Siirry suoraan sisältöön
Etusivu » Saimaa

Saimaa

Tälle sivulle on koottu Saimaaseen liittyviä tekojani. Toimin puheenjohtajana eduskunnan Love Saimaa -verkostossa, joka ottaa aktiivisesti kantaa Saimaan puolesta.

Kansalaisaloite saimaannorppien puolesta

Allekirjoita kansalaisaloite saimaannorppien puolesta! Kansalaisaloite vaatii verkkokalastuskiellon pidentämistä Saimaalla saimaannorpan levinneisyysalueilla heinäkuun loppuun saakka.

Saimaannorppa on yksi maailman harvinaisimmista hylkeistä. Määrätietoisen suojelutyön ansiosta norppakantaa on saatu elvytettyä, mutta norppa on edelleen erittäin uhanalainen.

Heinäkuun verkkokalastusrajoitus on ratkaiseva, sillä juuri heinäkuussa Saimaan kesäasunnolla lomaillaan ja kalaverkkoja lasketaan Saimaaseen koko vuodessa eniten. Kesä on saimaannorppien poikasille vaarallista aikaa, sillä ne hukkuvat jäädessään kiinni kalaverkkoihin. Verkkokalastuskiellon pidentäminen auttaisi myös Saimaan uhanalaisia vaelluskaloja.

Norppaturvallinen kalastusväline on esimerkiksi norppaturvallinen katiska. Katiska on turvallinen, kun sen nielu ei leviä yli 15 senttimetrin, jolloin norppa ei mahdu tunkeutumaan katiskaan. Norppaturvallisia katiskoja voi joko rakentaa itse tai ostaa valmiina. Lisätietoa löytyy esimerkiksi Suomen luonnonsuojeluliiton verkkosivuilta.

Allekirjoita kansalaisaloite tästä linkistä.

Eduskunnan Love Saimaa -ryhmän viestit hallitusneuvotteluihin: verkkokalastuskieltoa pidennettävä, vesiensuojelu turvattava ja kaivoslakia parannettava

Eduskunnan Love Saimaa -ryhmä ottaa kantaa hallitusneuvotteluihin. Useiden puolueiden edustajista koostuva ryhmä vaatii tulevalta hallitukselta toimia Saimaan alueen luonnon ja vesistöjen puhtauden säilyttämiseksi. 

Love Saimaa -ryhmä vaatii toimia vesiensuojelun jatkamiseksi. Viime hallituskaudella vesiensuojelutyötä vahvistettiin vesiensuojelun tehostamisohjelmalla, jonka tavoitteena on tehdä Suomesta vesiensuojelun kärkimaa. 

– Tulevan hallituksen on turvattava vesiensuojelun rahoitus. Sen myötä voidaan jatkaa hankkeita, joilla estetään vesien rehevöitymistä, mataloitumista ja umpeen kasvua sekä korjataan patojen, perkausten, kuivatusten ja vesistörakentamisen aiheuttamia haittoja. Puhtaat vesistöt ovat elintärkeitä luonnon monimuotoisuuden säilymisen sekä ihmisen terveyden kannalta, toteaa entinen ympäristö- ja ilmastoministeri, kansanedustaja Krista Mikkonen (vihr.)

– Vesistöjen veden laadun parantamisen on oltava valtakunnallinen tavoite. Monet vesistöt, Saimaa mukaan lukien, ovat rehevöityneet viimeisten vuosikymmenten aikana ihmisen toiminnan seurauksena. Mikkelin uusi jätevedenpuhdistamo on tervetullut investointi ja kohentaa Saimaan tilaa alueella, kertoo kansanedustaja Oskari Valtola (kok.)

Love Saimaa -ryhmän jäsenet vaativat myös verkkokalastuskiellon pidentämistä Saimaalla, jotta kuutit eivät hukkuisi verkkoihin. Vuosina 2011–2020 verkkoihin on havaittu kuolleen 53 saimaannorppaa. Verkkokalastus on keväällä syntyneille kuuteille sekä koko lajin säilymiselle suuri uhka.

