Hanna mediassa - Hanna Holopainen

Maria Ohisalon ilmoitus (11.4.2023) Vihreiden puheenjohtajan tehtävän jättämisestä räjäytti spekulaatiot seuraajasta. Minun nimeni nousi esiin useimmissa pohdinnoissa.

Etelä-Saimaa seurasi kansanedustajien ensimmäistä päivää.

– Harkitsen asiaa. Ja toivon, että muutkin vahvasti miettivät tätä. Tässä tilanteessa on tärkeää, että meillä on mahdollisimman monta ehdokasta, joista päästään äänestämään, sanoin Etelä-Saimaan haastattelussa. Lue koko artikkeli täältä.

Ehkä perusteellisimmin Vihreiden tilannetta taustoitti YLE nettijutussaan täällä, iltauutisissa täällä ja A-studiossa Helsingin yliopiston tutkija Jenni Karimäen haastattelussa täällä.

YLE nosti keskusteluun (11.4.2023) jälleen Kymijoen kanavan. Sanoin haastattelussa, että kannatan kanavayhteyden mahdollisuuden selvittämistä. Lue YLEn juttu täältä.

Vaalitappion jälkeen Vihreiden puheenjohtaja Maria Ohisalo on ilmoittanut harkitsevansa asemaansa. Useat lehdet nostavat STT:n uutisessa myös minun nimeni puheenjohtajaspekulaatioihin. Lue Hämeen Sanomien (5.4.2023) juttu täältä.

Vaalituloksen pohdinta jatkui meidän hevosihmisten näkökulmasta Maaseudun Tulevaisuudessa (3.4.2023). Lehti kommentoi, että ilman keskustaakin hevosystäviä on eduskunnassa paljon ja muisti työsuhteeni Lappeenrannan raviradalla. Lue juttu täältä.

Vaali-illan jännittäviä tunnelmia, tulosta Kaakkois-Suomessa ja omaa menestystäni uutisoi erityisesti Etelä-Saimaa (3.4.2023). Sain jännittää tilannetta pitkään. Uudelleen valituksi tuleminen oli todella hienoa, mutta puolueen vaalitappio tietysti latisti tunnelmia.

Nopeasti vaalituloksen analyysista oli jo siirrytty hallituspaikkojen pohtimiseen. Etelä-Karjalasta ei ole ollut pitkään aikaan ministereitä.

”Jos vihreät on hallituksessa, Hanna Holopaisella on jalka valtioneuvoston oven raossa. Holopainen on vihreiden varapuheenjohtaja. Jos vihreät saa kaksi ministerinsalkkua, Holopainen voi hyvinkin olla vaikkapa ympäristöministeri”, kirjoitti toimittaja Etelä-Saimaan toimittaja Pekka Lakka.

Lue Lakan pohdinta täältä ja muut Etelä-Saimaan uutisoinnit täältä (useat jutut maksumuurin takana).

Helsingin Sanomat kysyi (25.3.2023) meiltä puolustusvaliokunnan jäseniltä lähetetäänkö Horneteja heti vai huomenna Ukrainaan. Kukaan meistä haastatelluista jäsenistä ei pitänyt mahdollisena lähettää.

Suomalaisesta hävittäjästä ei ole apua Ukrainassa ilman siihen kuuluvia asejärjestelmiä, huoltoa ja koulutettua henkilökuntaa niin ohjaamoon kuin tukitoimiinkin.

Ukrainaa on tärkeää tukea niin paljon kuin tarpeen. Mutta omasta puolustuskyvystä tinkimättä ja sellaisella tavaralla, josta on hyötyä puolustautuvalle Ukrainalle.

Ukraina tarvitsee aseita ja hävittäjiäkin. Tällä hetkellä heille on eniten hyötyä sellaisista hävittäjistä, joihin heillä on ohjaajat ja huolto- ja varaosajärjestelmät valmiina. Jos niihin tarvitaan rahoitusapua, niin sitä me toki voimme lähettää.

Suomi huolehtii oman ilmatilansa puolustamisesta myös sitten, kun on NATOn jäsen. Meillä on siihen sopiva järjestelmä ja koulutetut osaajat. Monitoimihävittäjät ovat yksi osa sitä kokonaisuutta.

Lue Helsingin Sanomien juttu täältä.

Parikkalan-Rautjärven Sanomien vaalianalyysissa (23.3.2023) toivoin ympäristöasioiden parempaa huomioimista vaalikeskustelussa.

– Ympäristöasiat ovat olleet nyt vähemmän esillä. Jos ajattelee esimerkiksi Hiitolanjoen hienoa kehitystä, niin se lisää elinvoimaisuutta Rautjärvelle ja koko maakunnalle. Suomen vahvuus on puhdas luonto ja se luo matkailuakin.

– Ihmisten kanssa on noussut keskusteluissa esille sähkö- ja energiakysymykset. Nuorten kanssa jutellessa esille ovat nousseet mielenterveyspalvelut, joka on vaalikoneissa ollut vähän esillä. Meillä on mielenterveyskriisi menossa ja siihen pitäisi kysellä vaaleissa enemmän ratkaisuja, sanoin lehdelle.

