Budjetin käsittelyn yhteydessä käytiin vilkasta keskustelua maa- ja metsätalousministeriön pääluokasta. Edustaja Hannu Hoskonen intoutui epäilemään vihreiden kiinnostusta maataloutta ja maanviljelijöiden ahdinkoa kohtaan. Hänellekin vastauksena pidin puheenvuoroja vihreiden maatalouspolitiikasta. Edustaja Hoskonen oli välillä niin kiihtynyt vihreitä suomiessaan, että puhemies Rinne häntä joutui siitä huomauttamaan.
18.06 Hanna Holopainen vihr :
Arvoisa puhemies! Aiemmin täällä käydyssä keskustelussa muiden muassa edustaja Hoskonen kantoi huolta siitä, onko maatalous ja huoltovarmuus vihreiden prioriteetti, ja kyllä on. Vihreillä on erinomainen maatalousohjelma, joka on päivitetty tuossa noin kuukausi sitten, ja suosittelen edustaja Hoskoselle ja muille siihen tutustumista. Mutta siltä varalta, että teillä ei ole aikaa siihen, minulla on tähän koottu siitä muutamia kohtia, joista voin teille tänään täällä kertoa.
Vihreät ovat jo pitkään kantaneet huolta siitä, että maataloutemme on ollut niin riippuvainen synteettisistä lannoitteista sekä fossiilisista polttoaineista. On aivan selvää, että meidän olisi pitänyt ohjata näiden riippuvuuksien purkamista jo aiemmin, jotta emme olisi nyt näin vaikeassa tilanteessa kuin olemme.
Vihreät haluavat edelleen vähentää riippuvuutta synteettisistä lannoitteista ja tuontipolttoaineista sekä samalla ohjata maatalouspolitiikan keinoin ruoantuotantoa kestävämmäksi ja aidosti omavaraisemmaksi. Meidän on tärkeää kannustaa tiloja investoimaan uusiutuvaan energiaan ja eläinten hyvinvointiin. Tällä hetkellä haasteena on se, että akuutti tiukka taloustilanne heikentää tilojen investointikykyä, ja siihen tarvitaan tukea.
Arvoisa puhemies! Kyllä, vihreät ovat erittäin huolestuneita viljelijöitten hyvinvoinnista ja alan houkuttelevuudesta. Onkin tärkeää saada alalle eri ikäisiä, eri taustoista tulevia uusia motivoituneita viljelijöitä, jotka ovat kiinnostuneita kestävästä maataloustuotannosta ja tuovat mukanaan uusia ajatuksia sekä kehittävät uusia käytäntöjä. On tärkeää edistää sukupolvenvaihdoksia ja perhepiirin ulkopuolisille henkilöille tapahtuvia tilakauppoja. Työterveydellä on tässä tärkeä rooli. Tarvitsemme myös monialaista ennaltaehkäisevää tukea ja esimerkiksi neuvontaa, jotta voimme tukea viljelijöiden jaksamista.
Alan opiskelun tulee olla joustavaa, ja aikuiskouluttautumisen ja elinikäisen oppimisen tulee olla mahdollista myös maatalousalalla. Meidän tulee säilyttää hehtaariperusteinen nuoren viljelijän EU-tuki sekä muuttaa kansallinen nuoren viljelijän EU-tuki starttirahatyyppiseksi tueksi, joka ei ole sidonnainen peltohehtaareihin. Meidän tulisi muuttaa ”nuoren viljelijän tuki” muotoon ”aloittavan viljelijän tuki” ja nostaa ikäraja nykyisestä 40 vuodesta 45 vuoteen.
On tärkeää lisätä lomituksen, eläinlääkäreiden neuvonnan sekä työterveyden välistä vuoropuhelua viljelijöiden sekä eläinten hyvinvoinnin ja sitä kautta tilojen toimivuuden edistämiseksi.
