Etusivu » Blog » Täysi tuki ja luotto evakuointioperaatiolle Kabulin lentokentällä

Täysi tuki ja luotto evakuointioperaatiolle Kabulin lentokentällä

Eduskunta keskeytti tänään istuntotaukonsa ja kokoontui lyhyellä varoitusajalla käsittelemään valtioneuvoston selontekoa puolustusvoimien joukon lähettämisestä Kabulin lentokentälle.

https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/JulkaisuMetatieto/Documents/VNS_7+2021.pdf

Tilanne Afganistanissa on eskaloitunut nopeasti viime päivinä. Taliban on ottanut lähes koko Afganistanin haltuunsa. Tilanne on maas erittäin epävakaa ja vaikeasti ennustettava.

Suomi on tehnyt päätöksen siitä, että Afganistanista autetaan turvaan maassa olevat suomalaiset ja Suomen suurlähetystöä viime vuosina auttaneet yhteistyökumppanit perheenjäsenineen. Toistaiseksi evakuointioperaatio on edennyt hitaasti. Tilanne Kabulin lentokentällä on kaoottinen ja ihmisten henkilöllisyyden varmistaminen ja turvallinen kotiutus on osoittautunut haastavaksi. Aiemmin tätä hoitamaan on lähettetty ulkoministeriön virkamiesten tiimi.

Nyt tilanne lentokentällä ja sen ympäristössä on muuttunut entistäkin arvaamattomaksi. Ulkoministeriö on pyytänyt operaation toteuttamisen suojaamiseksi sotilaallista tukea.

Tämä kaikki on taustana sille, että kokoonnuimme tänään kesken istuntotauon käsittelemään Valtioneuvoston selontekoa puolustusvoimien joukon lähettämisestä Kabulin lentokentän alueelle.

Kysymyksessä on erittäin merkittävä ja harvinaislaatuinen operaatio: Suomi lähettää sotilaallisen joukon toimimaan oman maan rajojen ulkopuolelle itsenäisenä suomalaisena operaationa kuitenkin osana kansainvälistä toimintaympäristöä.

Joukkojen maantieteellinen toiminta-alue on hyvin rajallinen; Kabulin lentokenttä ja lähiympäristö ja toimeksiannon tarkoituksena on evakuointioperaatiota suorittavien siviilihenkilöiden tukeminen ja suojaus.

Lainsäädännöllisenä taustana toimii Puolustusvoimista annettu laki ja Laki kansainvälisen avun antamista ja pyytämistä koskevasta päätöksenteosta.
Koko käsittely on tarkoitus saada hoidettua tänään, jotta osasto pääsee mahdollisimman pian lähtemään liikkeelle kohti Kabulin lentokenttää.

Täysistunnon lähetekeskustelussa saimme erinomaisen perusteellisen esittelyn operaatiosta ulkoministeri Pekka Haavistolta. Ulkoministeri toi esille Kabulin lentokentän kriittisen tilanteen ja evakuoinnin suorittamisen kapean aikaikkunan. Toteuttamiseen on todennäköisesti aikaa vain viikko, ei ehkä sitäkään. Tilanne on hyvin epävakaa ja riski eskaloitumiseen on merkittävä. Evakuoinnin turvallisen toteuttamisen kannalta suojausjoukon lähettäminen vaikuttaa aivan välttämättömältä ja myös aikakriittiseltä.

Tehtävälle valmistautuu lähtemään joukko sotilaita, joilla on koulutuksen ja kriisinhallintakokemuksen kautta paras suorituskyky kyseisen kaltaisessa toimintaympäristössä. Operaatioon käytettäväksi suunnitellut sotilaat ovat kaikki Puolustusvoimien palkattua henkilökuntaa.

Eduskunnan antama mandaatti syntyi hyvin yksimielisesti.

Ulkoministerin esittelypuheenvuorossa korostui evakuoinnin aikaikkunan rajallisuus ja monet edustajat salissa pidäyttäytyivät pitkistä puheista, jotta operaatio olisi mahdollista lähettää liikkeelle pikaisesti. Puhemies kehotti pysymään puheenvuoroissa käsillä olleessa selonteossa.

Tästä syystä itsekin käytin debatissa vain puolen minuutin puheenvuoron ja tuen osoituksen suojausjoukon lähettämiselle.