Joutsenon opiston vaalipaneelin keskustelussa nostin ykkösasiana esiin myös ilmaston ja vihreän siirtymän.

Olen sitä mieltä, että äänestäjien kohtaaminen kasvokkain on edelleen tehokkainta vaalityötä, jopa 80-prosenttisesti. Some täydentää.

Lue lisää Joutsenon Lehdestä (22.3.2023) täältä (maksumuurin takana).

Pieksämäen lehti (21.3.2023) uutisoi vaalikonevastausten perustella ehdokkaiden kantoja Itäradasta. Näkisin hankkeen mielelläni toteutuvan.

Muistutin kuitenkin vaalikoneessa, että kaikkein kiireellisintä olisi korjata olemassa olevia rataosuuksia ja lisätä kaksoisraiteita.

– Se sujuvoittaisi liikennettä ja auttaisi siirtämään kuljetuksia raiteille, sanoin.

Lue koko juttu täältä (maksumuurin takana).

Luumäen Taavetti-hallissa keskustelimme vaalipaneelissa erityisesti taloudesta ja turvallisuudesta. Mielestäni nykyisessä tilanteessa on pakko kääntää katseet kaakkoiselle rajaseudulle ja sen elinvoimaisuuteen.

– Rajaseudun elinvoimaisuuskin on turvallisuuspolitiikkaa. Sen lisäksi on tärkeää jatkaa vihreää siirtymää, sanoin.

Lue Luumäen lehden (18.3.2023) koko juttu täältä (maksumuurin takana).

Uutisvuoksen ja Etelä-Saimaan vaalitenttejä vetävät verkkotuottaja Jenni Hirvinen ja toimittaja Harri Manskinen haastattelivat minua (11.3.2023) videolle. Toimittajat kysyivät muun muassa rajaseudun asemasta ja koulutuksesta.

Sanoin, että seuraavaan hallitusohjelmaan täytyy saada kirjauksia, jolla rajaseudun elinvoimasta huolehditaan. Minusta täällä aluepolitiikka on samalla turvallisuuspolitiikkaa.

Koulutuksesta on edellisillä hallituskausilla säästetty aivan liikaa. Suomi on jäänyt muista pohjoismaista jälkeen ja se näkyy valitettavasti oppimistuloksissa.

– Opettajien viesti on otettava tosissaan. On satsattava perusasioihin, jotta saamme asiat kuntoon ja lasten ja nuorten tulevaisuus turvatuksi, sanoin.

Katso koko video täältä.

Eduskuntavaalien lähestyessä spekulaatiot mahdollisista läpimenijöistä lisääntyvät. Minun mahdollisuuksiani jatkokaudelle pidetään ennusteissa hyvinä – kunhan vain ihmiset muistavat äänestää minua.

Yksi analyyseista löytyy Etelä-Saimaasta (9.3.2023), jossa toimittaja Harri Manskinen povaa Kaakkois-Suomen vaalipiiriin yllätyksiä. Länsi-Savon päätoimittaja Timo Laitakari arvioi tilannettani ”paalupaikaksi” (9.3.2023).

Lue Manskisen analyysi Kaakon tilanteesta täältä ja Laitakarin arvio näköislehdestä täältä (maksumuurin takana).

Pyhtään Vihreä valtuustoryhmä järjesti vaalikeskustelun sunnuntaina (5.3.2023) kirjastolla. Riikka Turunen (kesk.) ja Aleksi Kurki (kok.) olivat mukavia keskustelukumppaneita. Puolueiden eroja kysyttäessä sanoin, että Vihreät on vahvimmin se puolue, joka painottaa, että luonto tulee ennen taloutta. Lue Pyhtään Sanomien raportti täältä.

Pettilän kyläkeskus tenttasi meitä ehdokkaita vaalipaneelissa paikallisista, maakunnallisista ja EU-tasoisista kysymyksistä. Länsi-Saimaan Sanomat (6.3.2023) julkaisi minulta sitaatin metsäkeskustelun osuudessa:

– Metsien kasvun heikkenemisestä, hiilen sitomisen muutoksesta sekä luonnontilaisten metsien vähentymisestä on huolestuttavia tuloksia. Hiilen sitominen pitää saada kannattavaksi metsänomistajille, vaadin.

Kristillisdemokraattien varapuheenjohtaja, kansanedustaja Peter Östman, Vasemmistoliiton eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jussi Saramo ja Vihreiden varapuheenjohtaja, kansanedustaja Hanna Holopainen MTS:n vaaliseminaarissa 28.2.2023 Kansallismuseon auditoriossa. — Kristillisdemokraattien varapuheenjohtaja, kansanedustaja Peter Östman, Vasemmistoliiton eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jussi Saramo ja minä MTS:n vaaliseminaarissa Kansallismuseon auditoriossa. Kuva: Markus Kinkku.

Turvallisuuspolitiikkaa puhuimme Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan (MTS) vaalipaneelissa (28.2.2023) Kansallismuseossa Helsingissä. Mainitsin keskustelussa muun muassa, että on hienoa, että olemme katkaisseet määrätietoisesti riippuvuussuhteita Venäjään, vaikka se on vaikuttanut voimakkaasti. Meillä itärajalla se tarkoittaa noin miljoonaa euroa päivässä. Silti toimijat meillä eivät ole epäröineet näitä riippuvuuksia katkaista.

