Venäjän julma hyökkäys Ukrainaan asettaa meille kysymyksen: Miten korvaamme Saimaan kanavan kautta tapahtuvat kuljetukset?
Kaikkiaan 43 kilometriä pitkän kanavan kautta liikkui viime vuonna rahtia 1 329 990 tonnia. Siitä tuontia oli 818 108 tonnia ja vientiä 511 882 tonnia. Kanavan kautta kulki pääasiassa metsä- ja kaivannaisteollisuuden raaka-aineita sekä tuotteita. Lisäksi se on suosittu turistikohde.
Kanava sijaitsee 19,6 kilometrin osuudelta Suomen Venäjältä vuokraamalla alueella. Nykyinen vuokrasopimus on voimassa vuoteen 2062 saakka.
Venäjän aloittaman sodan vuoksi liikenne on nyt kanavalla tyrehtynyt, kun yritykset ovat siirtäneet kuljetuksiaan muualle. Energiariippuvuuden lisäksi meidän päästävä eroon myös tästä logistisesta riippuvuudesta. Äskettäin myös Venäjän puolelta on esitetty pohdintoja (IS 27.4.) kanavasopimuksen purkamisesta, mikäli Suomi liittyy Natoon.
Kysymys Saimaan kanavasta on iso erityisesti itäiselle Suomelle. Meidän on pakko pohtia uudelleen logistiikkamme, ja muutos merkitsee helposti kustannusten kasvua. Iso ja erityinen on kanavan kohtalo meille lappeenrantalaisille. Kanavan Suomenpuoleinen osuus sijaitsee kaupungin alueella.
Kysymys on iso myös päästöjen näkökulmasta, mikäli kuljetukset siirtyvät rekkoihin. Etelä-Karjalan liitto on laskenut, että rekkakuormiksi muutettuna Saimaan kanavan liikenne tarkoittaa noin 50 000 ajoneuvoa lisää itäisen Suomen maanteille.
Jo pelkästään liikenteen päästövähennystavoitteiden ja polttoaineiden kustannusten nousun vuoksi liikennettä on tarpeen ohjata maanteiden sijaan enemmän rautateille. Itäinen Suomi tarvitsee nyt kipeästi ratainvestointeja. Raiteet täällä ovat jo nyt kovasti kuormittuneita.
Kirjoitus on alunperin julkaistu Helsingin Sanomissa (29.4.2022). Lue teksti ja kommentit täältä.