”Arvoisa puhemies! Olemme varmasti kaikki hyvin tietoisia siitä kaoottisesta ja epävakaasta tilanteesta, joka Afganistanissa on. Huoli ihmisten turvallisuudesta on suuri. Hätä, pelko ja pakokauhu ovat välittyneet vahvasti myös tänne Suomeen saakka. Meidän täytyy auttaa ihmiset turvaan. Puolustusvoimien joukon lähettäminen paikalle auttamaan tämän evakuoinnin turvallisessa toteuttamisessa on selvästi välttämätöntä, kuten täällä on tullut esiin. Aikaikkuna tämän toteuttamiseksi on rajallinen, ja siksi omalta osaltani totean: täysi tuki ja luotto tälle operaatiolle ja Puolustusvoimien joukko-osastolle, joka sinne lähetetään. ”

Keskustelussa edustajien puheenvuoroissa nousi esiin huoli joukkojen turvallisuudesta, varustuksesta, huollosta ja vakuutusturvasta jne. Näihin kysymyksiin saatiin ulkoministeriltä asianmukaiset selvitykset.

On aivan selvää, että myöhemmin palaamme vielä laajempiin pohdintoihin ja analyyseihin Afganistan 20-vuotisesta operaatiokokonaisuudesta, mahdollisiin lainmuutostarpeisiin kansainvälisen avun antamiseen liittyen sekä evakuoitavien ryhmien lisäämisestä yms. Tänään oli nyt syytä keskittyä saamaan joukko liikkeelle kohti Kabulia.

Vaikka eduskunnan käsittelyä joissakin puheenvuoroissa pidettiinkin tarpeettomana hidasteena, oli minun mielestäni toiminta lopulta varsin ripeää. Lähetekeskustelu, ulkoasianvaliokunnan mietinnön valmistelu ja mietinnöstä käyty lopullinen palautekeskustelu saatiin vedettyä viiden tunnin sisällä.

Puhemiehen tekstiviestikutsu ylimääräiseen täysistuntoon kilahti puhelimeen torstai-iltana kello 18.35 ja istuin junassa palaamassa Lappeenrantaan perjantaina klo 18.40, kun STT:n uutisviesti kertoi tasavallan presidentin vahvistaneen joukkojen lähettämisen.

Silläkin on arvonsa, että tälläisestä operaatiosta käydään keskustelu ja sitä perustellaan julkisesti siltä osin kuin se on mahdollista toimijoiden turvallisuutta vaarantamatta.

Tässä vielä ulkoministeri Haaviston ja ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtajan Mika Niikon puheenvuorot eduskunnan täysistunnon pöytäkirjasta:

Ulkoministeri Pekka Haavisto (esittelypuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Eduskunnan käsiteltäväksi on eilen annettu selonteko Puolustusvoimien joukon lähettämisestä Kabulin lentokentän alueelle tukemaan ja suojaamaan jo käynnissä olevaa Suomen evakuointioperaatiota. Selonteko on osa kansainvälisen avun antamista ja pyytämistä koskevasta päätöksenteosta annetun lain menettelyä, jonka kautta eduskuntaa kuullaan avun antamisesta ennen tasavallan presidentin lopullista päätöstä. Lakia sovelletaan nyt ensimmäistä kertaa sen tultua voimaan vuonna 2017. 

Laissa säädetty mahdollisuus antaa kansainvälistä apua on ajankohtaisempi kuin koskaan. Afganistanin turvallisuustilanne on merkittävästi heikentynyt viime päivien aikana. Tilanne on hyvin ennakoimaton. Tämä edellyttää Afganistanissa olevien konsuliapua pyytäneiden Suomen kansalaisten ja Suomessa pysyvästi asuvien afganistanilaisten sekä valtioneuvoston yleisistunnon 13.8. ja 15.8. tekemien päätösten mukaisten henkilöiden — yhteensä noin 170 henkilöä — evakuointia maasta. 

Evakueringarna genomförs via den internationella flygplatsen i Kabul, Hamid Karzai International Airport. Finland har hittills kunnat evakuera cirka 49 personer som är finska medborgare eller i Finland varaktigt bosatta utlänningar från Afghanistan eller afghaner som har jobbat i vår ambassad i Kabul. 