– On tärkeää, että Suomi kirittää muuta Eurooppaa, että tämä rintama edelleen pitää, sanoin.

Uusi Suomi ei ollut halunnut minulta ottaa sitaattia, mutta juttu tilaisuudesta löytyy täältä ja MTS:n kuvamateriaalia Puolustusministeriön sivuilta täältä. Itse tilaisuuden voi katsoa MTS:n sivuilta täältä.

Metsistä puhuimme Kaakkois-Suomen ehdokkaiden paneelissa Kouvolassa (21.2.2023). Maankäytöstä oli tullut nielun sijaan päästöjen lähde. Metsien kannalta hiilinielun pienenemiseen vaikuttaa kaksi syytä: kasvun hidastuminen ja voimakkaat hakkuut.

Paneelin aiheena olikin, voivatko metsät ylläpitää hyvinvointia ja samanaikaisesti hidastaa ilmastonmuutosta. Nostin esiin, että meillä on kaikki tutkimustieto nielujen vähenemisestä ja haastavasta tilanteesta ja meidän on vain tehtävä päätöksiä tiedon pohjalta.
Lue Kouvolan Sanomien juttu täältä (maksumuurin takana).

Osallistuin pohjoisen Suomen merkitystä maan turvallisuudelle koskevaan tilaisuuteen Oulussa (17.2.2023). Kävimme läpi pohjoisen Suomen muuttunutta tilannetta.

Tunnistimme keskustelussa, että epävakauden aika voi jatkua vielä vuosikymmeniä. Paneelikeskustelussa olivat minun lisäkseni mukana vasemmistoliiton varapuheenjohtaja, kansanedustaja Veronika Honkasalo, keskustan puheenjohtaja, valtiovarainministeri Annika Saarikko, kokoomuksen varapuheenjohtaja, kansanedustaja Antti Häkkänen, SDP:n kansanedustaja Raimo Piirainen ja perussuomalaisten puoluesihteeri Arto Luukkanen. Paneelin veti Kalevan päätoimittaja Sanna Keskinen. Lue Kalevan juttu täältä (maksumuurin takana).

Vastasimme työn tulevaisuutta koskeviin kysymyksiin Duunitorin vaalitentissä (16.2.2023). Katso tentti kokonaisuudessaan täältä. Lue Ilta-Sanomien/Taloussanomien juttu täältä.

Hanna Holopainen ja Miss Suomi Petra Hämäläinen. — Kolauksiin osallistui myös Miss Suomi Petra Hämäläinen Savonlinnasta. Kuva: Heikki Hörkönen.

Itä-Savo (29.1.2023) teki laajan artikkelin, kun puheenjohtamani eduskunnan Love Saimaa -verkosto järjesti norppien pesien apukinostalkoot Savonlinnassa. Jutun kärki on vedetty Miss Suomi Petra Hämäläisestä, jonka saimme avuksi ja johon pääsin nyt tutustumaan. Lämpimät kiitokset, Petra! Lue Itä-Savon juttu täältä (vain tilaajille).

Hanna Holopainen osallistuu Lääkäripäiven paneeliin. — Lääkäripäivien paneelissa keskustelimme muun muassa soten rahoituksesta. Kuva: Lääkäriliitto.

Osallistuin (26.1.2023) Lääkäripäivien vaalipaneeliin. Keskustelussa olimme hyvin yhtä mieltä, että on tarvetta soten lisärahoitukselle, vaikka sen tasosta pitää vielä keskustella. Sote-palvelut on turvattava. Hyvinvointialueiden päättäjillä pitää olla näkymä tulevaisuuteen, jotta ei tehdä hätiköityjä päätöksiä.

– Olisi kova päätös lähteä kurjistamaan terveydenhuoltoa entisestään. Palveluja on oltava riittävästi, ja ne on saatava oikeaan aikaan, sanoin keskustelussa. Lue Lääkärilehden juttu paneelista täältä.

Osallistuin Olympiakomitean, SOSTE:n, Allianssin ja KULTA ry:n koolle kutsumaan vaalipaneeliin 18.1.2023 Korpilammella. Yleisönä oli noin 200 järjestöjen toiminnanjohtajaa ja puheenjohtajaa sosiaali- ja terveysalan, nuorisoalan, liikunnan ja kulttuurin parista. Suomen olympiakomitea uutisoi paneelista täällä. Voit katsella tapahtuman täältä.

Eduskunnan Saimaan ystävien pieni tempaus (20.12.2022) sai mediassa hyvin huomiota. Ristimme eduskunnan nimikkonorpan Rouva Puhemieheksi ja luovutimme sen kuvan puhemies Matti Vanhaselle.

Rouva Puhemies huomioitiin heti ainakin YLEn uutisissa tässä, MTVn uutisissa tässä, Ilta-Sanomissa tässä, Warkauden lehdessä tässä (maksumuurin takana), Itä-Savon näköislehdessä ja Staran sivuilla tässä.

