2.1. Pääluokka 29 Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala
10.31 Hanna Holopainen vihr (vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Myös minä haluan yhtyä kiitoksiin hallitukselle siitä, että koulutuksen kunnianpalautusta on tehty. Sivistys ja osaaminen on tae sekä yhteiskunnan menestykselle että myös yhteiskunnan kriisinkestävyydelle. Varmasti tausta sille, kuinka hyvin suomalainen yhteiskunta on selvinnyt tästä koronapandemiasta sekä nyt tästä Venäjän hyökkäyssodan aiheuttamasta turbulentista tilanteesta, on nimenomaan siinä vahvassa koulutuksessa ja sivistyksessä, joka meillä on.
Hallitus on tehnyt paljon hyviä asioita. Erityisesti oppivelvollisuuden pidentäminen on ollut tietysti isoin hanke, joka on viety eteenpäin, ja se on onnistunut siitä huolimatta, että samanaikaisesti koulutoimea on haastanut tämä koronarajoitusten aiheuttama valtava vaatimus digiloikasta ja siirtymisestä etäopetukseen. Meidän opettajat ansaitsevat kyllä täyden kiitoksen siitä, että he suoriutuivat siitä. Kuitenkin tämä korona on aiheuttanut osaamisvajetta ja vaikeuksia oppilaitten hyvinvoinnissa, ja varmasti sitten panostuksia tarvitaan jatkossakin, jotta näitä saadaan kurottua umpeen.
19.27 Hanna Holopainen vihr :
Arvoisa puhemies! Tällä hallituskaudella on aloitettu koulutuksen kunnianpalautus, ja tämä hallitus onkin lisännyt yhteensä miljardi euroa eri koulutusasteille. Koulutukseen investointi on investoimista tulevaisuuteen, elinvoimaisuuteen, kilpailukykyyn sekä yhteiskunnan kriisinkestävyyteen. Meidän on varmistettava, että kaikki pidetään mukana. Vahva talous pohjautuu korkeaan osaamistasoon. Vaikka tällä kaudella korjaustoimia on tehty paljon, aiempien hallitusten koulutusleikkausten jälki näkyy valitettavasti vielä pitkään. Tämän todistavat muun muassa tilastot suomalaisten nuorten lukutaidosta. Lukutaidon taso on heikentynyt 2000-luvulla, ja heikkojen lukijoiden osuus on lähes tuplaantunut kymmenessä vuodessa. Suomessa onkin yhä enemmän nuoria, joiden lukutaito peruskoulun jälkeen ei riitä opiskeluun ja yhteiskunnassa toimimiseen, ja he ovat vakavassa riskissä syrjäytyä. Näiden nuorten kohdalla lyhytnäköinen valtiontalouden tasapainottaminen on ollut varsin kohtalokasta. Näiden nuorten kohdalla emme ole pystyneet toteuttamaan heidän oikeuttaan saada riittävää tukea kasvulle ja oppimiselle.
Arvoisa puhemies! Osaamiserojen kaventaminen onnistuu vain, mikäli oppimisvaikeuksien tunnistaminen ja oppimisen tukeminen pystytään toteuttamaan nykyistä paremmin. Oppimiserojen kasvun taustalta löytyvät myös kasvaneet erot hyvinvoinnissa ja toimeentulossa, joten toimia tarvitaan usealla eri sektorilla. Tämän hallituksen toteuttama Oikeus oppia ‑ohjelma on etsinyt ratkaisuja ja hyviä käytäntöjä esi- ja perusopetuksen tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden parantamiseksi. Kaikkein tehokkainta tuki on silloin kun sitä on tarjolla mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Ohjelma onkin sisältänyt muun muassa kaksivuotisen esiopetuksen kokeilun sekä rahoitusta joustavan alkuopetuksen pilotoinnille. Mitä pidemmälle oppilas joutuu pinnistelemään ilman riittävää tukea, sitä enemmän siitä on haittaa hänen itsetunnolleen ja opiskelumotivaatiolleen. Laadukas varhaiskasvatus onkin aivan avainasemassa, jotta saamme parannettua oppimistuloksia jatkossa.
