Etusivu » Blog » Puheenvuoro: Ulko- ja turvallisuuspoliittisesta selonteosta

Puheenvuoro: Ulko- ja turvallisuuspoliittisesta selonteosta

Keskiviikkona 9.6. käytiin eduskunnan täysistunnossa keskustelua Valtioneuvoston Ulko- ja turvallisuuspoliittisesta selonteosta. Selonteko on käynyt läpi eduskunnan valiokuntien käsittelyn ja nyt edustajat esittivät niiden pohjalta näkemyksiä selonteosta.

Minun puheenvuoroni tässä:

Olemme käymässä läpi eduskunnan näkemyksiä ja huomioita valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittiseen selontekoon. Eduskunnan valiokunnat ovat tehneet perusteellista työtä selonteon käsittelyssä, ja nämä huomiot antavat varmasti hyvän pohjan turvallisuuden jatkokeskusteluihin. 

Erityisen tärkeää on, että laaja turvallisuusnäkökulma tulee jatkossa huomioiduksi turvallisuuskeskustelussa yhä paremmin ja myös resursseja jaettaessa. On tärkeää, että nämä valtioneuvoston turvallisuutta koskevat selonteot muodostavat yhtenäisen kuvan turvallisuuden toimintaympäristössä. Tässä nyt käsittelyssä olevassa ulko- ja turvallisuuspoliittisessa selonteossa tunnistetut ja kuvatut haasteet ovat monilta osin yhteisiä sekä sisäiselle että ulkoiselle turvallisuudelle. Onkin tärkeää, että tunnistamme nämä rajapinnat ja varmistamme, etteivät keinotekoiset hallinnolliset rajat estä vaikuttavia toimia, vaan pystymme hyödyntämään esimerkiksi turvallisuusviranomaisten resursseja mahdollisimman vaikuttavalla ja tehokkaalla tavalla. Meidän on huolehdittava myös siitä, että katvealueita ei synny, viranomaisten välinen yhteistyö toimii ja tilanneymmärrys on aina yhteinen ja ajan tasalla. 

Selonteossa on nostettu esiin muun muassa kyberturvallisuuden, hybridi- ja informaatiovaikuttamiselta suojautumisen tärkeyttä. Tämä suojautuminen vaatii osaamista ja aktiivisuutta myös muilta kuin valtiollisilta toimijoilta ja turvallisuusviranomaisilta. Jatkossa vihamieliset ulkoiset toimijat pyrkivät etsimään ja hyödyntämään yhä useammin myös muita kuin sotilaallisia heikkouksiamme. Meidän täytyy huolehtia siitä, että myös yksilöinä suomalaiset ovat varautuneita suojautumaan kyberhyökkäyksiltä, tunnistavat valeinformaation ja torjuvat osaltaan vihamielisten tahojen vaikuttamisyrityksiä. Näiden toimijoiden kohteina ovat usein päätöksentekijät ja päätöksentekoprosessiin vaikuttaminen. Vaikuttaminen voi tapahtua myös niin sanotun suuren yleisön kautta eri media-alustoja käyttäen. Vaikuttaminen voi kohdistua demokratian tärkeimpiin perusteisiin, ja tavoitteena voi olla esimerkiksi horjuttaa luottamusta vaaleihin ja oikeusvaltioperiaatetta. Meidän päättäjien tulee olla erityisen vastuullisia siinä, että emme osaltamme edistä yhteiskuntarauhaa horjuttavaa epäluottamuksen ilmapiiriä ja valeinformaation leviämistä. 

Arvoisa puhemies!

Kuten puolustusvaliokunta lausunnossaan toteaa, viime kädessä suomalaisen yhteiskunnan kriisinkestävyydessä on kyse yhteiskunnan toimivuudesta, jonka pohjan muodostavat keskinäinen luottamus ja yhteishenki, ja meidän on tärkeää estää sellaisten sisäisten jakolinjojen muodostumista, joita ulkoinen toimija voisi hyödyntää. [Mika Kari: Viisasta puhetta!] Tästä meidän täytyy osaltamme huolehtia myös tässä salissa. 

Valtioneuvoston selonteko: https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/JulkaisuMetatieto/Documents/VNS_4+2020.pdf

Ulkoasiainvaliokunnan mietintö:
https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Mietinto/Sivut/UaVM_1+2021.aspx