Eduskunnan nimikkonorppa — Rouva Puhemies on eduskunnan nimikkonorppa. Kuva: Mervi Kunnasranta UEF.

Valtion talousarvion käsittelyssä eduskunnan jakovaran eli ns. joulahjarahojen yhteydessä talousarvioaloitteilleni tuli hyvä sato, noin 670 000 euroa. Monet kevyen liikenteen hankkeet etenevät. Sen pani merkille muun muassa Etelä-Saimaa täällä (13.12.2022) ja Länsi-Saimaan sanomat täällä (18.12.2022 maksumuurin takana)

Huoli viljelijäkadosta nousi keskusteluun vieraillessani Juvalla. Paikallisten vihreiden tilaisuus veti kirjaston salin miltei täyteen kuulijoita.

– Pitkällä tähtäimellä koko elintarvikeketju on korjattava. Tilanne on hälyttävä ja asia on käytävä läpi. Jos kuluttajilta kysytään, he ovat valmiita maksamaan muutaman sentin enemmän jos tulot menevät suoraan viljelijöille, sanoin keskustelussa.

Lue Juvan lehden artikkeli täältä (1.12.2022) (Maksumuurin takana.)

Kansanedustajakollega Sofia Virta (vihr.) järjesti (29.10.2022) eduskunnassa pyöreän pöydän keskustelun “Millaista on olla yksinhuoltaja tai yhden vanhemman perhe Suomessa?”
– Meidän on välttämätöntä löytää ratkaisuja yksinhuoltajien työllistymisesteiden poistamiseen, jotta voisimme saavuttaa työllisyystavoitteet. Tarvitsemme lisää joustoja työelämään, varhaiskasvatuspalveluihin sekä muihin perhepalveluihin, sanoin keskustelussa, josta Aamuset-julkaisi artikkelin. Lue juttu täältä.

Klikkaa tästä YLEn uutisen taltiontiin Areenassa.

Ydinaseet ovat valitettavasti nousseet Venäjän julman hyökkäyssodan johdosta keskusteluun. NATOn jäseneksi pyrkivän Suomen on määriteltävä kantansa myös sotilasliiton ydinaseisiin. koska ne ovat jatkossa tärkeä osa NATOn antamaa suojaa. Olen puolustusvaliokunnan jäsen eduskunnassa ja YLEn pääuutiset haastatteli (21.10.2022) minua.
– Uskon, että ydinasepelotteen harjoituksiin osallistuminen on ihan välttämätöntä. Maiden välinen koordinointi on tärkeää ja siksi harjoitttelu on tärkeää, jotta koordinointi onnistuu, sanoin.
Ydinaseita Suomeen tuskin sijoitetaan.
Katso lähetys täältä. (Haastatteluni alkaa 10.33 min. kohdalta.)

**Klikkaa kuvaa, niin pääset podcastiin.**

Keskustelu itärajan raja-aidasta on jatkunut ja nyt Rajavartioston on toivonut aitaa. Minusta tässä pitää edetä asian parhaiden asiantuntijoiden arvioiden ja aikataulujen mukaisesti.

Linjasimmekin hallituksessa yhdessä opposition kanssa (18.10.2022), että aidasta tulee päätöksiä jo vuoden 2023 lisätalousarvioon tämän vuoden puolella. Keskustelin raja-aidasta YLEn politiikkaradiossa ja MTV:n uutisaamussa. Kuuntele politiikkaradio täältä ja MTV:n uutisaamu täältä (keskustelu alkaa noin 40 minuutin kohdalla).

Keskustelu itärajalle mahdollisesti rakennettavasta aidasta käy jo vähän ylikierroksilla. Itse kannatan näin suuressa huolellista harkintaa ja suunnittelua sekä kokeilua, jotta aidan toimivuudesta saadaan kokemuksia. Tämä on myös Rajavartioston kanta.

YLE haastatteli (6.10.2022) minua ja kokoomuksen Jukka Kopraa.

– Rajavartiosto on toivonut, että tässä lähdetään pilotin kautta liikkeelle, jotta pystytään selvittämään raja-aidan toimivuuteen liittyvät asiat. Hallitus on näin etenemässä, sanoin YLElle.

Lue haastattelumme täältä.

Love Saimaan kolme kansanedustaa Linnansaaressa. — MInä, Mari Holopainen ja Matti Semi tutustuimme Linnansaaren kansallispuistossa Louhimaan torppaan. Kuva: Heikki Härkönen

Vedän eduskunnassa Love Saimaa -ryhmää. Joukko meitä Saimaan ystäviä vieraili (12.8.2022) norpan kotiseudulla Linnansaaren kansallispuistossa. Keskustelimme matkailutoimijoiden ja ympäristöihmisten kanssa erityisesti kaivostoiminnan vaaroista Saimaan herkälle ympäristölle. Heinäveden Lehti teki Loven vierailusta laajan artikkelin. Lue Heinäveden Lehden juttu täältä (maksumuurin takana) ja Warkauden lehden juttu täältä (maksumuurin takana).

