Ohessa on puheenvuorojani liittyen Työ – ja elinkeinoministeriön budjetin alan keskusteluun.
15.28 Hanna Holopainen vihr :
Arvoisa puhemies! Kuten täällä jo useassa puheenvuorossa tänään on kuultu, osaajien saatavuus on ihan keskeinen tekijä siinä, että yrityksemme jatkossa pärjäävät ja menestyvät. Valitettavasti Suomen houkuttelevuus ulkomaalaisen maahanmuuton suhteen on aika heikko: OECD-vertailussa Suomi on vasta sijalla 17. Kun näitä osaajia pyritään tänne houkuttelemaan, niin meidän pitää tietysti kehittää sitten sitä, että pystymme tätä sijoitusta nostamaan.
Yrityksiltä on tullut paljon viestiä myös siitä, että näitä lupaprosesseja pitää edelleen sujuvoittaa, jotta sitten tänne tulijat mahdollisimman nopeasti pääsevät töihin ja myös heidän perheensä pääsevät tänne. Näitten lupaprosessien sujuvuuden takana on erityisesti se, että tarvitaan lisää automatisaatiota ja digitalisaatiota, jotta sitten niitä pystytään sujuvoittamaan, mutta myöskin kaikkia mahdollisia turhan byrokratian tuomia pullonkauloja pitää purkaa, ja eri organisaatioiden välisiä yhteistyöhaasteita pitää pyrkiä määrätietoisesti edelleen kehittämään ja myöskin niitä lainsäädäntötoimia, joilla pystytään sitten osaajien tänne tuloa helpottamaan.
Erityisesti vielä on haasteita siinä, että kun tänne tulee vaikka korkeakouluopiskelijoita, niin he pystyvät sitten valmistumisen jälkeen tänne jäämään ja täällä työllistymään. Tavoitteenahan on se, että saamme kymmenessä vuodessa kolminkertaistettua kansainvälisten tutkinto-opiskelijoiden määrän, ja se ei ole ihan helppo tehtävä, kun miettii, että maailmalla näistä osaajista kilpailee moni muukin maa.
Tarvitsemme määrätietoisia toimia kotoutumistoiminnan kehittämiseksi. Sielläkin on tekemistä prosessien sujuvoittamiseksi ja siinä, että se on erityisesti nykyistä paremmin työelämälähtöistä, koska on ihan selvää, että silloin kun ihminen pääsee kiinni työhön, niin sitten myöskin se kotoutuminen siinä tilanteessa ja osallistuminen yhteiskuntaan mahdollistuvat kaikkein parhaiten. Erityisesti tietysti kielikoulutus ja siihen panostaminen on tärkeätä ja myöskin se, että meidän työelämässä pitää nykyistä paremmin myös hyväksyä se, että silloin kun tällainen vasta maahan tullut ehkä harjoittelee sitä suomen kielen taitoa, niin sitten vielä siellä yrityksissä vähän paremmin pystyttäisiin toimimaan niin, että myöskin vähän vajaammalla suomen kielen taidolla siellä pärjäisi — tutkimusten mukaan tässä on vielä meidän yritysmaailmassa lisää opeteltavaa. Ja tähän on muun muassa Suomen Yrittäjät kiinnittänyt huomiota, kun heidän kanssaan on käyty keskustelua, niin että he pyrkivät sitten myös omaa jäsenistöänsä tähän kannustamaan.
15.09 Hanna Holopainen vihr :
Arvoisa puhemies! Kun tavoittelemme kasvua ja elinvoimaa tulevaisuudessa, niin ratkaisevia ovat nämä tki-panostukset. Suomi on jäänyt jälkeen verrokkimaista näissä panostuksissa, ja on hyvä, että hallitus on nyt määrätietoisesti pyrkinyt näitä panostuksia kasvattamaan. Mutta toimia tarvitaan toki määrätietoisesti lisää tulevaisuudessakin, ja tähän pitää olla hallituskausien yli oleva sitoutuminen yhteisesti.