– Verkkokalastus Saimaalla kesällä on saimaannorppien kuuteille vaarallista, sillä ne hukkuvat jäädessään kiinni verkkoihin. Verkkokalastuskieltoa tulisi pidentää, jotta kuutit ehtisivät kasvaa isommiksi. Verkkokalastuskielto auttaisi myös Saimaan uhanalaisia vaelluskaloja, muistuttaa Love Saimaan puheenjohtaja Hanna Holopainen (vihr.).

– Eläinoikeusnäkökulma on myös syytä tuoda esiin. Verkkoihin kuoleminen on hyvin kivuliasta kuuteille – kuolinkamppailu saattaa kestää jopa kymmeniä minuutteja. Suhtauduttaisiinko asiaan yhtä kevyesti, mikäli maalla elävä eläin kokisi vastaavanlaisen tuskallisen kuoleman, kysyy Laura Meriluoto (vas.).

Love Saimaan kansanedustajat katsovat, että kaivostoiminta ei ole Suomessa kestävällä pohjalla. Suomen pinta-alasta jopa yli kymmenesosa on varattu kaivostoimintaan tähtäävälle malminetsinnälle. Etsintävarauksia on tehty myös luonnonsuojelualueille sekä Saimaan ja Päijänteen rannoille.

– Kaivoksilla ei saa vaarantaa Saimaan alueen lukemattomien matkailuyrittäjien tai vaikkapa kalastajien elinkeinoja. Saimaa on korvaamaton vesistö, ja meidän on varmistettava sen säilyminen puhtaana ja elinkelpoisena. Kaivoslain uudistamista tulee jatkaa, jotta se turvaa riittävästi paikallisten ihmisten ja elinkeinojen aseman kommentoi Jukka Kopra (kok.).

Ryhmän jäsenet nostavat esiin myös Saimaan alueen matkailun merkittävänä elinkeinona ja luontomatkailun edellytysten parantamisen. 

– Saimaannorpat pitäisi nähdä ainutlaatuisena mahdollisuutena matkailualalla. Esimerkiksi norpparisteilyillä norppia lähestytään niiden elinoloja ja luontoa kunnioittaen, mutta tarjoavat matkailijalle unohtumattoman elämyksen ja muiston. Savonlinna on lomamatkailijoiden suosittu kesäkaupunki kulttuurinsa ja luontonsa ansiosta. Kestävän luontomatkailun kehittäminen tuo alueelle työpaikkoja ja elinvoimaa, kertoo Anna-Kristiina Mikkonen (sd.)

Norppaturvalliset katiskat

Hanna Holopainen ja Matti Semi
Minä ja eduskunnan kalakerhon puheenjohtaja Matti Semi iloitsemme talkoissa tekemästämme katiskasta.

Eduskunnan Saimaan ystävät askartelivat (9.2.2023) norppaturvallisia katiskoita eduskunnassa. Talkoissa valmistui kuusi katiskaa Suomen luonnonsuojeluliiton asiantuntijoiden opastuksella.

Tempauksella Love Saimaa -verkostomme halusi kiinnittää huomiota saimaannorpan uhanalaiseen asemaan ja että verkkoihin kuolee vuosittain edelleen useita näitä uhanalaisia eläimiä.

Norppien pesäkolaustalkoot

Hanna Holopainen ja Miss Suomi Petra Hämäläinen.
Kolauksiin osallistui myös Miss Suomi Petra Hämäläinen Savonlinnasta.

Eduskunnan Love Saimaa -verkosto järjesti (29.1.2023) norppien pesäkolaustalkoot Savonlinnassa. Erityisesti lauhoina talvina apukinokset parantavat kuuttien selviytymismahdollisuuksia.

Love Saimaa -ryhmä organisoi kansanedustajille ja muulle eduskunnan väelle matkan apukinostalkoisiin. Kolauksiin osallistui myös Miss Suomi Petra Hämäläinen.

