Naiset, rauha ja turvallisuus -tilaisuus eduskunnan pikkuparlamentissa: turvallisuuspolitiikka tarvitsee naisten ääniä
Suomen naiset, rauha ja turvallisuus -verkosto järjesti Pikkuparlamentissa kansanedustaja Hanna Holopaisen kanssa tilaisuuden naisten osallisuuden parantamisesta kriisinhallinnassa ja rauhanturvaamisprosesseissa sekä asevelvollisuuden kehittämisestä tasa-arvoiseksi.
Vihreiden kansanedustaja ja toista kautta puolustusvaliokunnan jäsenenä toimiva Hanna Holopainen avasi Naiset, rauha ja turvallisuus -tilaisuuden peräänkuuluttamalla naisten osallistumista turvallisuuspoliittiseen keskusteluun:
”Viime kaudella keskusteltiin siitä, että puolustusvaliokunnan kokoonpano vaikutti varsin miehiseltä. Sen myötä on virinnyt hyvää keskustelua siitä, kuinka mahdollistetaan moniäänisyys ja se että myös naiset pääsevät osaksi turvallisuuspoliittista keskustelua.”
Vuonna 2022 puolustusvaliokunnan miehinen kokoonpano noteerattiin mediassa, kun puolustusvaliokunnan vierailusta presidentti Sauli Niinistön luona julkaistiin Twitterissä kuva, jossa kaikki olivat miehiä. Vierailulle osallistunut Hanna Holopainen oli rajautunut kuvasta pois. Edistystä on tapahtunut, sillä puolustusvaliokunnassa naisten osuus on tällä kaudella kolminkertainen viime kauteen verrattuna.
Tilaisuuden kuultiin kansanedustaja Pekka Haavistoa (vihr.), jolla on pitkäaikaista kokemusta ulko- ja turvallisuuspolitiikasta, erityisesti kansainvälisestä rauhantyöstä.
”On tärkeää, että Suomella on eteenpäin suuntautuva uusi toimintaohjelma naiset, rauha ja turvallisuus -päätöslauselman toteuttamiseksi”, Haavisto alleviivaa.
”Olemme tilanteessa, jossa aiemmin puhuttiin kriisialueiden naisista ja ajateltiin, että kriisialueet ovat meistä kaukana. Valitettavasti elämme tilanteessa, jossa kriisialueet ovat lähellä, kun ajatellaan Venäjän laitonta hyökkäystä Ukrainaan ja kaikkea mitä siitä on seurannut myös siviileille. Myös kysymys naisista, rauhasta ja turvallisuudesta tulee hyvin lähelle meitä,” jatkaa Haavisto.
Suomi julkaisi neljännen kansallisen Naiset, rauha ja turvallisuus -toimintaohjelmansa (2023– 2027) tämän vuoden maaliskuussa.
Naiset, rauha ja turvallisuus -päätöslauselmaa käytetään vastakkainasettelun luomiseen kansainvälisesti.
Suomen naiset, rauha ja turvallisuus verkoston varapuheenjohtaja, CMI:llä vanhempana neuvonantajana toimiva Elisa Tarnaala, oli yksi tilaisuudessa kuulluista asiantuntijoista.
UN Women Suomen koordinoimaan naiset, rauha ja turvallisuus -asiantuntijaverkostoon kuuluu yli 25 jäsenjärjestöä ja yli 160 henkilöjäsentä. Verkosto on osallistunut kaikkien neljän Suomen toimintaohjelman suunnitteluun.
Tarnaala kertoi verkoston ajaneen toimintaohjelman valmistelussa erityisesti naisten ja tyttöjen tunnistamista moninaisena joukkona, heidän toimijuutensa korostamista ja riittävää budjettia työlle sekä työn vaikuttavuuden seurantaa.
