Tälle sivulle on koottu asevelvollisuutta ja tasa-arvoa käsitteleviä toimiani.
Ukrainassa käytävä sota on osoittanut, että sota koskettaa koko yhteiskuntaa. Siihen varautuu kuitenkin Suomessakin vain osa yhteiskunnasta.
Voiko asevelvollisuus edetä tasa-arvoiseen suuntaan? Järjestin Atte Harjanteen ja Yhteisvoimat-kansalaisaloitteen yhteistyössä kanssa pienen paneelikeskustelun asevelvollisuuden tulevaisuudesta eduskunnan Pikkuparlamentin kansalaisinfossa 8.6.2022.
Katso tilaisuuden tallenne täältä.
Asevelvollisuutta kehittäneen komitean jäsenenä
Hallitusohjelman kirjausten mukaisesti asevelvollisuuden kehittämistyötä kartoittamaan asetettiin parlamentaarinen komitea, joka sai työnsä valmiiksi ja julkisti mietintönsä 26.11.2021.
Mietintö ja siinä esitetyt asiat ovat askel oikeaan suuntaan, yhdenvertaisempaan ja tasa-arvoisempaan suuntaan. Tulevaisuuden tavoitteena tulee kuitenkin olla täysin tasa-arvoinen järjestelmä, jossa ei ole nykyisenkaltaista sukupuoleen perustuvaa erilaista kohtelua. Tämä parlamentaarinen työ olkoon ensimmäinen kehitysaskel ja keskustelunavaus. Ei päätepiste.
Yhteiskuntamme olisi paljon paremmin suojattu, jos ottaisimme naiset mukaan paremmin valmiuteen ja varautumiseen.
Lue lisää blogistani täältä. Katso linkki tiedotustilaisuudesta täältä. (Oma osuuteni alkaa noin 22.30) Lue komitean mietintö täältä.
Armeija ja tasa-arvo
Vihreän miesliikkeen blogissa tasa-arvon päivänä (19.3.2021) julkaistussa blogissani totesin, että meillä on paljon syrjiviä rakenteita, joita pidämme vakiintuneina itsestäänselvyyksinä ja joista ei ole käyty aitoa laajaa keskustelua. Tasa-arvotyön täytyy kulkea molempiin suuntiin ja puuttua myös miehiin kohdistuviin epäkohtiin aiempaa vahvemmin.
Nykynuorisolle sukupuoleen perustuva erilainen kohtelu alkaa olla täysin vierasta ja lainsäädännön ristiriitaisuus yhä ilmeisempää. Kutsunnat ja asevelvollisuus voivat olla ensimmäisiä nuorten kohtaamia asioita, joissa velvollisuudet eroavat sukupuolesta riippuen. Nuorille miehille tulee kirje kutsuntoihin osallistumisesta sinä vuonna, kun he täyttävät 18 vuotta ja heillä on velvollisuus osallistua kutsuntoihin.
On aivan välttämätöntä kehittää järjestelmää yhdenvertaisemmaksi ja nykyaikaisemmaksi, jotta sen hyväksyttävyys nuorten keskuudessa säilyy ja maanpuolustustahto pysyy korkealla tasolla.
Lue lisää blogistani täältä.
Kansalaispalvelusmallia selvitettävä ja naiset mukaan kutsuntoihin
Esitin maanpuolustuksen yhdenvertaisuusloikkaa Reserviläisliiton blogissani 21.5.2020.
Muistutin, että kutsuntaikäisten nuorten keskuudessa vain toista sukupuolta koskeva lakisääteinen velvollisuus alkaa yhä enenevässä määrin tuntua vieraalta ratkaisulta.
On tärkeää, että yleisen asevelvollisuuden kehittämistä ja maanpuolustusvelvollisuuden täyttämistä selvittävä parlamentaarinen komitea ottaa uudistustyön vakavasti, jotta järjestelmän hyväksyttävyys säilyy tulevaisuudessakin korkeana. Hallitusohjelmassa on linjattu komitean työlle tavoitteeksi korkean maanpuolustustahdon ylläpitäminen ja kansalaisten yhdenvertaisuuden vahvistaminen.
Toivoin, että komiteatyössä avoimin mielin tutkitaan vaihtoehtona myös kansalaispalvelusmallia. Malli voisi käsittää asepalveluksen, jota täydennettäisiin kokonaisturvallisuuteen ja varautumiseen keskittyvällä palvelusmuodolla.
Tavoitteena tulee olla maanpuolustuksen ja asevelvollisuuden malli, joka samanaikaisesti lisää yhdenvertaisuutta, tukee kokonaisturvallisuutta, sekä edelleen turvaa Puolustusvoimille tarpeellisen määrän motivoituneita koulutettavia sotilaallisen maanpuolustuksen tarpeisiin.
Otetaan järjestelmän kehittämisessä niin monta loikkaa yhdenvertaisempaan suuntaan kuin mahdollista. Jo kutsuntavelvollisuuden laajentaminen koskemaan koko ikäluokkaa olisi askel oikeaan suuntaan. Kutsunnat lisäisivät naisten tietämystä armeijasta ja maanpuolustuksesta.
Lue koko blogi täältä.