Arvoisa puhemies! Turvallisuudesta keskustellaan eduskunnassa kolmen valtioneuvoston selonteon kautta. Nämä ovat ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko ja puolustusselonteko sekä nyt käsillä oleva selonteko sisäisestä turvallisuudesta.
Uhkakuvien muuttuminen on tuonut sisäisen turvallisuuden näkökulman yhä kiinteämmäksi osaksi kansallisen turvallisuuden kokonaisuutta. Laaja-alaisessa vaikuttamisessa pyritään hyödyntämään yhteiskunnan haavoittuvuuksia, ja siksi on entistä tärkeämpää huolehtia yhteiskunnan vakaudesta ja keskinäisen luottamuksen ilmapiiristä. Meidän on tärkeää muistaa, että vihamielinen vaikuttaminen voi kohdistua demokratian tärkeimpiin perusteisiin. Tavoitteena voi olla esimerkiksi horjuttaa luottamusta vaaleihin ja oikeusvaltioperiaatteeseen. Vihreä eduskuntaryhmä muistuttaa, että meidän päättäjien tulee olla erityisen vastuullisia, jotta me emme osaltamme edistä yhteiskuntarauhaa horjuttavaa epäluottamuksen ilmapiiriä ja valeinformaation levittämistä.
Myös ilmastonmuutos aiheuttaa kansalaisille turvallisuusuhkia, joihin on syytä varautua. Luontokato, luonnonkatastrofit, metsäpalot ja tulvat yleistyvät tulevaisuudessa.
Arvoisa puhemies! Suomi on maailman turvallisin maa. Tutkimusten mukaan yli 90 prosenttia suomalaisista tuntee olonsa turvalliseksi. Vajaa kymmenen prosenttia ei kuitenkaan koe samoin. Heillä turvattomuus ja pelko ovat vahvasti läsnä arjen kokemuksissa. Häiriöt, onnettomuudet ja rikokset jakautuvat epätasaisesti väestössä. Aivan liian usein niitä kohtaavat juuri he, jotka ovat jo valmiiksi heikommassa asemassa. Syrjäytyminen, pahoinvointi ja ongelmien kasautuminen ovat Suomen sisäisen turvallisuuden suurimpia uhkia. Korona-ajan eristäytyminen on lisännyt erityisesti ikäihmisten sekä lasten ja nuorten pahoinvointia.
Arvoisa puhemies! Tänä syksynä on puhuttu paljon poliisien resursseista. Meillä luotetaan poliisiin, ja näin tulee olla jatkossakin. Poliisikoulutus on perinteisesti ollut suosittua, mutta huoli herää tulevaisuudesta, mikäli poliisin työmäärä kääntyy kohtuuttomaksi. Poliisien työssäjaksamisesta tulee huolehtia, [Arto Satosen välihuuto] eikä työturvallisuudesta tule tinkiä. Maalittamista ei pidä sallia, ja määrärahat on pidettävä riittävinä. Tällä hallituskaudella on lisäresursoitu esimerkiksi ihmiskaupan ja verkkorikollisuuden torjuntaan. Ennaltaestävän poliisityön resursseja on vahvistettu, ja kaikkialla maassa on kehitetty poliisin, kuntien ja sotekuntayhtymien yhteistä Ankkuri-toimintaa. Näistä resursseista voimme kiittää sisäministeri Maria Ohisaloa, kuten siitäkin, että toimitilojen sisäilmaongelmiin on vihdoin puututtu vakavasti. [Välihuutoja, naurua] — Lienemme tässä salissa yksimielisiä siitä, että henkilöstöresurssien vakinaistaminen on välttämätöntä ja että terveistä työskentelytiloista ei pidä tinkiä yhdenkään viranomaisen kohdalla. [Vilhelm Junnila: Miten tämä liittyy sisäiseen turvallisuuteen?]
Arvoisa puhemies! Sisäisen turvallisuuden sankaritekoja tehdään kaikkialla siellä, missä poliisi, ensihoitaja tai palomies pelastavat pulaan joutuneita kansalaisia. Näitä sankaritekoja tehdään myös siellä, missä rajavartija tarkistaa, voitko saapua maahan terveysturvallisesti, tai tullihenkilö [Hälinää — Puhemies koputtaa] tarkistaa maahan tuotuja kontteja satamassa. Sankaritekoja tekevät myös terveydenhoitaja, sosiaalityöntekijä, koulukuraattori, opettaja tai muu lähimmäinen silloin, kun hän onnistuu ohjaamaan syrjäytymisvaarassa olevan lapsen, nuoren tai aikuisen elämän syrjään kiinni. Maailman turvallisin maa on rakennettu pitkälti näiden arjen sankaritekojen kautta.
Koronapandemia on koetellut Suomen kriisinkestävyyttä. Olemme toistaiseksi selvinneet testistä kansainvälisesti vertailtuna erinomaisesti. Onneksi meillä voidaan luottaa siihen, että viranomaiset hoitavat työnsä myös yllättävissä ja ennalta-arvaamattomissa tilanteissa. Se on vakaan yhteiskunnan tunnus.
Arvoisa puhemies! Tämä selonteko antaa kattavan kuvan maamme sisäisen turvallisuuden tilanteesta. Se kuvaa moniäänistä toimintaympäristöä, jossa sisäistä turvallisuutta rakennetaan yhdessä viranomaisten, kuntien, alueiden sekä kolmannen sektorin toimijoiden ja kansalaisten kanssa. Turvallisuuden tunne ei koostu vain moitteettomasta viranomaistoiminnasta, vaan se on kokemus, joka syntyy luottamuksesta siihen, että yhteiskunta toimii oikeudenmukaisesti ja yhdenvertaisesti. Siihen on kaikissa olosuhteissa pyrittävä. Tuore sisäisen turvallisuuden selonteko antaa hyvät puitteet näihin tavoitteisiin pääsemiseksi. Vihreä eduskuntaryhmä antaa tälle työlle täyden tukensa.