Lisäksi Tarnaala toi esiin miten kansainvälisessä politiikassa on näkyvissä yhä vahvemmin kahtia jakautuneisuus ja 1325 (naiset, rauha ja turvallisuus) -päätöslauselman käyttäminen tämän vastakkainasettelun syventämiseen:
”Viime vuosina monet maat ovat sitoutuneet feministiseen ulkopolitiikkaan. Toisaalta nähdään vahvasti myös vastavoima ja se, miten tasa-arvon haastaminen on läsnä hyvin paljon populistisessa diskurssissa ja radikaalinationalismissa monissa maissa. Kansainvälisen politiikan tutkijat puhuvat, että meillä on yhtäällä feministinen ulkopolitiikka ja toisaalla ”alpha male” -ulkopolitiikka ja siinä nämä normit ottavat yhteen. 1325-päätöslauselmasta on tehty yksi tämän kiistan työkaluista.”
Suomessa vastaavanlaista kehityskulkua ei ole nähty ja Naiset, rauha ja turvallisuus -päätöslauselmalla onkin mahdollisuus toimia suomalaisia yhdistävänä tekijänä.
UN Women tukee naisten merkityksellistä osallistumista kaikissa rauhan ja turvallisuuden kysymyksissä, kaikilla tasoilla.
UN Womenin toiminnanjohtaja Jaana Hirsikangas kertoi tilaisuudessa YK:n tasa-arvojärjestö UN Womenin globaalista roolista naiset, rauha ja turvallisuus -työn edistämiseksi.
UN Women työskentelee varmistaakseen, että naiset ja tytöt kaikessa moninaisuudessaan osallistuvat aktiivisesti kaikkiin rauhan ja turvallisuuden kysymyksiin, kestävästä rauhanrakentamisesta konfliktien ehkäisyyn ja humanitaariseen työhön. Tähän kuuluu myös konflikteihin liittyvän seksuaalisen väkivallan vastainen työ.
”Vielä vuosikymmen sitten sanoimme, että seksuaalinen väkivalta sodassa oli historian suurimpia vaikenemisia. En ole varma, voimmeko enää sanoa niin, sillä nyt YK:n mekanismit dokumentoivat perusteellisesti naisiin ja tyttöihin kohdistuvia julmuuksia, lähes aina UN Womenin lähettämän tutkijan avulla, ja tallentavat ne historiankirjoihin”, Hirsikangas kertoo.
UN Women tukee YK:n jäsenvaltioita ja YK:n järjestelmää Naiset, rauha ja turvallisuus -sitoumusten täytäntöönpanossa ja tukee esimerkiksi kansallisten naiset, rauha ja turvallisuus – toimintasuunnitelmien kehittämisessä. Hieman yli kymmenessä vuodessa niiden maiden määrä, joilla on oma naiset, rauha ja turvallisuus -toimintaohjelmansa, on kasvanut 19:sta 107:ään.
UN Women on myös lanseerannut Women’s Peace and Humanitarian Fund -rahaston kanavoidakseen enemmän varoja naisjärjestöille kriisialueilla.
”Vain kuuden vuoden aikana olemme voineet tukea yli 930 kansalaisjärjestöä 32 eri maassa, joista lähes puolet sai ensimmäistä kertaa apua YK:lta”, Hirsikangas kertoo.
Tilaisuudessa kuultiin lisäksi muita alan asiantuntijoita: ulkoministeriön kansallista 1325-koordinaattori Anu Apoa, väitöskirjatutkija Nora Steniusta, Sadankomitean varapuheenjohtaja Nora Luomaa sekä Varusmiesliiton puheenjohtaja Elina Riuttaa.
Katso tallenne Naiset, rauha ja turvallisuus -tilaisuudesta.
Miltä näyttää asevelvollisuus vuonna 2030?
Ukrainassa käytävä sota on osoittanut, että sota koskettaa koko yhteiskuntaa. Siihen varautuu kuitenkin Suomessakin vain osa yhteiskunnasta.
Voiko asevelvollisuus edetä tasa-arvoiseen suuntaan? Järjestin Atte Harjanteen ja Yhteisvoimat-kansalaisaloitteen yhteistyössä kanssa pienen paneelikeskustelun asevelvollisuuden tulevaisuudesta eduskunnan Pikkuparlamentin kansalaisinfossa 8.6.2022.
Katso tilaisuuden tallenne täältä.
Asevelvollisuutta kehittävän komitean mietintö
Hallitusohjelman kirjausten mukaisesti asevelvollisuuden kehittämistyötä kartoittamaan asetettiin parlamentaarinen komitea, joka sai työnsä valmiiksi ja julkisti mietintönsä 26.11.2021.