Haluamme Love Saimaassa nostaa esiin huolen saimaannorpan tilanteesta. Norpan tulevaisuutta uhkaavat sekä lämpenevät lumettomat talvet että verkkokalastus. Viime vuoden puolella järjestimme eduskunnalle oman nimikkonorpan, jonka elämää Arkadianmäelle seurataan jatkossa kiinnostuneena. Toivoimme Haukivedellä asustelevalle vuonna 2015 syntyneelle Rouva Puhemiehelle hyvää poikasonnea tälle keväälle.

2022

Rouva Puhemiehen kuvan luovuttajat
Puhemies Matti Vanhaselle luovuttivat Rouva Puhemiehen kuvan Mari Holopainen (vihr.), Inka Hopsu (vihr.), Antero Laukkanen (krist.), Hanna Holopainen (vihr.) ja Jukka Kopra (kok.).

Itä-Suomen yliopiston saimaannorppatutkimus luovutti eduskunnan nimikkonorpaksi saimaannorpan, joka on aiemmin tunnettu nimellä Phs196. Norpan nimeämistä esitti eduskunnan Love Saimaa -ryhmä, joka sopivan norpan löydyttyä antoi tämän nimeksi ”Rouva Puhemies”.

Eduskunnan Saimaan ystävien ryhmä luovutti kuvan Rouva Puhemiehestä eduskunnan puhemies Matti Vanhaselle (19.12.2022).

Halusimme tällä tavoin kiinnittää eduskunnan ja koko Suomen huomiota hienon uhanalaisen eläinlajin asemaan ja sen elinympäristön Saimaan merkitykseen koko maalle. Eduskunta säätää suojelua koskevat lait ja on ainutlaatuinen instituutio, demokratiamme keskeisin elin, jolla on paljon omaa sanastoakin. Esimerkiksi termiä ”puhemies” ei käytetä muualla. Norpan nimessä yhdistyy hauskalla tavalla eduskunta ja luonnonsuojelu, perustelimme nimikkonorppaa. 

Yhdeksi syksyn 2022 Love Saimaan toiminnan huipennukseksi muodostui tapahtuma Saimaasta Unescon maailmanperintökohteeksi 13.9.2022 keräsi hyvin huomiota. Itä-Savo julkaisi tilaisuudesta artikkelin, striimiä seurasi kymmenittäin ihmisiä (muun muassa useita kansanedustajia) eri puolilla maata ja jälkikäteen striimausta on katsottu liki 300 kertaa.

Tilaisuudessa puhunut Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen arvioi, että Saimaan norppasaariston saaminen Unescon maailmanperintöluetteloon olisi lottovoitto alueen yrittäjille ja edistäisi koko Itä-Suomen elinvoimaa.

– Saimaan kannalta yksi tärkeimmistä päätöksistä tällä hallituskaudella on ollut se, että päätimme esittää Saimaata Unescon maailmanperintökohteeksi, kertoi tilaisuuden avaussanoissa ympäristöministeri 20219- 2021 ja tilaisuuden ajankohtana sisäministerin pestiä hoitava Krista Mikkonen

Unescon maailmanperintösopimuksen tarkoituksena on turvata maapallon arvokkaimman luonto- ja kulttuuriperinnön säilyminen. Kohteen hyväksyminen maailmanperintöluetteloon edellyttää, että kohde on yleismaailmallisesti erityisen arvokas.
Maailmanperintökohteeksi hakeminen on pitkä prosessi, jonka historiaa avasi puolestaan ympäristöneuvos (emeritus) Jukka-Pekka Flander. Metsähallituksen erikoissuunnittelija Meeri Koivuniemi puolestaan kertoi hakemuksen nykytilanteesta.

Tilaisuuden striimi löytyy täältä.

