja lukenut lehtien palstoilta.
Korona kuritti kohtuuttomasti erityisesti opiskelijoiden mielenterveyttä. Vaikka osa hyötyi etäopiskelusta, aivan liian moni jäi aivan liian yksin ja masentui.
Tilanne on näkynyt ylioppilaiden mielenterveyspalvelujen kysynnän voimakkaana kasvuna. Viime vuonna Ylioppilaiden terveydenhuoltosäätiö (YTHS) laajensi toimintaansa myös ammattikorkeakoululaisiin, eikä ole pystynyt vastaamaan terveyspalvelujen ja varsinkaan mielenterveyspalvelujen kysynnän kasvuun.
Opiskelu muuttunut eri tahojen toimenpiteiden yhteisvaikutuksen johdosta armottomaksi kouluputkeksi. Lisäksi opiskelijoiden ruuvia on kiristetty muun muassa kannustamalla nopeampaan valmistumiseen ja tiukentamalla opintotuen ehtoja.
Palvelujen kysynnän kasvu on puolestaan yllättänyt YTHS:n eivätkä myöskään julkiset palvelut vedä. YTHS:n resurssit eivät ole kasvaneet kysynnän tahdissa ja se on myös paikoin kohdannut samat rekrytointiongelmat kuin muutkin sote-organisaatiot.
Ehdotin joukon toimia tilanteen parantamiseksi. Lue koko kirjoitukseni täältä.
Ammattiosaajien oppisopimuskoulutuksen tukeminen
Täysistunnossa 9.2.2033 kysyin ammattiosaajien oppisopimuskoulutuksesta ministeri Tuula Haataiselta (sd.). Tulevaisuudessa jopa 70 prosentin ikäluokasta pitäisi saada korkeakoulututkinto, ja samaan aikaan meillä joka kuudes nuori aikuinen on pelkän peruskoulun varassa. Työllisyyden vahvistamisen näkökulmasta juuri tämän joukon huomiointi on olennaista, sillä heistä vain alle puolet käy töissä.
Hyvä ratkaisu olisi satsata erityisesti nuorten aikuisten ja vieraskielisen väestön oppisopimuskoulutukseen. Oppisopimuskoulutus tarjoaa houkuttelevan ja motivoivan väylän osaamisen kehittämiseen, kielen oppimiseen ja toimeentuloon. Kysynkin asianomaiselta ministeriltä: kuinka me turvaamme sen, että tulevaisuudessa meillä on riittävästi ammattiosaajia, ja varmistamme, että TE-palvelut, oppilaitokset ja työpaikat saadaan tiiviimpään yhteistyöhön kaikista matalimmin koulutetun väestön osaamistason nostamiseksi?
Lue koko kysymys täältä.
Suomen houkuttelevuutta ulkomaisten osaajien silmissä on lisättävä
Talousarvion 2023 käsittelyn yhteydessä nostin (20.12.2023) esiin, että Suomen houkuttelevuus ulkomaalaisen maahanmuuton suhteen on aika heikko. Koulutuksen jälkeenkin lähdetään maasta liian helposti.
OECD-vertailussa Suomi on houkuttelevuudessa vasta sijalla 17. Kun näitä osaajia pyritään tänne houkuttelemaan, niin meidän pitää tietysti kehittää sitten sitä, että pystymme tätä sijoitusta nostamaan.
Erityisesti vielä on haasteita siinä, että kun tänne tulee vaikka korkeakouluopiskelijoita, niin he pystyvät sitten valmistumisen jälkeen tänne jäämään ja täällä työllistymään. Tavoitteenahan on se, että saamme kymmenessä vuodessa kolminkertaistettua kansainvälisten tutkinto-opiskelijoiden määrän, ja se ei ole ihan helppo tehtävä, kun miettii, että maailmalla näistä osaajista kilpailee moni muukin maa.
Tarvitsemme määrätietoisia toimia kotoutumistoiminnan kehittämiseksi. Sielläkin on tekemistä prosessien sujuvoittamiseksi ja siinä, että se on erityisesti nykyistä paremmin työelämälähtöistä.
Lue koko puheenvuoroni täältä.
