Etusivu » Blog » Ryhmäpuheenvuoro: välikysymyskeskustelu

Ryhmäpuheenvuoro: välikysymyskeskustelu

Minä pidin vihreiden ryhmäpuheenvuoron välikysymyskeskustelussa. Taustalla on Perussuomalaisten ja Liike Nytin eduskuntaryhmän yhteinen välikysymys. Tuo välikysymys löytyy täältä

Olemme täällä käsittelemässä perussuomalaisten ja Liike Nytin yhteistä välikysymystä.  Näennäisesti välikysymys koskee humanitaarisen maahanmuuton kustannuksia. Perimmäinen lähtökohta näyttää olevan, että pakolaisten auttaminen on vain ja ainoastaan huono asia. Pakolaisten, varsinkin lasten, auttamisessa on kuitenkin lopulta kyse siitä, millaisia me haluamme olla ihmisinä. Haluammeko me olla ihmisiä, jotka auttavat hätään joutuneita? Olemmeko me tässä salissa sellaisia ihmisiä, jotka auttavat, vai näemmekö me toiset ihmiset vain kuluerinä?  

Mikäli jälkimmäisen näkökulman valitsee, niin sille voi tietysti keksiä loputtomasti taloudellisia perusteluja. Aina voi valita luvuista ja asioista kaiken miinusmerkkisen, eikä lainkaan plussia. Näin tässä välikysymyksessä on tehty. Ihmisyyttä, inhimillisyyttä, empatiaa ja ihmisarvoa ei voi mallintaa euroiksi Excel-taulukkoon, ja tosiasiassa niiden arvo on mittaamaton. Humanitäärisessa maahanmuuttopolitiikassa on kysymys nimenomaan ihmisyydestä, ihmisarvosta ja inhimillisyydestä. Kyky empatiaan ja ihmisten sisäsyntyinen halu auttaa toisia on sisäänkirjoitettuna geeneissämme. Ihmisoikeudet, hädässä olevien auttaminen ja kansainvälisten sopimusten noudattaminen ovat myös pienen Suomen etu.  

Arvoisa puhemies! Mikäli me luovumme noista perusperiaatteistamme pulassa olevien ulkomaalaisten kohdalla, ei siitä ole pitkä matka siihen, että vastaavaa moraalista joustoa löytyy muidenkin apua tarvitsevien ja heikommassa asemassa olevien väestöryhmien suuntaan. [Jussi Halla-ahon välihuuto] 

Välikysymys tähtää käytännössä siihen, että väkivallan ja sodan erilleen heittämät perheet eivät yhdistyisi. Ja sitä myötä välikysymys suuntautuu, ei vain hallitusta kohden, vaan lapsia ja heidän oikeuksiaan vastaan. Tällä hetkellä perheenyhdistämislakimme tekee suojelua saaneille perheenyhdistämisestä lähes mahdotonta Suomesta. Maamme hyvin tiukan pakolaisseulan [Jussi Halla-aho: 10 000 vuodessa!] läpäisseet maailman hädänalaisimmat perheet jäävät hajalleen, vaikka voisimme auttaa heitä. On selvää, että humanitäärisistä syistä oleskeluluvan saaneen on vaikea keskittyä uuden elämän rakentamiseen, mikäli mieltä kalvaa jatkuva ikävä ja yksinäisyys sekä huoli konfliktien keskellä elävistä perheenjäsenistä.  

Moni suomalainen joutui korona-aikana paljon lievemmässä muodossa vastaavaan tilanteeseen. Perheenjäseniä ei päässyt tapaamaan kuukausiin, monet häät, ristiäiset ja hautajaiset pidettiin hyvin pienellä porukalla. Tällä eristäytymisellä oli vakavat vaikutukset mielenterveyteen ja arjessa jaksamiseen.  

Kotoutumisen onnistumisen näkökulmasta olisikin tärkeää pikemminkin edistää perheenyhdistymistä kuin pyrkiä sitä entisestään vaikeuttamaan. Tämän osoittavat kotoutumista koskevat tutkimukset.  

Suomesta suojelua saaneet pakolaiset ovat niitä, jotka on varmuudella todettu tiukassa syynissä suojelua tarvitseviksi. Heidän tilanteensa on huono, koska vuoden 2016 lakimuutoksella kiristettiin perheenyhdistämisen kriteerejä. Nelihenkisessä perheessä perheenkokoajan kuukausitulojen olisi oltava nettona 2 600 euroa. Yli puolet suomalaisista tienaa vähemmän. 

Arvoisa puhemies! Yli puolet suomalaisista ei pystyisi samoilla kriteereillä yhdistämään omaa perhettään. [Jussi Halla-aho: Tämä on suomalaisten kotimaa!] Käytäntö on äärimmäisen syrjivä. Se jättää hädänalaiset lapset erilleen vanhemmistaan. Se jättää puolisot erilleen toisistaan ja lapsistaan. Se jättää nuoret alttiiksi rikoksille ja ääriryhmille. Perhe-elämä ei ole vetovoimatekijä vaan ihmisoikeus. Sitä Suomenkin tulee oikeusvaltiona ja varsinkin tuoreena YK:n ihmisoikeuskomitean jäsenenä kunnioittaa. [Jussi Halla-ahon välihuuto]  

Välikysymyksessä on mainittu maahanmuuttajien riski syrjäytyä ja jäädä työttömäksi. Olisi loogista, että näistä asioista huolta kantavat, perussuomalaisten ja Liike Nytin eduskuntaryhmät, tukisivat hallituksen toimia syrjäytymisen ehkäisemisessä ja maahanmuuttajien työllisyyden edistämisessä varsinkin, kun meillä Suomessa on vaikea löytää osaavaa työvoimaa. Pulaa ei ole vain korkeakoulutetusta työvoimasta, vaan tekijöitä tarvitaan kipeästi niin ravintolaan tarjoilijoiksi, konepajayrityksiin hitsareiksi kuin myös sosiaali- ja terveyssektorille.  

Kyyti tulee olemaan kylmää, mikäli emme saa taklattua ennustetta huoltosuhteen kehityksestä Suomessa. Me tarvitsemme kipeästi lisää maahanmuuttajia tai kansantaloutemme on vaarassa romahtaa. Esitetyn välikysymyksen todellisuus ei oikein millään tavoin ole sovitettavissa tuon reaalimaailman haasteiden kanssa. Olisi korkea aika ymmärtää, että maahanmuuton kasvattaminen tulee olemaan Suomelle elinehto. Kylmä, sijainniltaan syrjäinen maa ei varsinaisesti ole mikään ideaalinen kohde maahanmuuttajalle. [Leena Meren välihuuto] Vetovoimaamme ei lisää se, että jopa osa päättäjistä lietsoo yhä kasvavaa maahanmuuttovastaisuutta yhteiskunnassamme. [Juha Mäenpään välihuuto] Meidän yhteiskuntamme kokonaisedun mukaista on työskennellä tässäkin salissa yhdessä rasismin ja syrjinnän kitkemiseksi ja vastakkainasettelun vähentämiseksi, eikä lisätä niitä.