Love Saimaa matkalla Linnansaaren kansallispuistoon saimaannorpan kotivesillä.
Kuvassa vasemmalta: kansanedustajat Mari Holopainen ja Hanna Holopainen, Suomen luonnonsuojeluliiton Heikki Härkönen ja Järvisydämen yrittäjä Markus Heiskanen.
Kuvassa oikealla: kansanedustaja Matti Semi, Pidä Saaristo Siistinä ryn aluepäällikkö Eeva Taimisto, Savonlinnan Seudun Matkailu Oy:n toimitusjohtaja Jaana Komi ja Rantasalmen lehden toimittaja Mira Markkanen.

Hotelli Järvisydän isännöi Love Saimaa -ryhmän vierailua Linnansaaren kansallispuistoon Etelä-Savossa 12.8.2022. Retki alkoi matkailuasioiden tapaamisella Järvisydämessä, jonka jälkeen ryhmän edustajat siirtyivät Marivall-laivalla Linnansaareen. Vierailulle osallistuivat Lovesa Saimaasta minun lisäkseni kansanedustajat Mari Holopainen ja Matti Semi, joka toimi myös eduskunnan kalakerhon puheenjohtajana. Retki tehtiin yhdessä kalakerhon kanssa.

Keskustelu matkailuasioista jatkui laivalla. Isäntänä toimineen Järvisydämen toimitusjohtaja Markus Heiskasen lisäksi Love Saimaan edustajia informoivat Pidä Saaristo Siistinä ryn aluepäällikkö Eeva Taimisto, Metsähallituksen suojelubiologi Jouni Koskela, Savonlinnan Seudun Matkailu Oy:n toimitusjohtaja Jaana Komi ja Suomen luonnonsuojeluliiton Etelä-Savon piirin toiminnanjohtaja Heikki Härkönen.

– Saimaa ei tarvitse kaivoksia vaan suojelua ja matkailua, tiivistin matkalla Love Saimaa -ryhmän yhteiset tuntemukset.

Tiurusselän kuva
Näihin kauniisiin Saimaan maisemiin eivät sovi kaivokset, jotka nykyään ovat valtavia avolouhoksia. Tiurusselän kuva: Hanna-Kaisa Lähde

Kaivosten sopimattomuudesta Saimaalle olen ottanut kantaa henkilökohtaisesti ja yhdessä Love Saimaa -verkoston kanssa lukuisia kertoja kantaa.

Kaivoslain lähetekeskustelussa eduskunnassa (14.9.2022) sanoin muun muassa, että ”olemme käsittelemässä täällä nyt yhtä tämän eduskuntakauden varmasti odotetuinta lakihanketta, kaivoslakia. Kansalaiset ovat ennennäkemättömällä aktiivisuudella kirittäneet tämän lain valmistelua peräti kahden kansalaisaloitteen voimin. Haluankin kiittää kansalaisaloitteiden taustalla olevia aktiiveja ja kymmeniätuhansia aloitteiden allekirjoittajia. ”

”Nyt käsiteltävä laki on parannus. Se on askel oikeaan suuntaan. Siinä on monia hyviä asioita, jotka vievät eteenpäin niitä tavoitteita, joita kansalaisetkin ovat tämän kansalaisaloitteen myötä vaatineet ja nostaneet esiin. On kuitenkin selvää, että myös jatkossa parannettavaa jää. Meidän onkin syytä pitää huolta siitä, että toimia tehdään myös tämän lakikäsittelyn ulkopuolella jatkossa päämäärätietoisesti. ”

”Tässä laissa merkittävin askel oikeaan suuntaan on se, että jatkossa kaivoksen edellytykseksi tulee kuntakaava. Tämä vahvistaa kuntien mahdollisuutta vaikuttaa. Tähän asti kunta ei ole lainkaan pystynyt estämään kaivosten tuloa alueelleen. Tämä parantaa toki paljonkin paikallisten ihmisten vaikutusmahdollisuuksia ja muiden elinkeinojen asemaa. Myöskin ympäristön asema paranee, kun luonnonsuojelulakiin tehdään sovitut malminetsinnän kiellot kansallispuistoissa ja luonnonpuistoissa ja myös malminetsinnän ehtoja muilla valtion luonnonsuojelualueilla tiukennetaan nykyisestä. ”