Leena Meri, Kimmo Kiljunen, Hanna Holopainen ja Katleena Kortesuo seisovat studiolla. — Keskustelimme AlfaTV:ssa viisumeista. Katso tallenne täältä (keskustelu alkaa noin minuutin kuluttua tallenteen alusta). Minun lisäksi Sanna Ukkolan show’ssa vierailivat Leena Meri (ps) ja Kimmo Kiljunen (sd) sekä juuri kirjan julkaissut viestintäkonsultti Katleena Kortesuo. Kortesuo esiintyi meidän jälkeemme. Kuva: AlfaTV Uutiset.

Venäläisten turistiviisumit olivat keskustelussamme Kimmo Kiljusen (sd) ja Leena Meren kanssa AlfaTV:ssä (8.8.2022). Olimme yhtä mieltä siitä, että Euroopalla tulisi olla yhteneväinen näkemys sekä toimintatavat suhteessa venäläisiin matkailijoihin. Katso Sanna Ukkola Liven keskustelun video täältä ja sitä koskeva juttu täältä.

Rajojen aukeaminen venäläisturisteille maan hyökkäyssodan aikana puhutti heinäkuussa. Otin itse kantaa asiaan (25.7.2022) tällä nettisivustolla: ”Me emme voi jatkaa tavalliseen tapaan. Business as usual ei ole mahdollista.” Useat tiedotusvälineet olivat huomanneet myös twiittini ja kyselivät kantojani. Länsi-Savon artikkelin (25.7.2022) voit lukea täältä.

Porin kaupungin ja MTV:n järjestämässä Suomi-Areenassa keskustelimme muun muassa ruuan hinnasta ja inflaatiosta. Pidän sellaisia täsmätoimia tarpeellisina, jotka helpottavat pieni- ja keskituloisten asemaa. Työkalut on vaikeassa tilanteessa valittava harkiten. Riskinä on, että laajamittaisilla toimilla kiihdytetään inflaatiota entisestään. Lue YLE:n juttu keskustelustamme (14.7.2022) täältä.

Suhtaudun 17-vuotiaiden ajokorttioikeuteen kriittisesti. YLE kyseli Kaakon kansanedustajien kantoja (8.7.2022). Lue juttu täältä.

Rajakysymykset hybridivaikuttamisen tilanteessa ovat puhuttaneet eduskuntaa kovasti. YLE haastattelussa (23.6.2022) sanoin: ”Oma kantani on se, että alueellisesta koskemattomuudesta pitää pystyä pitämään kiinni, mutta toki kansainvälisen oikeuden vaateita kunnioittaen. Tärkeää on pystyä erottamaan se, milloin on kyse hybridivaikuttamisesta ja milloin laajamittaisesta maahantulosta muista syistä.” Lue YLEn juttu täältä.

Pitkälti hallinnollisilla päätöksillä on luotu uusi paperittomien ihmisten luokka. Yhdenvertaisuusvaltuutettu ehdottaa heidän tilanteensa kertalaillistamista. Hallintovaliokunnassa kannatin ehdotusta eräiden muiden valiokunnan jäsenten. Lue asiaa koskeva Kansan Uutisten juttu (22.6.2022) täältä ja tiedotteemme täältä.

Lappeenrannan Pride-kulkue pääsi marssimaan kahden vuoden tauon jälkeen. Etelä-Saimaan haastattelussa (18.6.2022) sanoin, että päättäjien ymmärryksen lisäämisessä olisi vielä kehitettävää, kun Pride-liputuksesta on jouduttu kaupunginhallituksessa äänestämään. Lue koko juttu täältä (maksumuurin takana).

Rajaan liittyvät useat lakimuutokset ovat olleet hallintovaliokunnan käsittelyssä. Valmiuslain lausunnon yhteydessä totesin YLEn haastattelussa (15.6.2022), että hallituksen esitys rajavartiolaista kattaa varsin hyvin ne mahdollisuudet, jotka tarvitaan Suomen kansallisen turvallisuuden turvaamiseen kaikissa olosuhteissa, myös hybridivaikuttamisen tilanteessa. Lue YLE juttu täältä.

YLE haastatteli (7.6.2022) kansanedustajia kanava-asioista. Sanoin, että ajatus siitä, että Saimaa jäisi ilman meriyhteyttä, tuntuu mahdottomalta. Uutta kanavalinjausta on selvitettävä, vaihtoehtoisia linjauksia on vertailtava ja tehtävä perusteellinen selvitys ja laajat vaikutusarviot. Tämä on koko Suomen asia. Lue YLEn juttu täältä.

A-studiossa (24.5.2022) käsittelimme hybridivaikuttamista. Suomi on varautunut perusteellisesti ja nukun rajakaupungissa yöni hyvin. Hybridivaikuttamisella pyritään usein maan sisäisiin ristiriitoihin esimerkiksi pakolaisten avulla. Tästä varoittelin. Katsele keskustelu täältä.

Korona kuritti opiskelijoiden mielenterveyttä. Voidaan puhua jo opiskelijoiden mielenterveyden hätätilasta, kun YTHS:n palvelut eivät vedä. Järjestin tästä vakavasta ongelmasta webinaarin ja Etelä-Saimaa julkaisi (23.5.2022) kirjoitukseni. Lue teksti täältä.