Läget på flygplatsen har sedan veckoslutet varit kaotiskt, och flygverksamheten har tidvis varit avbruten 

Evakuoinnit ovat jatkuneet pitkin yötä, ja tällä hetkellä turvaan on saatu kaikkiaan 49 Suomen kansalaista, pysyvän oleskeluluvan haltijaa taikka afgaanitaustaista Suomen lähetystössä työskennellyttä. Työ jatkuu kaiken aikaa. 

Tietojen mukaan Yhdysvallat pyrkii nyt parantamaan koordinaatiota evakuointilentojen ja ‑toiminnan suhteen. Se ei kuitenkaan voi auttaa evakuoitavien siirtämisessä kentälle muualta Kabulista tai muilta alueilta. Evakuoinnin yleisenä haasteena onkin saada kerättyä evakuoitavat henkilöt oikea-aikaisesti lentokentälle saatettavaksi ja ohjattavaksi lennoille. Suurimpana ongelmana tällä hetkellä on kuitenkin pääsy itse kentän sisälle kontrolloidusti ja turvallisesti. Tällä hetkellä avustettavilla on vielä ollut pääsy kentän tuntumaan. On kuitenkin suuri riski siitä, että tämä tilanne ei tule jatkumaan. Merkkejä on myös siitä, että Talebanin otteet ovat kiristymässä. Lisäksi on nähtävissä, että naisten ja tyttöjen sekä erilaisten vähemmistöjen ja kansalaisaktivistien ja journalistien asema on heikkenemässä merkittävästi. Kaiken kaikkiaan kansalaisvapaudet ja ‑oikeudet ovat vaarassa muuttua hyvin rajallisiksi Taliban-hallinnon vallassa. Sisällissodankaan mahdollisuutta ei voi poissulkea. 

Emme ole myöskään saaneet varmuutta siitä, kuinka kauan Yhdysvaltain Kabulin kentän turvaamisoperaatio jatkuu. Yhdysvaltain viimeisimmän ilmoituksen mukaan se jatkuu vain elokuun loppuun saakka — on kuitenkin mahdollista, että se päättyy jo aiemmin. Kyse saattaa olla vain joistakin päivistä, kun Yhdysvallat saa oman evakuointioperaationsa päätökseen. Näiden seikkojen vuoksi Suomen evakuointioperaatio tulisi pyrkiä suorittamaan loppuun mahdollisimman pikaisesti. Useat länsimaat ovat jo keskittäneet alueelle kansallisiin tarpeisiinsa mitoitettuja sotilaallisia suorituskykyjä. 

Arvoisa puhemies! Suomen evakuointioperaatiota suorittavien siviilihenkilöiden tueksi Kabulissa esitetään käytettäväksi Puolustusvoimien suojausjoukkoja. Tehtävään käytettäisiin joukkoja, joilla on koulutuksen ja kriisinhallintakokemuksen kautta paras kansallinen suorituskyky käsillä olevan tilanteen kaltaisessa toimintaympäristössä. Operaatioon käytettäväksi suunnitellut sotilaat olisivat kaikki Puolustusvoimien palkattua henkilökuntaa. Osa henkilöstöstä on palvellut Afganistanin kriisinhallintaoperaatiossa. Tehtävään asetettava joukko varustettaisiin henkilökohtaisella aseistuksella sekä tarvittavalla suojavarustuksella. Suojeluosaston toiminta lentokenttäalueen ulkopuolella kentän porttien läheisyydessä on välttämätöntä, jotta erityisesti ne evakuoitavat, joilla ei ole EU-matkustusasiakirjaa, saadaan sotilaslentokentän alueelle, mistä evakuoinnit tapahtuvat. 

Kansainvälistä apua esitetään annettavaksi lain 1 §:n 4 kohdan — apu, johon voi sisältyä voimakeinoja — ja 5 kohdan — ulko- ja turvallisuuspoliittisesti merkittävä apu — perusteella. On mahdollista, että käsillä olevassa tilanteessa suojausjoukot voisivat joutua käyttämään sotilaallisia voimakeinoja. Avun voidaan katsoa olevan ulko- ja turvallisuuspoliittisesti merkittävää ottaen huomioon, että toiminta tapahtuu Suomen ja EU:n ulkopuolella Afganistanissa, jonka turvallisuustilanne on merkittävästi heikentynyt. Tehtävä toteutettaisiin Kabulin sotilaslentokentällä, jonka toimintakyvystä ja turvallisuudesta vastaa tällä hetkellä pitkälti Yhdysvallat. 