Meidän täytyy luoda ratkaisuja maatalouskoneiden yhteiskäyttöön, jolla pienennetään aloitusinvestointeja ja madalletaan kynnystä ryhtyä maatalousyrittäjäksi. On tärkeää jatkaa Välitä viljelijästä ‑projektin rahoitusta, koska se on ollut vaikuttavaa toimintaa. Kehitetään perustuloa, joka parantaa kausituottajien ja uusien tuotteiden kehittäjien toimintavarmuutta.
Arvoisa puhemies! Panostetaan innovatiiviseen ja osaamisintensiiviseen maatalouteen. Ruoantuotannossa automatisaatio, robotisaatio ja digitalisaatio ovat jo nyt muuttaneet toimintatapoja ja tulevat entisestään muuttamaan. Se avaa mahdollisuuksia uuden teknologian kehittämiseen. Panostetaan luomuun sekä ruoantuotannon, ravitsemuksen ja ruoantuotannon uusien menetelmien tutkimiseen ja kehittämiseen.
Maatalouteen ja ruoantuotannon tutkimiseen, kehittämiseen ja innovaatioihin kannattaa panostaa. Maatalousalan koulutuksen perustutkinnoista yliopistotasolle on oltava monipuolista, laadukasta ja riittävästi resursoitua.
Meidän täytyy avata Business Finlandin tuet sekä elyjen yritystuet myös maatalousyrittäjille. Ja kehitetään edelleen Neuvo 2020:ta, maatilojen neuvontajärjestelmää, ja lisätään sen rahoitusta. Meidän täytyy kehittää maatalousalan koulutusta huomioimaan nykyistä enemmän maatalouden ympäristöasiat, hiilensidonta, eläinten hyvinvointi, luonnonmukainen maatalous sekä yrittäjälähtöinen toimintatapa. Siirretään tutkimusrahoituksen painopistettä hiilensidontaan, maatalouden mikrobiologiaan, ekologiaan, ympäristömuutosta huomioivaan jalostukseen, maatalous- ja maataloustukipolitiikan kehittämiseen, kestävän maatalouden käytäntöihin, tuotantoeläinten hyvinvointiin, luomututkimukseen sekä uusien ruoantuotantotapojen tutkimiseen.
Arvoisa puhemies! Vihreä maatalouspolitiikka on nimenomaan elinvoimaisen maaseudun, omavaraisuuden ja huoltovarmuuden takuu. Tarvitsemme hiiltä sitovia, kasvukuntoisia peltoja, monimuotoista luontoa, lisää luomutuotantoa, lisääntyvää kasviproteiinituotantoa. Ja Suomesta pitää tehdä maailman eettisin ja kestävin eläintuotantomaa.
Arvoisa puhemies! Meidän täytyy lisätä maatalouden kannattavuutta monin eri toimin, mutta jatkan niistä seuraavassa puheenvuorossa.
18.39 Hanna Holopainen vihr :
Kiitos, arvoisa puhemies! Kuten täällä on tänään monessa puheenvuorossa todettu, kannamme huolta maatalouden kannattavuudesta. Maatilojen kannattavuus on romahtanut, koska kohonneita kustannuksia ei ole saatu siirrettyä tuottajahintoihin. Meidän tuleekin tavoitella maataloutta, joka on myös taloudellisesti kestävää, ja tuottajan tulee saada tuotteistaan markkinoilla riittävä korvaus. Näin ei tällä hetkellä ole. Suomalaisen maataloustuotannon kannattavuutta tulee parantaa monipuolisin keinoin. Vihreät haluavat pitää suomalaisen maaseudun elinvoimaisena, ja ruuantuotannon omavaraisuus sekä kriisitilanteiden huoltovarmuus on varmistettava.