”Työtä kuitenkin edelleen jää myös tuleville hallituksille. On tärkeää muistaa, että tilanne on se, että kaivostoiminta ei ole kestävällä pohjalla, ja jatkossa on mahdollistettava se, että saadaan estettyä malminetsintä kokonaan luonnonsuojelualueilla ja saamelaisten kotiseutualueella ja että myöskin saadaan laskettua kynnystä sille, että ympäristövaikutukset huomioidaan täysimääräisemmin. ”

”On aivan selvää, että esimerkiksi Saimaan alueelle on vaikea sovittaa samanaikaisesti sekä matkailua että kaivostoimintaa. Kaivoshankkeet eivät saa jatkossa nauttia nykyisenkaltaista etuajo-oikeutta. ” 

Lue koko puheeni täältä.

Eduskuntasali ja teksti: puheenvuoro
Kaivoslakiin jäi vielä paljon kehitettävää.

Kansalaisaloite Kaivostoiminnalle rajat tuli eduskunnan keskusteluun 22.2.2022. Puheenvuorossani sanoin muun muassa näin:

”Nykyisellään lainsäädäntömme on kaivosteollisuuden kannalta edullinen, ja Suomi on sen vuoksi kansainvälisten kaivosyhtiöiden kannalta erittäin houkutteleva maa. Nykyisellään ongelma tässä on kuitenkin se, että maaperämme kaivannaiset voi hakea täältä halpaan hintaan muualla jalostettaviksi ja riskit ja haitat jäävät paikallisten murheeksi. Etsintävarauksia voi tehdä myös sellaisille alueille, joille tuskin on mahdollista saada lupaa varsinaiselle kaivostoiminnalle, ja nämä valtavat varausalueet herättävät epävarmuutta ympäri maata niin ainutlaatuisen, Euroopan neljänneksi suurimman järven rannalla, Saimaalla, kuin myös pohjoisessa lappilaisten maanomistajien parissa. 

Ihmisten huoli on otettava tosissaan. Kaivostoiminta ei ole nykyisin Suomessa lainkaan kestävällä pohjalla. Maamme pinta-alasta on jopa yli kymmenesosa varattu kaivostoimintaan tähtäävälle malminetsinnälle. Etsintävarauksia on tehty myös luonnonsuojelualueille, saamelaisten kotiseutualueille sekä puhtaiden, mittaamattoman arvokkaiden järvien, Saimaan ja Päijänteen, rannoille.”

Lue koko puheenvuoroni täältä.

Vihreiden puoluekokouksessa  19.9.2020 sanoin, että ”kaivostoiminta ei sovi Saimaan kaltaiseen herkkään ympäristöön. Riskit ympäristön pilaantumiselle ovat aivan liian suuret ja kaivostoiminta on vahvasti ristiriidassa alueen muun elinkeinotoiminnan kanssa. Nykyisen kaivoslain mukaisesti etsintävarauksia voi tehdä myös sellaisille alueille, joille tuskin on mahdollista saada lupaa varsinaiselle kaivostoiminnalle. Varaukset voivat olla voimassa jopa kymmeniä vuosia, mikä aiheuttaa alueella kohtuutonta epävarmuutta.”

Lue koko puoluekokouspuheeni täältä.

2021

Etelä-Karjalan liitto isännöi 19.8.2021 eduskunnan Love Saimaa -ryhmän vierailua Lappeenrannassa. Saimaariumissa järjestetyssä tilaisuudessa kansanedustajista ja heidän avustajistaan koostuva ryhmä sai kattavan katsauksen Saimaan alueen matkailun ja järviluonnon tilasta ja kehitysnäkymistä. Esillä olivat muun muassa Saimaa Geopark, Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiö, Imatran Erä- ja luontokulttuurimuseo ja Saimaan matkailustrategia. Lue Etelä-Karjalan liiton tiedote täältä.