Nuorten tulee olla mukana päätöksenteossa
Otin kantaa katujengikeskustelussa (19.12.2023) sen puolesta, että nuoret asetetaan keskiöön päätöksenteossa. Nuoret kaipaavat nimenomaan ratkaisuja ja toimia eivätkä populistista kauhistelua.
Nuoret haluavat vastauksen siihen, sitoutuvatko kaikki puolueet eduskunnassa viranomaisten resurssien kasvattamiseen. Tarvitsemme lisää lastensuojelun, oppimisen tuen ja nuorisotyön resursseja sekä lisää resursseja myöskin kolmannen sektorin järjestöille, jotka tekevät vaikkapa nyt nuorisotyötä sekä työtä kriminaalipolitiikan parissa.
Nuorisoalan 40 järjestöä oli myös lähettänyt edustajille vetoomuksen siitä, että keskustelu ja ratkaisuehdotukset kohdistettaisiin nuorten pahoinvoinnin ja syrjäyttämisen juurisyihin eikä yksittäiseen oireeseen.
Lue koko puheenvuoroni täältä.
Syrjäytymisen suurin syy on koulutuksen ulkopuolelle jääminen
Tämä hallitus on panostanut hyvin moneenkin ennalta estävään toimintaan. Koulutuksen ja koulupudokkuuden ehkäisemiseen on tehty suuri rakenteellinen ja systeeminen muutos: maksuton toinen aste ja pidennetty oppivelvollisuus. Se on tulevaisuudessa merkittävä tekijä siinä, että toivottavasti saadaan näistä nuorista paremmin kiinni: he eivät jää tyhjän päälle, he eivät jää kaduille, ja he eivät jää siten alttiiksi sille, että heitä värvätään tällaisiin rikollisjengeihin.
Lue koko puheenvuoroni täältä.
Koulutuksen kunniapalautus
Sivistys ja osaaminen on tae sekä yhteiskunnan menestykselle että myös yhteiskunnan kriisinkestävyydelle. Varmasti tausta sille, kuinka hyvin suomalainen yhteiskunta on selvinnyt tästä koronapandemiasta sekä nyt tästä Venäjän hyökkäyssodan aiheuttamasta turbulentista tilanteesta, on nimenomaan siinä vahvassa koulutuksessa ja sivistyksessä, joka meillä on.
Hallituksemme on tehnyt paljon hyviä asioita. Erityisesti oppivelvollisuuden pidentäminen on ollut tietysti isoin hanke, joka on viety eteenpäin, ja se on onnistunut siitä huolimatta, että samanaikaisesti koulutoimea on haastanut tämä koronarajoitusten aiheuttama valtava vaatimus digiloikasta ja siirtymisestä etäopetukseen. Meidän opettajat ansaitsevat kyllä täyden kiitoksen siitä, että he suoriutuivat siitä.
Tällä hallituskaudella on aloitettu koulutuksen kunnianpalautus, ja tämä hallitus onkin lisännyt yhteensä miljardi euroa eri koulutusasteille. Koulutukseen investointi on investoimista tulevaisuuteen, elinvoimaisuuteen, kilpailukykyyn sekä yhteiskunnan kriisinkestävyyteen. Meidän on varmistettava, että kaikki pidetään mukana. Vahva talous pohjautuu korkeaan osaamistasoon.
Vaikka tällä kaudella korjaustoimia on tehty paljon, aiempien hallitusten koulutusleikkausten jälki näkyy valitettavasti vielä pitkään. Tämän todistavat muun muassa tilastot suomalaisten nuorten lukutaidosta. Lukutaidon taso on heikentynyt 2000-luvulla, ja heikkojen lukijoiden osuus on lähes tuplaantunut kymmenessä vuodessa.
Tämä hallitus on toteuttanut historiallisen oppivelvollisuusuudistuksen ja toisen asteen maksuttomuuden. Nyt oppivelvollisuuden piirissä aloittaakin jo kolmas ikäluokka. Ensimmäisten tulosten perusteella uudistus on onnistunut vähentämään koulupudokkuutta. Tällä hetkellä kun inflaatio ja energian hintojen nousu kurittavat pienituloisia perheitä, on monelle perheelle varmasti helpotus, että toisen asteen opiskelu on maksutonta.