Evakuoinnin kohdistuessa myös EU:n ja Naton paikalta palkattuihin henkilöihin, avunannolla olisi merkitystä myös Suomen kansainvälisten suhteiden ja kansainvälisen yhteistyön kannalta. 

Ärade talman! Internationellt bistånd som kan inbegripa användning av militära maktmedel förutsätter riksdagens deltagande i beslutsfattandet. Statsrådet ska således höra riksdagens utrikesutskott före beslutsfattandet, och om ett beslut om bistånd som inbegriper militära maktmedel gäller en särskilt krävande situation, ska statsrådet höra riksdagen genom att förelägga den en redogörelse i saken innan beslut fattas. 

Eduskunnan kuulemisjärjestys määräytyy avun tosiasiallisen luonteen perusteella. Asiaa ratkaistaessa on arvioitava tilannetta kokonaisvaltaisesti ja otettava huomioon toiminnan tavoitteet, tehtävät ja toteuttamistapa. 

Lain perustelujen mukaan erityisen vaativana tilanteena voidaan pitää esimerkiksi avun antamista tilanteessa, jossa apu voisi sisältää sotilaallisten voimakeinojen käyttöä silloin, kun avun toteuttamisen arvioitaisiin toimialueen olosuhteet huomioon ottaen sisältävän merkittäviä riskejä. 

Kabulin lentokentän sotilasaluetta voidaan pitää kohtuullisen turvallisena alueena. Alueella toimii useiden maiden joukkoja, jopa tuhansia sotilaita. Mahdollisuus tahallisiin tai tahattomiin tilanteen eskaloitumisiin on kuitenkin olemassa. Operaatioon liittyvät riskit kasvavat sotilasalueelle johtavilla porteilla ja ohjattaessa evakuoitavia lentokentän välittömässä läheisyydessä. Alueella olevat kansainväliset joukot ovat joutuneet käyttämään aseitaan muutamassa tapauksessa. Voimankäyttöä vaativia tilanteita ei voida täysin poissulkea. Nykyisen tilanneymmärryksen mukaan Taleban ei kuitenkaan suoranaisesti uhkaa kentän alueella toimivia joukkoja. 

Tilannekuvan ja joukon tehtävän perusteella tehdyn kokonaisarvion pohjalta ja ottaen huomioon perustuslakivaliokunnan lausunnon valtioneuvosto arvioi, että avunannossa on kyse kansainvälisen apulain 3 §:ssä tarkoitetusta erityisen vaativasta tilanteesta, jolloin valtioneuvoston olisi ennen päätöksentekoa kuultava eduskuntaa antamalla sille asiasta selonteko. 

Arvoisa puhemies! Lähettämällä suojausjoukko tukemaan Suomen evakuointia tuettaisiin Suomen operaation turvallista ja nopeaa toimeenpanoa. — Kiitos. 

Ulkoministeri Pekka Haavisto :

Arvoisa puhemies! Tässä on tullut joitakin kysymyksiä, ja huomaan, että eduskunnan kuva on hyvin samanlainen tästä kiireellisyydestä ja myöskin erittäin vaikeasta tilanteesta kentällä tällä hetkellä. Nyt otan vielä tämän laki-asian, kun täällä on pohdittu, että olisiko kiireellisyyttä voitu tässä käyttää, niin todellakin tässä on konsultoitu myös oikeuskansleria, ja täytyy sanoa, että tämän lain — kansallisen avun antamisesta ja vastaanottamisesta — pykälät ja niiden perustelut eivät ole kirjoitettu aivan tarkalleen tällaiseen tilanteeseen, ja sen takia katsottiin, että tässä täytyy tätä selontekomenettelyä käyttää. Tästä varmaan tulee jatkokeskustelua, olisiko syytä näitä sitten täsmentää. 

Selvitettiin myöskin Puolustusvoimista annetun lain mahdollisuuksia antaa virka-apua Suomen viranomaisille — se ei tässä tule kysymykseen — ja myöskin sotilaallisen kriisinhallintalain soveltamista. Sieltäkään ei löytynyt tällaiseen tilanteeseen turvaa. Itseasiassa myöskin tämä laki avun antamisesta ja vastaanottamisesta edellyttäisi kansainvälisen komponentin, että ei vain suomalaisten avuksi toimittaisi. Ja tässä nyt tulee se kansainvälinen komponentti sitä kautta, että olemme myöskin sitoutuneet tukemaan joitakin EU:n palveluksessa olleita ja kriisinhallintaoperaation palveluksessa olleita, mutta ehkä huomiona juuri se, että juuri tällaista tilannetta varten ei selvästikään lainsäädäntöä ole tarkalleen kirjoitettu. 