Mietintö ja siinä esitetyt asiat ovat askel oikeaan suuntaan, yhdenvertaisempaan ja tasa-arvoisempaan suuntaan. Tulevaisuuden tavoitteena tulee kuitenkin olla täysin tasa-arvoinen järjestelmä, jossa ei ole nykyisenkaltaista sukupuoleen perustuvaa erilaista kohtelua. Tämä parlamentaarinen työ olkoon ensimmäinen kehitysaskel ja keskustelunavaus. Ei päätepiste.
Yhteiskuntamme olisi paljon paremmin suojattu, jos ottaisimme naiset mukaan paremmin valmiuteen ja varautumiseen.
Lue lisää blogistani täältä. Katso linkki tiedotustilaisuudesta täältä. Lue komitean mietintö täältä.
Armeija ja tasa-arvo
Vihreän miesliikkeen blogissa tasa-arvon päivänä (19.3.2021) julkaistussa blogissani totesin, että meillä on paljon syrjiviä rakenteita, joita pidämme vakiintuneina itsestäänselvyyksinä ja joista ei ole käyty aitoa laajaa keskustelua. Tasa-arvotyön täytyy kulkea molempiin suuntiin ja puuttua myös miehiin kohdistuviin epäkohtiin aiempaa vahvemmin.
Nykynuorisolle sukupuoleen perustuva erilainen kohtelu alkaa olla täysin vierasta ja lainsäädännön ristiriitaisuus yhä ilmeisempää. Kutsunnat ja asevelvollisuus voivat olla ensimmäisiä nuorten kohtaamia asioita, joissa velvollisuudet eroavat sukupuolesta riippuen. Nuorille miehille tulee kirje kutsuntoihin osallistumisesta sinä vuonna, kun he täyttävät 18 vuotta ja heillä on velvollisuus osallistua kutsuntoihin.
On aivan välttämätöntä kehittää järjestelmää yhdenvertaisemmaksi ja nykyaikaisemmaksi, jotta sen hyväksyttävyys nuorten keskuudessa säilyy ja maanpuolustustahto pysyy korkealla tasolla.
Lue lisää blogistani täältä.
Kansalaispalvelusmallia selvitettävä ja naiset mukaan kutsuntoihin
Esitin maanpuolustuksen yhdenvertaisuusloikkaa Reserviläisliiton blogissani 21.5.2020.
Muistutin, että kutsuntaikäisten nuorten keskuudessa vain toista sukupuolta koskeva lakisääteinen velvollisuus alkaa yhä enenevässä määrin tuntua vieraalta ratkaisulta.
On tärkeää, että yleisen asevelvollisuuden kehittämistä ja maanpuolustusvelvollisuuden täyttämistä selvittävä parlamentaarinen komitea ottaa uudistustyön vakavasti, jotta järjestelmän hyväksyttävyys säilyy tulevaisuudessakin korkeana. Hallitusohjelmassa on linjattu komitean työlle tavoitteeksi korkean maanpuolustustahdon ylläpitäminen ja kansalaisten yhdenvertaisuuden vahvistaminen.
Toivoin, että komiteatyössä avoimin mielin tutkitaan vaihtoehtona myös kansalaispalvelusmallia. Malli voisi käsittää asepalveluksen, jota täydennettäisiin kokonaisturvallisuuteen ja varautumiseen keskittyvällä palvelusmuodolla.
Tavoitteena tulee olla maanpuolustuksen ja asevelvollisuuden malli, joka samanaikaisesti lisää yhdenvertaisuutta, tukee kokonaisturvallisuutta, sekä edelleen turvaa Puolustusvoimille tarpeellisen määrän motivoituneita koulutettavia sotilaallisen maanpuolustuksen tarpeisiin.
Otetaan järjestelmän kehittämisessä niin monta loikkaa yhdenvertaisempaan suuntaan kuin mahdollista. Jo kutsuntavelvollisuuden laajentaminen koskemaan koko ikäluokkaa olisi askel oikeaan suuntaan. Kutsunnat lisäisivät naisten tietämystä armeijasta ja maanpuolustuksesta.
Lue koko blogi täältä.