Tällä hetkellä viljelijöiden rooli on haastava etenkin kaupan vahvan aseman vuoksi. On välttämätöntä saada elintarvikeketjun tulonjakoa reilummaksi. Vähittäiskaupalla on liian määräävä markkina-asema, ja ruokamarkkinat eivät siltä osin toimi. Meidän täytyy parantaa alkutuotannon neuvotteluasemaa ja meidän oman maataloustuotantomme kilpailukykyä. Esimerkiksi viennin ja tuonnin tase ei tällä hetkellä ole tasapainossa.
Keskeisessä asemassa kilpailukyvyn parantamisessa ovat myös julkiset hankinnat. Meidän täytyy laajentaa alkuperämerkinnät kattamaan myös ravintolat ja joukkoruokailut, mikä parantaa sitä, että kotimaista ruokaa käytetään siellä nykyistä enemmän.
Meidän täytyy vaikuttaa myös EU-tasolla ja varmistaa, että EU-tason sääntely on yhtenäistä ja reilua, ja että EU-tasolla ei sallittaisi enää maakohtaisia poikkeuksia muun muassa tuotantoeläinten hyvinvointiin tai viljelykäytäntöihin liittyen. Meidän tulee inhimillistää maatalouteen liittyvää byrokratiaa sekä uudistaa maataloustukijärjestelmää kestävämmäksi.
On strategisesti tärkeää ylläpitää ruuantuotantoa Suomessa, myös sen eri osissa. Tämä on tärkeää sanoa ääneen, koska tämä ei tunnu kaikille olevan itsestään selvää. Suomalainen ruuantuotanto on myös osa globaalia vastuuta, koska väestönkasvun ja ilmastonmuutoksen myötä globaali ruokahuolto tarvinnee lähivuosikymmeninä kaiken mahdollisen tuotantoalan ja huoltovarmuus toteutuu tehokkaimmin, kun elintarviketuotanto on kannattavaa ja monipuolista normaalioloissa. Siksi on tärkeää tässä kannattavuuskriisissä kantaa huolta viljelijöistä ja niistä maatiloista, jotka ovat vaikeuksissa. Meidän täytyy pyrkiä pitämään yllä maatalouden tuotantokykyä eli pitää huolta pelloista ja muusta infrastruktuurista sekä osaamisesta — pitää sitä yllä eikä päästää sitä romahtamaan. Meidän täytyy varmistaa, että elintarvikehuoltomme ei ole pelkän tuonnin varassa, ja meidän täytyy pitää kotimainen ruuantuotanto riittävän monipuolisena, jotta se ei ole niin haavoittuvaa. Meidän täytyy varmistaa maatalouden tuotantopanosten riittävä omavaraisuusaste ja edistää maatalouden kotimaisten tuotantopanosten, kuten lannoitteiden ja polttoaineen, tutkimusta ja kehittämistä.
Arvoisa puhemies! On todellakin tärkeää huolehtia kasvukuntoisista pelloista. Täytyy muistaa, että ilmastonmuutoksen seurauksena yleistyvien sään ääri-ilmiöiden haittoja voidaan vähentää oikeilla viljelykäytännöillä ja sopeutumalla muutokseen käyttämällä oikeanlaisia kasvilajeja ja -lajikkeita. Ilmaston muuttumisen vuoksi sekä eteläisempään valoilmastoon että suomalaiseen viileään kesään sopeutuneet kasvit kaipaavat meidän oloihimme sopeuttavaa jalostusta. Näin ne kasvavat optimaalisesti ja käyttävät ravinteet tehokkaasti hyväkseen.
Arvoisa puhemies! Kannan huolta maatiaislajikkeiden, maatiaisrotujen ja perinnebiotooppien ylläpitämisestä. On tärkeää säilyttää arvokkaat geenivarat ja lajirikkaudet myös tuleville sukupolville.
Arvoisa puhemies! Tämä oli nyt tältä osin tässä budjettikäsittelyssä ja tänä vuonna viimeinen puheenvuoroni. Haluan toivottaa kollegoille oikein hyvää joulunaikaa ja kiittää yhteistyöstä kaikkia!