Etusivu » Blog » Kansalaispalvelusmallia selvitettävä ja naiset mukaan kutsuntoihin

Kansalaispalvelusmallia selvitettävä ja naiset mukaan kutsuntoihin

Blogi julkaistu Reserviläisliiton blogisarjassa 21.5.2020

Kansanedustaja Hanna Holopainen esittää blogissaan maanpuolustuksen yhdenvertaisuusloikkaa. Hän toimii parlamentaarisen asevelvollisuuskomitean sekä eduskunnan puolustusvaliokunnan jäsenenä.

Suomalaisten maanpuolustustahto on perinteisesti ollut erittäin korkealla tasolla ja myös yleiseen asevelvollisuuteen pohjautuva järjestelmä nauttii kansalaisten keskuudessa erittäin suurta kannatusta. On kuitenkin tunnistettava, että kutsuntaikäisten nuorten keskuudessa vain toista sukupuolta koskeva lakisääteinen velvollisuus alkaa yhä enenevässä määrin tuntua vieraalta ratkaisulta.

On tärkeää, että yleisen asevelvollisuuden kehittämistä ja maanpuolustusvelvollisuuden täyttämistä selvittävä parlamentaarinen komitea ottaa uudistustyön vakavasti, jotta järjestelmän hyväksyttävyys säilyy tulevaisuudessakin korkeana. Hallitusohjelmassa on linjattu komitean työlle tavoitteeksi korkean maanpuolustustahdon ylläpitäminen ja kansalaisten yhdenvertaisuuden vahvistaminen.

Tavoitteena tulee olla maanpuolustuksen ja asevelvollisuuden malli, joka samanaikaisesti lisää yhdenvertaisuutta, tukee kokonaisturvallisuutta, sekä edelleen turvaa Puolustusvoimille tarpeellisen määrän motivoituneita koulutettavia sotilaallisen maanpuolustuksen tarpeisiin.

Meidän on varauduttava yhä moninaisempaan kirjoon erilaisia uhkia. On kokonaisturvallisuuden näkökulmasta tarpeellista tarjota koko ikäluokalle hyvät perustiedot ja -taidot häiriö- ja poikkeustilanteissa toimimisesta. Suomi olisi sen myötä paremmin suojattu moninaista hybridivaikuttamista vastaan. Nykypäivänä vieraan valtion taholta vaikuttamista voi kohdistua esimerkiksi sosiaalisen median kautta keneen tahansa.

Toivon, että komiteatyössä avoimin mielin tutkitaan vaihtoehtona myös kansalaispalvelusmallia. Malli voisi käsittää asepalveluksen, jota täydennettäisiin kokonaisturvallisuuteen ja varautumiseen keskittyvällä palvelusmuodolla.

Puolustusvoimille tärkeintä on turvata nykyisentasoinen maanpuolustuskyky ja resurssit on mitoitettu nykyisille koulutusmäärille. Mikäli päädytään luomaan asepalveluksen rinnalle kokonaan uutta turvallisuuskoulutusta, tulee sille myös myöntää riittävä erillisrahoitus.

Nykyinen järjestelmä ja maanpuolustusvelvollisuuden suorittamistapa sulkee ulkopuolelle myös suuren joukon motivoituneita nuoria, joilla on esimerkiksi jokin sairaus, vamma tai rajoite. Kokonaisturvallisuuden kannalta olisi järkevää ottaa mieluummin heidät mukaan turvallisuutemme rakentamiseen, kuin jättää heidän potentiaalinsa kokonaan hyödyntämättä. Yhdenvertainen yhteiskunta etsii keinoja mahdollistaa yksilöiden osallistumista.

Toivon komiteatyöskentelyltä rohkeutta hakea ratkaisua, jolla saataisiin turvattua nykymallin hyvät vaikutukset sekä vahvistettua valmiuttamme vastata tulevaisuuden haasteisiin.

Otetaan järjestelmän kehittämisessä niin monta loikkaa yhdenvertaisempaan suuntaan kuin mahdollista. Jo kutsuntavelvollisuuden laajentaminen koskemaan koko ikäluokkaa olisi askel oikeaan suuntaan. Kutsunnat lisäisivät naisten tietämystä armeijasta ja maanpuolustuksesta.

Kutsunnat ovat nuorten miesten osalta osoittautuneet myös tehokkaaksi keinoksi ennaltaehkäistä syrjäytymistä. Kutsuntoihin liittyy kattavat terveystarkastukset ja kutsunnoissa nuorisotyö ja muutkin toimijat tarjoavat tukea ja apua syrjäytymisvaarassa oleville kutsunnanalaisille. Naisille pakollisten kutsuntojen myötä koko ikäluokka saataisiin näiden ennaltaehkäisevien palvelujen piiriin.