Rajamaakunnat ovat nyt vaarassa jäädä pelkäksi Venäjän puskurivyöhykkeeksi. Saimaan kanavaa ei kukaan uskalla käyttää, kuljetukset täytyy siirtää raiteille ja samaan aikaan turistivirrat tyrehtyvät. Puolustusvoimat estää miljardi-investoinnit tuulivoimaan. Oikeudenmukaisella kompensoinnilla ja hyvin kohdennetuilla tuilla pystymme tästäkin selviämään. Lue Kymen Sanomissa julkaistu (22.5.2022) kirjoitukseni täältä.

Alfa-tv haastatteli minua, kokoomuksen Antti Häkkästä ja SDP:n Matias Mäkystä (16.5.2022) NATO-jäsenhakemuksen johdosta. Olimme hyvin yksimielisiä useimmista asioista, kuten tällaisen suuren päätöksen äärellä tuleekin olla. – Ehtoja Suomen Nato-neuvotteluille Ruotsin tapaan, sanoin. Lue lyhyt juttu haastattelusta täältä ja katso koko keskustelu tästä.

Saimaan kanavan korvaaminen on noussut nyt valtakunnalliseksi keskustelunaiheeksi. Seura-lehti teki laajan artikkelin (11.5.2022) ja haastatteli minuakin pitkään. Lue juttu täältä.

Sateenkaariliputus puhutti ja äänestytti meitä Lappeenrannan kaupunginhallituksen kokouksessa. Äänestin tietysti liputuksen puolesta. Lue Etelä-Saimaan (11.5.2022) juttu täältä.

Kansalaispalvelu tarjoaisi jokaiselle halukkaalle mahdollisuuden osallistua yhteiskunnallisen valmiuden ja varautumisen parantamiseen. Teimme toisen vihreän kansanedustajan Inka Hopsun kanssa eduskunnassa toimenpidealoitteen vapaaehtoisesta kansalaispalvelusta. Lue minun ja Inkan kirjoitus kansalaispalvelusta Länsiväylästä (10.5.2022) täältä.

Venäjän julma hyökkäys Ukrainaan asettaa meille kysymyksen: Miten pääsemme energiariippuvuuden lisäksi logistisesta riippuvuudesta? Miten korvaamme Saimaan kanavan? Helsingin Sanomat julkaisi kirjoitukseni (29.4.2022) asiaa koskevan kirjoitukseni. Lue teksti täältä.

Eduskunnan keskustelussa ajankohtaisselonteosta turvallisuusympäristön muutoksesta sanoin muun muassa seuraavasti: ”Tässä uudessa turvallisuuspoliittisessa tilanteessa Suomen turvallisuuden kannalta järkevintä on astua sisään Nato-ovesta turvatakuiden piiriin.” Etelä-Saimaan toimittaja Harri Manskinen kommentoi kantaani (21.4.2022) näin (vain tilaajille.) Katso video puheestani (20.4.2022) täältä.

Haen kansanedustajuudelleni jatkokautta. Etelä-Saimaa oli kysellyt muidenkin edustajien jatkohaluja. Lue juttu täältä. (Vain tilaajille, 15.4.2022)

Sairaanhoitajalakon takia hallituksen aikoma potilasturvallisuuslaki sai Uuden Suomen tekemään kansanedustajien kannoista jutun (11.4.2022). Lue artikkeli täältä. Suhtauduin lakiin kielteisesti myös Etelä-Saimaan paperilehden haastattelussa (10.4.2022). Mielestäni kysymykset suojatyöstä tulisi ratkaista paikallisesti.

Emme suostu luopumaan lääkärihelikopterista! YLE haastatteli (22.3.2022) alueen kansanedustajia. Itse muistutin, että Uttiin sijoitettava helikopteri ei palvelu maakunnan pohjoisiin kuntiin. – Parikkalalaiset jäävät edelleen henkeä pelastavan nopean lentotoiminnan ulkopuolelle, sanoin haastattelussa. Lue YLEn juttu täältä.

YLE oli valitettavan niukasti (4.3.2022) kertonut artikkelissaan kannoistani energian hinnan nousuun. Koko vastaukseni kuului näin: ””Tilanteeseen on tärkeää reagoida ja energia hinnannousun vuoksi pulaan joutuneita on autettava. Polttoaineveron alentaminen olisi tehoton ja kallis ratkaisu. Hallituksen esittämä toimenpidepaketti on hyvä. Se sisältää monipuolisen valikoiman keinoja; sekä lyhyen että pidemmän aikavälin ratkaisuita. Pitkällä tähtäimellä ainoa todellinen ratkaisu on päästä irti fossiiliriippuvuudesta. ” Lue YLEn juttu täältä.

Venäjän Ukrainaan kohdistaman hyökkäyksen takia kansanedustajien Nato-kannat kiinnostivat mediaa. Vastasin, että mitään paniikkiratkaisuja ei nyt tarvita, vaan Natoon liittymisen vaikutukset on selvitettävä. Lue Länsi-Savon artikkeli (2.3.2022) täältä.

Vaadin tiedotteessani irtautumista Fennovoiman ydinvoimalahankkeesta. Lue Etelä-Saimaan uutisointi (24.2.2022) kannanotostani täältä. Lue uutisoinnin jatko (25.2.) täältä.