Edustaja Mustajärvi otti näitä uhkakuvia vielä enemmän esille. Voisiko tämä lentoliikenne keskeytyä kokonaan joidenkin toimien tai turvallisuuspoikkeamien vuoksi Kabulissa? Varmasti voisi. Näitä uhkakuvia voi maalata, mutta siellä suomalaiset eivät todellakaan ole yksin, vaan siellä on useiden maiden sotilasosastoja, ja lentokenttä on USA:n hallussa tällä hetkellä ja he sitä toimintaa siellä koordinoivat sillä tavalla. Täytyy luottaa, että tämä sotilaallinen turvallisuus alueella säilyy. Mutta kyse on todellakin joistakin päivistä, joiden aikana tämä operaatio pitää saada onnistumaan. 

Tästä, mitä tapahtuu tulevaisuudessa Afganistanissa, ja näistä tulevaisuuden askelmerkeistä: meidän kehitysyhteistyömme tulevaisuudesta ja muusta käydään mielellään eduskunnan kanssa tarkempaa debattia sitten, kun se aika tulee, mutta nyt ei ehkä siihen niin paljon ole aikaa kiinnittää huomiota. 

On myöskin huomattava, että — kun olemme käyneet Puolustusvoimien ja puolustusministeriön kanssa keskustelua — kun tämä eduskunnan järjestys nyt saatiin näin nopeasti, niin tämä käsittely ei varsinaisesti viivästytä tätä operaation liikkeelle lähtöä. Kaikki valmistelut ovat käynnissä, ja operaatio lähtee liikkeelle heti, kun presidentin päätös tulee eduskunnan käsittelyn valmistuttua ja valtioneuvoston käsiteltyä sen jälkeen asiaa. 

Tässä edustaja Virolainen — otan sen vielä — mainitsi myöskin näitä muita uhkakuvia Afganistanissa, esimerkiksi Isisin sotilaiden ja taistelijoiden vapauttamisen vankilasta. Hehän ovat ikään kuin Talebanin vihollisia, mutta mahdollisuuksia tämmöisiin erilaisiin kaoottisiin skenaarioihin on erittäin paljon Afganistanissa. — Kiitos.  

12.40 Ulkoministeri Pekka Haavisto :

Kiitoksia, puhemies! Ehkä ensin vähän valotan vielä tätä autettavien listaa. Eli todellakin ne 170, jotka ovat olleet Suomen lähetystössä palkkalistoilla tai EU:ssa tai kriisinhallintaoperaatioissa meitä auttamassa, he perheineen kuuluvat tähän 170:een. Tämän lisäksi, kuten mainitsin, on noin 60 Suomen kansalaista tai pysyvän oleskeluluvan haltijaa maassa. Tämä joukko siis tällä hetkellä on noin 230. Nyt se joukko, josta täällä on mainittu esimerkiksi alihankinnan suhteen, on noin 300 hengen lisäjoukko, joka tulisi siitä. Sen lisäksi meillä on Suomen kehitysyhteistyöhankkeissa toimineita henkilöitä, meillä on naisjournalisteja, joita Suomi on kouluttanut, ja meillä on ihmisoikeuspuolustajia, joita olemme tässä vuosien aikana tukeneet. Tämä joukko yhteensä on varmasti siellä vähintään lähempänä tuhatta kuin viittäsataa. Kun katsomme nyt tätä logistista haastetta, joka on jo tässä ensimmäisessä operaatiossa, mikä meillä nyt siellä on, niin ehkä ymmärrätte, että emme voi sitä aivan heti kaksinkertaistaa, mutta totta kai eduskuntaa tässä kuullaan ja eduskunnan kantoja tämänkin osalta. 

Edustaja Kontula puhui juuri näistä operaation tarkoista rajauksista. Näin todella on, että alueena on vain tämä Kabulin lentokenttä ja sen välitön lähiympäristö. Emme siis mene kaupungille, Kabuliin, missään tapauksessa, vaan pyrimme turvaamaan lentokentällä ja sen ympäristössä suomalaisten evakuointeja ja suomalaisten diplomaattien toimintaa. Aika on maksimissaan yksi kuukausi. 

