Etusivu » Blog » Kirjallinen kysymys eläinten hyvinvoinnin turvaamisesta (KK 78/2021)

Kirjallinen kysymys eläinten hyvinvoinnin turvaamisesta (KK 78/2021)

Jätimme kansanedustaja Inka Hopsun kanssa oheisen kirjallisen kysymyksen 26.2.2021

Eduskunnan puhemiehelle

Sähkö- ja piikkipantoja, lyömistä, potkimista. Keskustelu eläinten hyvinvoinnista ja eläinsuojelun tilasta nousi jälleen julkiseen keskusteluun, kun Yleisradio julkaisi viikolla 8 viime syksynä salaa kuvattuja videoita Saksanpaimenkoiraliiton (SPL) koulutustapahtumista. Kymen Sanomat uutisoi 26.2.2021, että Saksanpaimenkoiraliitto asetti sekä Kotkan että Varsinais-Suomen alaosaston väliaikaiseen toimintakieltoon. 

On hyvin yksiselitteistä, että suojelukoirien koulutuksessa käytetyt väkivaltaiset menetelmät eivät kuulu 2020-luvulle. Vuosittain nousevat räikeät eläinoikeusloukkaukset kuvastavat surullisen osuvasti eläinsuojelulakimme puutteellisuutta vastata nykykäsitykseen eläinten oikeuksien toteutumisesta ja hyvinvoinnin turvaamisesta.  

Suomessa onkin tarpeen käynnistää ensi tilassa työ myös eläinten oikeuksien kirjaamisesta perustuslakiin. Jo sitä ennen on kiireellistä parantaa eläinten hyvinvointia hyvinvointilailla, jonka valmistelu on nyt loppusuoralla. Nykyinen eläinsuojelulaki on vuodelta 1996 ja auttamatta vanhentunut. Viimeisten lähes 25 vuoden aikana on saatu paljon uutta tutkimustietoa eläinten tarpeista ja kognitiivisista kyvyistä. Myös ihmisten asenteet ovat muuttuneet: yli 90 prosenttia suomalaisista haluaa esimerkiksi tuotantoeläimille paremmat olot. 

Lainsäädäntö ei yksinään synnytä muutosta, vaan tarvitaan myös valvontaa. Nykyinenkin lainsäädäntö mahdollistaisi eläinten hyvinvoinnin paremman toteutumisen, jos eläinsuojelulain tulkinta ja soveltaminen niin eläinsuojeluvalvonnassa kuin tuomioistuimissa ei olisi puutteellista. Tämän vuoden valtion talousarvioon saatiin lisärahoitusta eläinpoliisin toimintaan, mikä on todella tärkeä asia. Vahvemman lainsäädäntötyön rinnalle tarvitaan myös koulutusta niin eläinsuojeluviranomaisille, poliisille kuin tuomioistuinten henkilökunnallekin.  

Koulutuksen on pohjauduttava uusimpaan tutkimukseen ja tietoon eläinten lajityypillisestä käyttäytymisestä, kognitiivisista kyvyistä sekä eläinten tarpeista. Ajantasaisella täsmäkoulutuksella voitaisiin päivittää vanhentuneita käsityksiä eläinten hyvinvointiin liittyen, jolloin laintulkinta voisi myös muuttua. Näin voitaisiin välttyä myös siltä, että edellä mainitussa suojelukoirien tapauksessa toiminta on nykyisenkin lainsäädännön valossa näyttäytynyt lainvastaiselta, mutta siihen ei ole voitu puuttua, kun tiettyjen kouluttajien toiminta ei ole tullut julki ja valvonta ei ole toiminut.  Ponsiosa 

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Mitä hallitus aikoo tehdä, että eläinten hyvinvointia valvovien viranomaisten ja poliisin tietotaito eläinten hyvinvoinnista on nykyaikaisella tasolla jamillaisiin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryhtyä, jotta tuomioistuimissa tulkitaan eläinsuojelulakia uusimpiin tutkimuksiin pohjautuvalla tavalla eläinten hyvinvointi huomioiden?  

Helsingissä 26.2.2021 

Hanna Holopainen vihr  Inka Hopsu vihr