Tällä viikolla vietetään Mental Health Art Week – MHAW-toimintaviikkoa. Teemaviikko järjestetään tänä vuonna seitsemännen kerran. Tavoitteena on herättää keskustelua mielenterveydestä ja sen merkityksestä yksilöille ja yhteisölle. Tapahtuman puitteissa järjestetään kymmeniä hyvän mielen kulttuuri- ja taidetapahtumia ympäri Suomea.
Nyt on hyvä pysähtyä pohtimaan kulttuuripalveluiden ja kulttuuritoiminnan moninaisia merkityksiä ihmisten hyvinvoinnille.
Sosiaali- ja terveyspalveluiden kokonaisuudistus on valmistumassa. Kuntien rooli muuttuu, kun sosiaali- ja terveyspalvelut ovat siirtymässä hyvinvointialueiden vastuulle.
Toisinkuin ehkä yleisesti luullaan, niin tämä ei tarkoita sitä, että hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen poistuisi kuntien toimintakentästä. Vaan asia on täsmälleen päinvastoin.
Esimerkiksi oma kotikaupunkini Lappeenranta on vastikään päättänyt satsata kulttuuriin perustaessaan uudelleen kulttuurijohtajan viran. Tämä on merkittävää myös siksi, että tällä vastataan uuden kuntien kulttuuritoimintaa säätelevän lain vaateisiin.
Mielestäni on ilmiselvää, että kunnan perustehtävien ja painopisteiden muuttuessa kuntalaisten hyvinvoinnin edistämisen merkitys korostuu ja kulttuuri tullee nousemaan yhdeksi tärkeäksi toiminnaksi asian edistämiseksi.
Kulttuuriin ja taiteeseen osallistuminen ovat tärkeitä voimavaroja ihmisten hyvinvoinnille ja terveydelle. Lisäksi ne parantavat vireystilaa ja auttavat tunteiden käsittelyssä. Kulttuuritoiminta on elämyksellistä ja usein myös osallistavaa toimintaa. Kulttuuri on ihmiselle hyväksi. Kuntavaaliehdokkaiden kannattaa kiinnittää huomiota oman kunnan kulttuuritoiminnan resursseihin ja kunnan kykyyn tuottaa kulttuuripalveluita. Kulttuuriin satsaaminen on hyvä tapa tukea kuntalaisten hyvinvointia.
STM julkaisi huhtikuussa 2019 mietinnön: Kulttuuri ja taide hyvinvoinnin edistäjinä sosiaali- ja terveydenhuollossa, työelämässä ja koulutuksessa ja siihen liittyvän terveyttä ja hyvinvointia edistävän taide- ja kulttuuritoiminnan yhteistyöryhmän raportin sekä jatkotoimenpide-ehdotukset.
Mietintö liittyi terveyden edistämisen politiikkaohjelmaan jonka osana valmisteltiin poikkihallinnollinen taiteesta ja kulttuurista hyvinvointia -toimintaohjelma. Mietinnössä lanseerattiin virallisesti termi kulttuurihyvinvointi.
Raportissa todetaan, että kulttuurihyvinvointi liittyy ihmisen kokonaishyvinvointiin – taide ja kulttuuri ovat osa hyvää elämää, jokaisessa olevaa luovuutta ja elinikäistä oppimista. Tämä vaatii riittävän henkilöresurssin ja rahoituksen lisäksi työ- ja toimintakulttuurin muutosta ja kehittymistä niin kulttuuri- kuin sote-sektorillakin.
Yhä enemmän on näyttöä siitä, että kulttuuri ei pelkästään paranna ihmisten hyvinvointia, vaan kulttuuritoimintaan osallistumalla voidaan jopa parantaa sairauksia, tai niiden ennustetta. Maailman terveysjärjestö WHO julkaisi 12.11. 2019 raportin, jonka mukaan on löydetty näyttöä taiteen merkityksestä useiden sairauksien hoitamisessa, hallitsemisessa ja ehkäisemisessä sekä terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä. Yli 900 tutkimusjulkaisua kattava raportti on laajin tähän mennessä tehty kartoitus taiteen ja kulttuurin terveysvaikutuksista.
Raportin mukaan Iso-Britanniassa 20–30 prosenttia lääkärikäynneistä johtuu muista kuin lääketieteellisistä syistä, kuten yksinäisyydestä tai syrjäytymisestä. Iso-Britanniassa on ollut jo parinkymmenen vuoden ajan käytössä toimintamalli, jossa esimerkiksi yksinäisyydestä, lievistä mielenterveysongelmista tai kroonisista kivuista kärsiviä asiakkaita ohjataan yleislääkärin kirjoittamalla kulttuurilähetteellä taide- ja kulttuuritoimintaan. Kulttuurilähetemalli on otettu käyttöön myös muun muassa Ruotsissa ja Tanskassa. Mallin on havaittu vähentävän tarpeettomia lääkärikäyntejä ja siten voivan tuottaa myös kustannussäästöjä.
Linkkejä:
https://mieli.fi/fi/tapahtumat/mhaw-mental-health-art-week-2021
https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/161547