Tämä hallitus on toteuttanut historiallisen oppivelvollisuusuudistuksen ja toisen asteen maksuttomuuden. Nyt oppivelvollisuuden piirissä aloittaakin jo kolmas ikäluokka. Ensimmäisten tulosten perusteella uudistus on onnistunut vähentämään koulupudokkuutta. Tällä hetkellä kun inflaatio ja energian hintojen nousu kurittaa pienituloisia perheitä, on monelle perheelle varmasti helpotus, että toisen asteen opiskelu on maksutonta.
Muita tällä hallituskaudella toteutuneita parannuksia ovat muun muassa ammatillisen koulutuksen rahoituspohjan vahvistaminen, lukion laatustrategia sekä lukio-opiskelijoiden oikeus tukiopetukseen. Jatkossa toimia tarvitaan myös lisää. Erityisen tärkeää on toteuttaa oppimisen tuen järjestelmän kokonaisuusuudistus sekä löytää entisestään uusia keinoja koulutukseen liittyvien alueellisten ja sosiaalisten erojen kaventamiseen.
Arvoisa puhemies! Paljon riippuu kuntien kyvystä rahoittaa laadukasta koulutusta ja panostaa lasten ja nuorten hyvinvointiin. Valiokunta onkin mietinnössään nostanut esiin valtionosuusjärjestelmän ja kuntarahoituksen uudistustarpeet. Meidän on syytä olla syvästi huolissamme nuorten hyvinvoinnista. Yhä useampi nuori kärsii mielenterveysongelmista tai kokee henkistä kuormitusta. Koronarajoitukset ovat jättäneet jälkensä nuorten hyvinvointiin. Nuorisotyö, nuorten työpajatoiminta sekä nuorten harrastusten tukeminen tarvitsevat rahoitusta tulevina vuosina. On tärkeää, että valtion rahoituksella huolehditaan nuorille suunnattujen palvelujen alueellisesta yhdenvertaisuudesta. Niiden saatavuus ei saa olla riippuvaista yksittäisen kunnan taloudellisesta tilanteesta.
Arvoisa puhemies! Taiteella ja kulttuurilla on merkittävät vaikutukset terveyteen ja hyvinvointiin, ja onkin tärkeää tukea laajasti lasten ja nuorten mahdollisuuksia osallistua taide- ja kulttuuriharrastuksiin.
Liikkumattomuus maksaa yhteiskunnalle vuosittain yli kolme miljardia. Liikunnallisen elämäntavan perusta luodaan jo lapsuudessa. Onkin erinomaista, että valiokuntatyössä on haluttu varmistaa Liikkuva varhaiskasvatus ‑ohjelman jatkuvuus.
Arvoisa puhemies! Suomen tavoitteena on nostaa tutkimus- ja kehittämismenot neljään prosenttiin suhteessa bruttokansantuotteeseen vuoteen 2030 mennessä. Tavoitteen mukaan yksityinen sektori kattaisi menoista kaksi kolmasosaa ja julkinen sektori yhden kolmasosan. Vaikka viime vuosina rahoitus on ollut hienoisessa kasvussa, kasvu ei ole vielä riittävää, jotta pääsisimme tuohon tavoitteeseen.
Arvoisa puhemies! Jatkan vielä hetken tuota äsken kesken jäänyttä puheenvuoroa.
Tosiaan vielä näistä t&k-panostuksista. Tarvitsemme siis toimia sekä julkisen että yksityisen rahoituksen kasvattamiseksi, ja onkin tärkeää, että eduskunta on hyväksynyt lakialoitteen, jolla pystytään kannustamaan yrityksiä ja lisäämään näitä t&k-investointeja mahdollistamalla menojen verovähennys.