Nyt tähän kysymykseen, joka oli edustaja Heinosella myös, miten amerikkalaiset tulevat toimimaan. Totta kai käymme heidän kanssaan koko ajan keskustelua. Meillä on se käsitys, että he ovat pyytäneet muita maita toimittamaan omat evakuointinsa 27.8. mennessä ja tämän 27. päivän jälkeen he suorittavat oman evakuointinsa kentältä kuun loppuun, ja silloin elokuun lopussa näillä näkymin he ovat sieltä poistuneet. Tässä aikaikkunassa nyt toimimme. 

Todella tehtäväkuvaus on hyvin tarkka tällä joukolla. Se on suojausjoukko, ja heillä ei muita sotilaallisia toimia ole kuin oma suoja ja tietenkin näiden suomalaisten diplomaattien mahdollinen suojaaminen tässä tilanteessa, heidän aseistuksensa on siltä varalta varattuja. Kun täällä muun muassa edustaja Niemi kysyi, onko ruokahuolto, terveysasiat ja muut kunnossa, niin kyllä, hyvin omavaraisesti toimitaan ja totta kai sitten muun muassa pohjoismaisessa yhteistyössä. Norjalaisilla on paikalla kenttäsairaala, ja meillä on norjalaisiin erittäin hyvä työsuhde ollut jo tähän mennessä. 

Uskon, että nämä vakuutuskysymykset ja muut ovat kunnossa. Tämä joukko, edelleen korostan sitä, on vapaaehtoisesti tähän tehtävään lähteneitä henkilöitä, jotka kuuluvat Puolustusvoimien henkilökuntaan. Eli emme tietenkään käytä varusmiehiä tällaisessa, näin vaativassa tilanteessa. — Kiitos. 

Ulkoministeri Pekka Haavisto :

Kiitoksia. — Ja kiitoksia, arvoisa eduskunta, keskustelusta. En itsekään halua tätä lainkaan pitkittää, mutta vastaan muutamaan kysymykseen, jotka täällä vielä edustajilta tulivat, jotta tilannekuva olisi kaikilla sama. 

Edustaja Sirén nosti kysymykseen vielä sen, miten nämä 170 henkilöä on määritelty. Siinä on todella Suomelle suorassa työsuhteessa olleita henkilöitä perheineen sekä sellaisia henkilöitä, jotka ovat olleet kriisinhallintaoperaatioissa ja EU-operaatioissa mukana. Suomi oli ensimmäinen, joka ilmoitti, että otamme myöskin oman lukumme näissä kriisinhallintaoperaatioissa ja EU-operaatiossa mukana olleita, koska heillä ei ole semmoista luontaista maata, minne voivat siirtyä. Ja olemme vedonneet myöskin muihin maihin, että he tämän vastuun kantaisivat. Tämä on ollut yhteinen harjoitus EU:n ja kriisinhallintaoperaation kesken siellä Afganistanissa. 

Voidaanko tätä sitten laajentaa? Ollaan käytetty ulkomaalaislain 93 §:ää, ja se on tilanne, jossa erityinen humanitäärinen peruste voidaan ottaa huomioon. Se vaatii kolmen ministeriön yhteisen esityksen: ulkoministeriön, sisäministeriön ja työ- ja elinkeinoministeriön. Ja tässä listaa tehdessämme olemme konsultoineet myöskin suojelupoliisia, jota on näiden henkilöiden osalta konsultoitu. Jos eduskunnalla on tavoitetila tai näkemys, että listaa tulisi laajentaa jollakin tavalla, ja muuta, kuulemme totta kai valtioneuvostossa sen mielellämme. Mutta tämä on nyt se, mihin keskitymme tällä hetkellä, ja sekin on, niin kuin kerroin, vaikea toteuttaa. 

Sitten edustaja Sirén kysyi, voiko poistua tämän alueen ulkopuolelle, joka on määritelty, jotta voisi sitten vielä ihmisiä auttaa vaikka sitä lentokenttää kohti. Se ei ole mahdollista. Siellä heti lentokentän ulkopuolella on Talebanin eli maan tämänhetkisen hallitsijaryhmän tiesulut, ja niiden tiesulkujen yli tai ohi ei tietenkään poistuta. Ollaan lentokentällä ja sen ympäristössä, jossa kansainvälinen yhteisö on. 

