Etusivu » Blog » Hyvinvointialueilla tärkeä rooli uusintarikollisuuden ehkäisyssä

Hyvinvointialueilla tärkeä rooli uusintarikollisuuden ehkäisyssä

Marja Lähde ja Hanna Holopainen pääkuva

Bloggasimme Marja Lähteen kanssa uusintarikollisuuden ehkäisystä, jonka suhteen hyvinvointialueilla voisi olla tärkeä rooli. Marja työskentelee edunvalvonta- ja sosiaalineuvojana Kriminaalihuollon tukisäätiössä.

Tulevilla hyvinvointialueilla tehdään tärkeitä päätöksiä ja merkittävää työtä myös uusintarikollisuuden ehkäisyssä. Esimerkiksi vahvistamalla peruspalveluja hyvinvointialueiden päättäjät voivat vähentää uusintarikollisuutta ja samalla vahvistaa rikoksilla oireilevien, rikoksista tuomittujen sekä heidän läheistensä osallisuutta yhteisöissä ja koko yhteiskunnassa. Oikeilla ja viisailla päätöksillä lisätään siten hyvinvointia ja yhteiskunnallista turvallisuutta.

Hyvinvointialueiden peruspalvelut ovat välttämättömiä rikoksilla oireileville, rikoksista tuomituille ja heidän läheisilleen. Vaikka rikosseuraamuslaitos ja vankiterveydenhuolto vastaavat vankien palvelujen järjestämisestä vankeusrangaistuksen aikana, on hyvinvointialueiden oltava tietoisia asukkaidensa tilanteesta ja tehtävä yhteistyötä näiden viranomaisten kanssa koko rangaistuksen ajan.

Vankilasta vapautumisen vaiheeseen tulee kiinnittää erityisesti huomiota. Vapautumisen yhteydessä tarvitaan hyvinvointialueiden kuntouttavia palveluita. Erityisesti tukea tarvitaan asumiseen ja asumisen tukeen, päihde- ja mielenterveyskuntoutuksen sekä sosiaali- ja terveyspalveluihin.  Myös läheisten tarvitsema perhepalvelujen tuki tulee vapautumisen yhteydessä tarpeen.

Kyse on suuresta joukosta ihmisiä. Esimerkiksi vuonna 2020 vankilasta vapautui kaikkiaan 6016 vankia, ja heistä noin kolmannes vapautui asunnottomana. Tälle asiakaskunnalle on taattava pääsy peruspalveluihin kaikilla hyvinvointialueilla.

Pelkkä palveluihin pääsyn varmistaminen ei kuitenkaan riitä, vaan palveluissa toimivilla ammattilaisilla tulee olla osaamista ja valmiuksia kohdata nämä asiakkaat ammatillisesti ja yhdenvertaisesti. Yhdenkään rikoksilla oireilevan, rikoksista tuomitun tai heidän läheisen ei pidä joutua kokemaan palveluita hakiessaan poissulkemista, vähättelyä tai syrjintää alan ammattilaisten taholta. Ammattilaisten tulee nähdä heidän toimintansa ja työnsä merkitys uusintarikollisuuden ehkäisyn näkökulmasta.

Kun ihminen kohdataan ihmisenä, eikä esimerkiksi rikostaustansa tai läheisen rikostaustan kautta, se vahvistaa tämän yksilön roolia tasavertaisena kansalaisena. Valitettavasti vankilasta vapautuneet ja heidän läheisensä kohtaavat epäammatillista ja epäasiallista jopa tylyä asiakaspalvelua aivan liian usein.

Meidän kaikkien, ammattilaisten ja ei-ammattilaisten, tulee kohdella vankilasta vapautuvia yhdenvertaisesti. Vain sitä kautta voimme varmistaa, että heistä jokaisella on vankilan jälkeen paremmat mahdollisuudet tavanomaiseen elämään yhteisön ja yhteiskunnan jäsenenä.

Kohtaamisessa on lopulta kyse koulutuksesta. Kun sosiaali- ja terveyspalvelujen toimijat tietävät, miten rikostaustaiset kannattaa kohdata, he osaavat toimia oikein. Kriminaalihuoltosäätiö onkin valmistellut hyvinvointialueiden käyttöön rikostaustaisen ihmisten kohtaamiseen opastavan koulutusohjelman. Mikäli hankkeen rahoitus saadaan kuntoon ja hanke siten toteutettua, se tulee ottaa käyttöön mahdollisimman laajasti hyvinvointialueilla.

Vankeus koskettaa päivittäin paitsi tuomittua myös heidän läheisiään. Suomessa ei ole luotettavia tilastoja vankeusrangaistusta suorittavien läheisten määrästä, mutta Kriminaalihuollon tukisäätiö on arvioinut heitä olevan vuosittain noin 55 000, joista alaikäisiä lapsia on noin 8 000. Määrä vastaa siis keskikokoisen suomalaisen kaupungin asukaslukua.

Vankeuden vaikutukset ulottuvat lapsiin, lapsenlapsiin, puolisoon, avopuolisoon, vanhempiin, sisaruksiin, isovanhempiin ja ystäviin. Vankeuden vaikutus näkyy myös läheisten taloudessa, toimintakyvyssä, arjesta selviämisessä, huoltajuusjärjestelyissä, lähivanhemman jaksamisessa sekä lapsen ja vanhemman suhteessa. Läheiset saattavat tarvita taloudellista- tai kriisiapua ja perhepalveluja.

Monet hyvinvointialueiden ratkaisut uusintarikollisuuden ongelmiin ovat periaatteessa hyvin yksinkertaisia. Niiden hoitaminen vaati kuitenkin moniammatillista työotetta ja vahvaa yhteistyötä hyvinvointialueiden, kuntien ja kolmannen sektorin järjestötoimijoiden kanssa.

Tavoitteena tulee olla ajoissa aloitettu vapautumisen valmistelu. Palveluverkon tulee sisältää mm. asuminen ja asumisen tuen-, perheiden-, mielenterveyden-, päihdehuollon-, kuntoutuksen-, työllisyyden-, lastensuojelun jälkihuollon- ja toimeentulotuen palvelut sekä terveyden- ja sairaanhoitoa yksilöllisiin tarpeisiin perustuen.

Hyvin järjestetyt moniammatilliset koordinoidut perustason palvelut takaavat näille asiakkaille tarvittavan tuen ja avun. Ne lisäävät heidän osallisuuttaan yhteiskunnassa, säästävät resursseja ja ehkäisevät uusintarikollisuutta. Ne tuottavat siis lopulta vähemmän rikosten uhreja ja heidän kärsimystään ja parempaa elämää meille kaikille.

Hanna Holopainen
Vihreiden varapuheenjohtaja
aluevaaliehdokas, Etelä-Karjala

Marja Lähde
Vihreiden aluevaaliehdokas
Pohjois-Pohjanmaa