70 prosenttia yrityksistä kokee tällä hetkellä pulaa osaavasta työvoimasta, ja osaajapula onkin tällä hetkellä keskeisin uhka meidän talouskasvulle ja kilpailukyvyn kehitykselle. Tavoitteena on, että vähintään 50 prosenttia nuorista aikuisista suorittaa korkeakoulututkinnon, ja tämän tavoitteen saavuttamiseksi on laskettu tarvittavan noin 100 000 uutta korkeakoulututkintoa sekä uusien ulkomaalaisten tutkinto-opiskelijoiden määrän kolminkertaistamista vuoteen 2030 mennessä. Korkeakoulutettujen määrä on kasvanut toivottua hitaammin, ja tavoitteeseen pääseminen edellyttää jatkossa pitkäjänteistä yli vaalikausien ulottuvaa suunnitelmaa aloituspaikkojen lisäämisestä. Eduskunnan valiokuntatyössä on noussut esiin erityisesti ammattikorkeakoulun merkitys ja tarve ammattikorkeakoulujen perusrahoituksen lisäämiselle. Asiantuntija-arvioiden mukaan ammattikorkeakoulutuksen kysyntä tulee kasvamaan tulevaisuudessa työelämässä eniten.
Hyödyntämätöntä elinvoiman potentiaalia löytyy runsaasti myös luovilta aloilta, ja on tärkeää, että luovien alojen edistämiseen on nyt panostettu. Tulevalla vaalikaudella on tärkeää laittaa toteutukseen kulttuurialan tulevaisuustyöryhmän raportin ehdotukset. Työryhmä on ehdottanut muun muassa, että vuoteen 2027 mennessä nostetaan taiteen ja kulttuurin budjettirahoitus yhteen prosenttiin talousarvion menoista.
Arvoisa puhemies! Lopuksi haluan vielä kiittää panostuksista itäisen Suomen elinvoimaan tässä poikkeuksellisessa tilanteessa, jossa rajaseutua on kovasti kuritettu maailmanpoliittisen tilanteen vuoksi. Vuoden 2023 budjetissa itäisen Suomen osaamistason nostaminen 10 miljoonan euron lisäpanostuksella alueen korkeakoulujen aloituspaikkojen kautta on erittäin tervetullut panostus.
Valiokunta ansaitsee myös kiitokset 100 000 euron lisärahoituksesta Sodan ja rauhan keskus Muistin näyttelytoiminnan kehittämiseen. Nyt jos koskaan on tärkeää lisätä ymmärrystä rauhan ylläpitämisen tärkeydestä, ja suosittelenkin lämpimästi ihan jokaiselle tässä salissa vierailua Mikkelissä ja Muistissa.
19.43 Hanna Holopainen vihr :
Arvoisa puhemies! Vielä muutama sananen:
Kuten edustaja Risikko tuossa hyvin mainitsi, ammattikorkeakoulun merkitys useasti unohtuu näissä keskusteluissa. Jos mietitään sitä, että halutaan meidän pk-yrityssektorilla nimenomaan näitä t&k-panostuksia kasvattaa ja meidän koko toiminnan jalostusarvoa ja muuta nostaa, niin se ei oikeastaan onnistu ilman näitä ammattikorkeakouluja, koska ammattikorkeakoulut tuntevat sen oman alueensa ja he pystyvät matalammalla kynnyksellä tarjoamaan semmoista toimintaa, joka sitten palvelee näitä paikallisia yrityksiä. Kun myös mietitään sitten tätä työvoiman kohtaanto-ongelmaa, jossa kysymys on myöskin siitä, kuinka siellä alueellisesti pystytään aina vastaamaan mahdollisimman nopeasti niihin osaamistarpeisiin, niin tässä ammattikorkeakoulut ovat kyllä todella ratkaisevassa asemassa, ja niitten tilanteesta on puhuttu liian vähän.
Kun nyt näitä tutkinto-oikeuksia on lisätty, on jatkossa tärkeää huolehtia siitä, että myös rahoitus sitten seuraa näitten lisättyjen opiskelupaikkojen mukana riittävästi.