Etelä-Saimaa kysyi (23.2.2022) kansanedustajien kantoja Venäjän Ukrainaan kohdistaman uhan johdosta. Suomeen ei tällä hetkellä kohdistu lainkaan uhkaa. Lue kysymykset ja vastaukset täältä.

Pidin Vihreiden ryhmäpuheen opposition välikysymykseen polttoaineiden hinnannoususta. YLE huomio puheenvuoroni. Lue YLEn juttu (22.2.2022)täältä. Lue Taloussanomien julkaisema tiedotteeni täältä.

Pieksämäen Lehti julkaisi (10.2.2022) kirjoitukseni maatalouden hankalasta tilanteesta. Itä-Savo julkaisi kirjoituksen 14.2. Muistutin, että Keskustan ja Vihreiden tavoitteet ovat tässä asiassa hyvin yhteneväisiä. Lue kirjoitukseni Pieksämäen Lehdestä täältä ja Itä-Savosta täältä.

A-studion haastattelussa (8.2.2022) pääsin pohtimaan vihreiden toimia kannatuksen alenemisen suhteen. Aiomme muun muassa kiertää koko maata aiempaakin enemmän.
Marja Sannikka haastatteli. Lue haastatteluun liittyvä YLEn artikkeli täältä. Katso A-studio täältä. Vihreiden tilannetta käsittelevä osuus alkaa 12.43 minuutin kohdalta ja oma haastatteluni 18.40.

Ryhmäkuva jossa Hanna Holopainen keskellä — Akavan pääekonomisti Pasi Sorjonen, Akavan pj. Sture Fjäder, minä, Akavan tuottaja Jussi Nousiainen, Sdp:n Niina Malm ja kokoomuksen Elina Valtonen. Kuva: Akava

Osallistuin (8.2.2022) Akavan järjestämään keskusteluun työllisyydestä. Järjestön selvityksen mukaan työllisyystilanne on parantunut jopa yllättävän nopeasti. Katso tilaisuuden tallenne täältä.
Lue Helsingin Sanomien juttu (9.2.2022)keskustelumme herättämistä jälkimainingeista täältä.
Lue Uuden Suomen juttu täältä.
Lue Akavan katsaus työllisyystilanteesta täältä.

Maaseudun Tulevaisuus huomasi (1.2.2022) tiedotteeni maatalouden kriisiin vastaamisesta. Ehdotin monia pikaisia toimia ja pidemmän aikavälin strategista suunnitelmaa. Lue juttu täältä.

Jatkoin Etelä-Saimaassa (29.1.2022) aluevaalien jälkeistä vihreiden tilanteen pohdintaa. Totesin, että Etelä-Karjalassa vaalitulos oli hyvä, vaikka valtakunnallinen tulos oli pettymys. Pääsimme lähes tavoitteeseemme eli noin yhdeksään prosenttiin ja Marja Estola keräsi hienon saaliin. Hän oli koko maata tarkasteltaessa ääniharavien joukossa. Lue juttu täältä (maksumuuri).

Aluevaalien tulosillassa (23.1.2022) sijaistin puheenjohtajan sijaista Iiris Suomelaa, jonka lapsi oli saanut koronatartunnan. Pääsin itse Etelä-Karjalan aluevaltuustoon.
Olin paljon mediassa esillä. Tulos oli tietysti vihreille pettymys:

Kommentoin YLElle ennakkoäänien tulosta videolla seuraavasti näin.

Kommentoin YLEllä vaalitulosta täällä (osuuteni alkaa 1.02.45).

Ilta-Sanomien kommentti löytyy täältä.

Uusi Suomi uutisoi kommenttejani täällä.

MTV 3:n videopätkä löytyy täältä.
Kuntalehti kertoi vaalituloksesta täällä.

Iloitsimme kovasti kansanedustaja Mirka Soinikosken (vihr.) kanssa LUTin ja LABin uusista opiskelupaikoista. Etelä-Suomen Sanomat julkaisi tekstimme(20.1.2022). Lue kirjoituksemme täältä.

Keskustelin aluevaalipaneelissa 16.1.2022.
Katso video täältä. Lähetys alkaa 1.30 min. kohdalta.

Paneelin järjesti Etelä-Karjalan yhdistys- ja järjestötoimijoiden Kumppanuusverkosto-hanke yhteistyössä sosiaali- ja terveysalan järjestöjä edustavan Sosten, Järjestöjen sote-muutostuen ja Kymen-Karjalan sosiaali- ja terveysturva ry:n kanssa.

Verkkouutiset nosti (27.12.2021) aiheekseen minun ja Mari Holopaisen blogin maakuntaverosta. Lue juttu täältä.

Taloussanomat nosti talousvaliokunnan hallitusryhmien jäsenten lehdistötiedotteemme seurantaansa (7.12.2021). Omassa kommentissani kiinnitin huomiota tappiorajoihin, jotka jäivät edelleen korkeiksi. Lue tiedote arpajaislain uudistamisesta täältä.