Tässähän tavoitellaan siis sitä, että tki-investointien osuus bkt:sta saataisiin nostettua neljän prosentin tasolle. On ajateltu, että silloin kilpailukykymme vastaisi näitä verrokkimaiden panostusten tasoja, ja tämä koostuu siis siitä, että noin kaksi kolmasosaa näistä menoista olisi nimenomaan täältä yksityiseltä sektorilta ja sitten yksi kolmasosaa julkiselta sektorilta. Tavoitteena on nimenomaan vivuttaa tätä yksityistä rahaa niin, että valtion panostuksilla, julkisen sektorin panostuksilla, saadaan vivutettua sitten yrityksiä sijoittamaan lisää rahoitusta tähän tutkimukseen ja tuotekehitykseen.
Meillähän on haasteena se, että erityisesti meidän pk-sektori käyttää aika vähän rahaa tähän tutkimukseen ja tuotekehitykseen, mikä sitten merkittävästi on tekijänä siinä, että siinä kilpailukykyisyydessä ja meidän viennin kasvattamisessa olisi tärkeää se, että pk-yritysten uskallusta tehdä näitä panostuksia kasvatettaisiin. On tutkittu, että esimerkiksi ammattikorkeakoulujen rooli tässä on merkittävä. Ne pystyvät tukemaan näitä pk-yrityksiä matalalla kynnyksellä nimenomaan siellä, kun tuntevat sen alueen ja alueellisen elinkeinotoiminnan, ja sitä kautta pystytään näitä tki-panostuksia nostamaan. Se on semmoinen huomioitava kohde tässä jatkossa, kun tätä edelleenkin kehitetään.
Sitten toinen asia, mistä meidän elinvoimaisuus on riippuvainen, on se, että meillä on riittävästi osaajia. On todella hienoa, että meidän työllisyys on kasvanut ja nämä työllisyystavoitteet on saavutettu, mutta sitten siinä rinnalla on tämä työvoimapula. Kun yritysten parissa on tehty kyselytutkimusta, niin on huomattu, että yksi suurimmista tekijöistä, jotka hidastavat yritysten kasvua ja kansainvälistymistä, on tällä hetkellä osaajien ja työvoiman saatavuuden puute. Onkin hyvä — kuten ministeri mainitsi tuossa äsken — että meillä on tiekartta siihen, kuinka tätä työvoiman kohtaanto-ongelmaa voitaisiin ratkaista, mutta se vaatii todellakin määrätietoista toimintaa. Nyt tietenkin jatkossa on nähtävissä, että kaikki meidän maamme rajojen sisäpuolella olevat pitää tavalla tai toisella saada kiinni tähän työelämään. Ja on tärkeätä, että sitten mietitään myöskin niitten vajaatyökykyisten tai esimerkiksi mielenterveysongelmista kärsivien ihmisten kohdalla, kuinka sitä työelämää voidaan todellakin muuttaa sellaiseksi, että sitten se mahdollistaa sen, että voidaan vähäisemmänkin työpanoksen kautta osallistua tähän yhteiskunnan rakentamiseen.
14.07 Hanna Holopainen vihr (vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Haluaisin kiittää hallitusta siitä, että on panostettu itäisen Suomen elinvoiman vahvistamiseen tässä hankalassa tilanteessa, joka nyt Venäjä-suhteiden katkettua itäisessä Suomessa on. Mutta on tärkeää, että näitä toimia myös jatketaan, koska tämähän oli vain alku ja näkymät tietenkin ovat huonot tästä eteenkinpäin. On ollut hienoa, että nämä toimet on suunnattu siten, että ne nimenomaan vahvistavat elinvoimaisuutta ja tukevat sitä. Eli siis osaamiseen ja koulutukseen sekä sitten vähäpäästöisen energian edistämiseen pitää edelleenkin panostaa, koska se luo pohjaa sitten näille uusille investoinneille, joita alueella kipeästi kaivataan.
Tärkeätä olisi ratkaista tämä tuulivoiman ja tutkateknologian yhteensovittaminen, jossa nyt on tämä selvitysmies Arto Räty tätä selvitystä tekemässä. Olisin kysynyt ministeriltä: onko siitä mitään tietoa, kuinka se selvitystyö on edennyt ja minkälaisia johtopäätöksiä sieltä löytyisi? Olisi tietysti huoltovarmuudenkin näkökulmasta tärkeää, että meillä olisi alueellisesti kattava tuulivoiman tuotanto.