Viime viikonloppu kului norppien apukinostalkoissa. Perjantaina eduskunnan Love Saimaa -ryhmä teki jo perinteeksi muodostuneen retkensä Savonlinnaan kolaamaan norpille apukinoksia. Lauantaina puolestaan kolasin kinoksia Suomen luonnonsuojeluliiton Etelä-Karjalan piirin aktiivien kanssa Lappeenrannan seudulla.
Saimaannorpat ovat myös ajankohtainen aihe politiikassa. Lähiviikkoina päätetään uusista verkkokalastusrajoituksista. Nykyinen asetus kalastusrajoituksista Saimaalla ei riitä turvaamaan saimaannorpan tulevaisuutta ja verkkokalastusrajoituksia pitäisikin pidentää heinäkuun loppuun.
Apukinokset tärkeässä roolissa uhanalaisen lajin säilymiseksi
Saimaannorppa tekee pesänsä saarien ja luotojen rannoilla oleviin lumikinoksiin. Ihmisten kolaamat apukinokset ovat tärkeitä norpan pesinnän onnistumiseksi. Apukinoksia aloitettiin kolata ensimmäisen kerran vuonna 2014.
Apukinoksilla on ollut merkittävä vaikutus poikaskuolleisuuden vähenemiseen erityisesti lauhoina talvina. Yleensä noin puolet kinoksista on ollut saimaannorpan käytössä makuu- tai poikaspesinä. Vähälumisina talvina jopa 80 % kuuteista syntyy ihmisten kolaamiin apukinoksiin.
Ilmastokriisi ja sen myötä lumen väheneminen lisäävät pesintävaiheen riskejä. Vapaaehtoiset kolaajat tekevät tärkeää työtä saimaannorpan pesinnän onnistumiseksi ja koko uhanalaisen lajin säilymiseksi.
Uudet verkkokalastusrajoitukset
Lähiviikkoina odotetaan maa- ja metsätalousministeriön esitystä tulevien vuosien verkkokalastusrajoituksista saimaannorpan suojelemiseksi. Asetusesityksen lausuntoaika todennäköisesti helmikuussa. Verkot ovat kuuttien yleisin kuolinsyy, joten verkkokalastusrajoituksilla on merkittävä vaikutus saimaannorpan tulevaisuuden kannalta. Verkkokalastusrajoituksista päätetään joka viides vuosi.
Itä-Suomen elinvoimakeskus on ehdottanut, että verkkokalastuskiellon pituus Saimaalla säilyisi ennallaan (15.4.–30.6.), mutta että muikkuverkkojen kieltoa lyhennettäisiin. Tämä ehdotus on sekä tutkimustiedon sekä kansalaisten tahdon vastainen.
Tutkimusten mukaan kalastusrajoitukset ovat keskeinen keino erittäin uhanalaisen saimaannorpan säilymisen varmistamiseksi ja lajin suotuisan suojelutason saavuttamiseksi. Edellisellä viisivuotiskaudella voimassa olleet kalastusrajoitukset toimivat hyvin ja varmistivat norppien kannan kasvun 5,6 % vauhdilla.
Asetuksen valmistelussa pitäisi huomioida ajantasaisin tutkimustieto pyydyskuolleisuuden muodostamasta uhkasta lajin tulevaisuudelle. Meillä on aivan yksiselitteistä tutkittua tietoa siitä, että nykyisenkaltainen pyydyskuolleisuus vaarantaa lajin tulevaisuuden, varsinkin kun vääjäämättömästi etenevä ilmastonmuutos tulee entisestään lisäämään saimaannorpan pesintävaiheen poikaskuolleisuutta. Ilman kalastusrajoitusten laajentamista yhtälö on lajin tulevaisuuden kannalta yksinkertaisesti kestämätön.
Ehdotus poikkeaa myös kansalaisten tahdosta: valmistelun aikaisessa kyselyssä 83 % vastaajista halusi verkkokalastuskiellon jatkuvan heinäkuun loppuun.
Onneksi kyseessä on vasta ehdotus. Nyt tarvitaan joukkovoimaa verkkokalastusrajoitusten pidentämiseksi heinäkuun loppuun. Allekirjoita Suomen luonnonsuojeluliiton vetoomus saimaannorpan puolesta ja laita viestiä päättäjille. Verkkokalastusrajoitusten pidentäminen on paras keino suojella erittäin uhanalaista saimaannorppaa.
Saimaannorppa on tunnustettu omaksi lajikseen
Uudet tutkimukset osoittavat, että saimaannorppa ei olekaan lähisukua nykyisille itämerennorpille, vaan oma lajinsa. Saimaannorppa on Suomen ainoa kotoperäinen nisäkäs. Samalla se on yksi harvoista eurooppalaisista kotoperäisistä nisäkkäistä.
Saimaannorppa on päivitetty maailman merinisäkkäiden luetteloon itsenäisenä lajina. Aiemmin tieteellisellä nimellä Pusa hispida saimensis tunnettu saimaannorppa onkin jatkossa Pusa saimensis.