Kansanedustaja Hanna Holopainen muistuttaa hallitusta siitä, että syrjäytymisen ehkäisy ja ihmisten luottamus yhteiskuntaan ovat keskeistä kokonaisturvallisuuden kannalta.
Hanna Holopainen on toisen kauden kansanedustaja ja Puolustusvaliokunnan jäsen. Hän on seurannut läheltä puolustuspolitiikan nopeaa nousua yhteiskunnallisen keskustelun ytimeen. Holopainen muistuttaa, että yhteiskunnan turvallisuutta tulee tarkastella laaja-alaisesti. Hän on huolissaan hallituksen politiikasta, joka voimistaa yhteiskunnan eriarvoistumiskehitystä ja lisää syrjäytymistä.
Holopainen kritisoi voimakkaasti Petteri Orpon hallituksen yhteiskunnan yhtenäisyyttä heikentävää politiikkaa. Holopainen kantaa huolta kestävästä kehityksestä, taloudellisesta oikeudenmukaisuudesta, ympäristön suojelusta ja ihmisten hyvinvoinnista.
Holopainen korostaa, että maanpuolustuksen perusta on yhteiskunnan luottamus ja osallisuus.
– Orpon hallitus ei tunnu ymmärtävän, että kestämättömät ja epäoikeudenmukaiset säästövaatimukset tuottavat epäreiluuden kokemusta, joka voi heikentää maanpuolustustahtoa. Ihmisten arkeen vaikuttavilla isoilla leikkauksilla on merkitystä sille, miten vahva yhteiskuntamme on tulevina vuosikymmeninä.
Itäinen Suomi huomioitava
Holopainen muistuttaa, että itäisen Suomen pitäminen elinvoimaisena on tärkeää paitsi alueellisen yhdenvertaisuuden niin myös turvallisuuden näkökulmasta.
– Rajaseutu ei saa jäädä kuihtuvan puskurivyöhykkeen asemaan. Tänne tarvitaan valtiolta lisää panostuksia infraan, muun muassa toimiviin tietoliikenneyhteyksiin, sekä edulliseen kestävästi tuotettuun energiatuotantoon, kuten tuuli- ja aurinkovoimaan.
Kuntavaaleissa ehdolla
Lappeenranta on Holopaiselle rakas kotikaupunki, jonka elinvoimaa hän haluaa edistää niin eduskuntatyössä kuin paikallistasollakin. Siksi hän on ehdolla jatkokaudelle Lappeenrannan kaupunginvaltuustoon.
Hänen mukaansa Lappeenrannasta on mahdollista tehdä entistäkin viihtyisämpi ja elinvoimaisempi, mikäli uskalletaan luottaa omaleimaiseen paikalliseen identiteettiin.
– Tärkeitä veto- ja pitovoimatekijöitä ovat toimiva joukkoliikenne, matalan kynnyksen harrastusmahdollisuudet, kuten uimahallit ja kirjastot, laadukas koulutus kaikilla koulutusasteilla varhaiskasvatuksesta alkaen ja lähiluonto.
– Kaikki lähtee siitä, että kasvatuksen ammattilaisilla on riittävästi aikaa tukea lasten ja nuorten kasvua ja oppimista.
Tulossa lisää säästöjä?
Holopainen kummastelee, että oppositio joutui välikysymyksen avulla selvittämään hallituksen lisäsäästöjä.
– Eihän tässä äänestäjän kuluttajansuoja toteudu millään tavalla, jos leikkaustoimista ei hiiskuttaisi mitään ennen vaaleja. Koulutukseen suunnitellaan 70 miljoonan lisäleikkauksia ja sosiaali- ja terveydenhuoltoon jopa 200 miljoonan lisäleikkauksia, mutta hallitus ei aikonut paljasta, miten aikoo ne kohdentaa. Nyt tietoa toivottavasti saadaan.
Holopainen on muutenkin kriittinen Orpon hallituksen koulutuspolitiikkaa kohtaan.
– Orpon hallituksen leikkaukset ammatilliseen koulutukseen ovat järkyttäviä ja vievät Suomea väärään suuntaan. Tarvitsemme tuottavuuden parantamista, jatkuvaa oppimista ja innovaatioita. Erityisen kummallista on se, että rakennemuutoksen kourissa olevasta Etelä-Karjalasta leikataan koulutusmahdollisuuksista enemmän kuin mitä muista maakunnista. Vedetään ikään kuin mattoa jalkojen alta.
Holopaista ei vakuuta se, että hallitus aloittaessaan lupasi koulutuksen olevan erityissuojeluksessa.
– Koulutuslupaus vedettiin vessanpöntöstä alas jo aiemman säästökierroksen myötä. Nyt pelkään, että tulossa on lisää kylmää vettä niskaan. Tuntuu, että hallitus kuvittelee, että sinänsä tarpeellinen kännyköiden käytön rajoittaminen olisi kaikenkattava taianomainen ratkaisu Pisa-tulosten heikkoon kehitykseen. Nuorten hyvinvointi on heikentynyt merkittävästi ja mikäli hallitus kohdistaa lisää leikkauksia myös lastensuojeluun ja matalan kynnyksen mielenterveyspalveluihin, niin olemme todella hukkaamassa kokonaisen sukupolven lyhytnäköisten taloussopeutusten vuoksi.
Kestävä elinkeinopolitiikka
Holopainen painottaa, että kestävä talous vaatii myös ympäristön huomioimista ja hän pitää mahdollista ilmastotoimista peruuttamista vahingollisena Suomelle. Holopainen on pitänyt vahvasti esillä kaivosteollisuuteen ja turkistarhaukseen liittyviä ongelmia ja toivoo, että hallitus etsisi niistä keinoja julkisen talouden tasapainottamiseen.
– Turkistarhaukselle tukirahaa löytyy, vaikka kyse on epäeettisestä ja tappiollisesta yritystoiminnasta, joka sisältää myös riskin uudentyyppisten ihmisille vaarallisten virusten kehittymiseen. Kaivostoiminnan ongelma puolestaan on se, että annamme kansalliset rikkautemme puoli-ilmaiseksi pois ja ympäristön saastuminen jää suomalaisten veronmaksajien kuitattavaksi. Kaivosveron voisi kerralla vaikka kymmenkertaistaa. Nykyisellään kaivostoiminta ei ole Suomessa kestävällä pohjalla, riskien hinnoittelu osaksi toimintaa kannustaisi ympäristön kannalta parhaiden ratkaisujen kehittämiseen. Pelkään, että muutoksia ei ole kuitenkaan tulossa niin kauan kuin turkis- ja kaivoslobbarit ovat tiiviisti mukana valmistelupöydissä.
Holopainen toivoo, että turvallisuusajattelu ulotettaisiin myös elinkeinopoliittisten hankkeiden riskien arviointiin.
– Väkisinkin herää kysymys, että kuinka järkevää on viedä eteenpäin mm. kiinalaisomisteista akkumateriaalitehdashanketta, jonka toiminta perustuu kaiken lisäksi siihen, että Itämerta käytetään jätevesiviemärinä sulfaattipäästöille.