Maaseudun Tulevaisuus uutisoi (2.12.2021) vierailuni MTK:n tilaisuudessa Kouvolassa. Muun muassa turvetuotanto ja metsäasiat puhuttivat. Lue juttu täältä.

Useat tiedotusvälineet julkaisivat kirjoituksemme vammaisasiavaltuutetusta, josta olin myös tehnyt toimenpidealoitteen. Länsiväylän kirjoitus (1.12.2021) löytyy täältä. Etelä-Saimaassa julkaistu versio (14.11.2021) löytyy täältä.

Asevelvollisuuden uudistamista miettineen parlamentaarisen komitean ehdotukset saivat hyvin julkisuutta. Olin komitean jäsen. YLEn uutinen (26.11.2021) komitean mietinnön julkistamisesta löytyy täältä. Lue YLEn aikaisempi (3.11.2021) uutinen asiasta täältä.

Kuopiossa vieraillessani otin kantaa asuntoyhtiöiden lainansaantiongelmiin. Julkaisin yhdessä Kuopion Vihreiden puheenjohtaja Petteri Heikkisen kanssa tiedotteen, jonka noteerasi Verkkouutiset, jonka uutisointi (29.11.2021) löytyy täältä. Savon Sanomien juttu löytyy maksumuurin takaa täältä.

Iltalehti huomioi ryhmäpuheeni (23.11.2021), joka käsitteli valtioneuvoston selontekoa Suomen osallistumisen jatkamisesta turvallisuussektorin koulutusyhteistyöhön Irakissa. Osallistumisen jatkolle löytyi laaja tuki. Lue Iltalehden artikkeli täältä.

Kirjallinen kysymykseni vesipuhveleiden maidon hyödyntämisestä herätti paljon mielenkiintoa. Taustalla on vierailuni vesipuhvelitilalla Kangasniemellä. Lue Kymen Sanomien (23.11.2021) artikkeli tästä,

Osallistuin Suomen Yrittäjien vaalitenttiin (23.11.2021) puolueen varapuheenjohtajan ominaisuudessa. Siitä uutisoivat ainakin

Demokraatti ja juttu on tässä

Uusi Suomi ja tentti löytyy täältä

Opposition välikysymys hybrivaikuttamisesta oli mielestäni juuri sellaista toimintaa, jota vaikuttamisella haettiin. Rakentava yhteistyö olisi järkevämpää näissä tilanteissa. Lue Uuden Suomen uutisointi (16.11.2021) asiasta täältä.

Leike Heinäveden lehdestä — Love Saimaan tiedote herätti kiinnostusta Heinävedellä.

Heinäveden lehti julkaisi (28.10.2021) eduskunnan Love Saimaan kannanoton kaivoslain valmistelusta. Olen eduskunnan Saimaan ystävien puheenjohtaja. Juttu oli vain paperiversiossa, josta leike.

Suomenmaa julkaisi (27.10.) myös nettijutun, joka löytyy tuosta alta.

Eduskunnan Saimaa-verkosto huolissaan kaivoslaista – ”Saimaa on kaikille suomalaisille korvaamaton”

Välikysymys hallituksen maahanmuuttopolitiikasta ja taloudesta sai aikaan värikkään keskustelun eduskunnassa (21.10.2021). Pidin keskustelussa Vihreiden ryhmäpuheenvuoron ja painotin perheenyhdistämisten ihmisoikeusnäkökulmaa. Iltalehti uutisoi keskustelusta täällä.

EU:n rajavalvonnasta kirjoitin (10.10.2021) haminalaisen vihreän valtuutetun Katja Andrejevin kanssa Kymensanomiin. Lue tekstimme täältä.

Vihreä verkkolehti Verde julkaisi (8.10.2021) tekstini pohjoismaisen työvoimapalvelun mallista. Kirjoitin, että rankaisemisen ja tuloja leikkaavien karenssien sijaan tarjoamme nyt tukea ja palveluja työnhakijalle. Lue kirjoitus täältä.

Varapuheenjohtajaksi ja ministerispekulaatioissa

Syyskuun 11. 2021 minut valittiin Vihreiden varapuheenjohtajaksi. Samalla käynnistyivät spekulaatiot mahdollisesta ministeripaikasta.

Kymen Sanomat kirjoitti näin näyttävästi (23.9.2021).

Varapuheenjohtajaksi valinta uutisoitiin (11.9.2021) laajasti. Perusteellisimman uutisen minusta teki Etelä-Saimaa, jonka juttu löytyy täältä. Lue myös Helsingin Sanomien juttu täältä

YLE nosti esiin (13.9.2021) tietämykseni rajakysymyksistä. Lue juttu täältä.

Uusi Suomi aloitti (3.9.2021) pohdinnat ministeripestistä jo ennen puoluekokousta. Lue juttu täältä.

YLE uutisoi myös ministerispekulaatioista (13.9.) ja samalla halusi alleviivata puoluekokouksen päätöstä kannabiksesta. Lue YLEn juttu täältä.

Eduskuntaryhmän ja valtuuskunnan kokouksessa (11.10.2021) päärin viimeisessä vaiheessa vetäytyä ministerikisasta suuresti arvostamani Krista Mikkosen hyväksi. Lue Etelä-Saimaan juttu tästä.