En halua mennä nyt syvälle tähän, onko kehitysyhteistyö ollut onnistunutta vai ei, ovatko rahat menneet hukkaan vai eivät, mutta jos ihmisten koulutukseen ja ihmisten terveyteen on investoitu, en itse ajattele, että se on hukkaan mennyttä rahaa. Tämä oli edustaja Mustajärven kysymys tai kommentti. 

Edustaja Kauman kysymykseen, voiko tämä laajentua: Ulkomaalaislain 93 § on se väline, jota tässä voidaan käyttää, jos sitten sellaisia tarpeita on, mutta automaattisesti tämä ei laajene mihinkään tästä. Se vaatii valtioneuvoston päätöstä. 

Kysymys siitä, millä asioilla henkilöt ovat Afganistanissa olleet, mitä kukin on siellä tehnyt, miksi ei ole poistunut: Siellä on varmaan paljon erilaisia yksilöllisiä tilanteita, en niihin mene. Mutta periaatteemme on, että konsuliapua Suomen lain mukaisesti annetaan tällaisessa tilanteessa. Siinä on myöskin omavastuu, eli matkakulut peritään henkilöltä, totta kai, jos joudutaan rahaa lainaamaan. Se on ulosottokelpoinen summa, joka voidaan sitten siinä periä. 

Ja sitten aivan viimeisenä: Edustaja Meri kysyi vielä tästä tilannekuvasta. Liikutaan niin sanotusti vihollisen maaperällä, vaarallisella maaperällä — miten tähän suhtaudutaan? Toistaiseksi lentokentällä on voinut kansainvälinen yhteisö toimia ja toteuttaa tätä evakuointia. Tämähän voi vielä muuttua. Se tieto meillä esimerkiksi on, että Taleban on antanut suojaa YK-työntekijöille kentälle tulemiseen, että YK on pystynyt neuvottelemaan heidän kanssaan jonkinlaisen tämmöisen käytävän sinne. Ja totta kai pyrimme, niin kuin kerroin tuossa alussa, että myöskin EU:n erityisedustaja on tullut sinne paikalle, käyttämään myöskin häntä tämmöisissä mahdollisissa neuvottelutilanteissa. Mutta omat joukkomme eivät poistu sieltä lentokentältä. — Kiitos. 

Mika Niikko ps (esittelypuheenvuoro)

https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Mietinto/Sivut/UaVM_3+2021.aspx

Arvoisa puhemies! Valtioneuvosto on antanut eduskunnalle kansainvälisen avun antamista ja pyytämistä koskevasta päätöksenteosta annetun lain mukaisen selonteon Puolustusvoimien joukon lähettämisestä Kabulin lentokentän alueelle. Afganistanin nopeasti heikentynyt turvallisuustilanne huomioiden ulkoasiainvaliokunta pitää keskeisen tärkeänä, että Afganistanissa olevien, konsuliapua pyytäneiden Suomen kansalaisten ja Suomessa pysyvästi asuvien afganistanilaisten sekä valtioneuvoston yleisistunnon 13.8. ja 15.8.2021 tekemien päätösten mukaisten henkilöiden evakuointi Afganistanista suoritetaan kiireellisesti. 

Valiokunnan saamien selvitysten mukaan jälkimmäisillä henkilöillä tarkoitetaan ensisijaisesti Suomen suurlähetystön, EU-instituutioiden ja Naton palveluksessa olevia tai olleita, asemamaasta palkattuja henkilöitä sekä heidän perheenjäseniään. Selonteon mukaan edellä mainittujen päätösten kattama evakuoitavien henkilöiden kokonaismäärä on tämän hetken arvion mukaan noin 170 henkilöä. Lisäksi konsuliapua tarvitsevien henkilöiden määrä on selonteossa ilmoitetun mukaisesti arviolta 60 henkeä. Määrän todetaan kasvavan. 

Osa evakuoinneista on saatu onnistuneesti suoritettua. Valtioneuvoston on toimivaltansa puitteissa mahdollista tarvittaessa laajentaa operaation puitteissa evakuointitarpeessa olevien henkilöiden määrää. Toisin sanoen tämä on polku siihen, että Suomen on mahdollista lisätä esimerkiksi suojaustehtävissä olevien henkilöiden mukaan ottamista. 

Arvoisa puhemies! Aikajänne evakuointien suorittamiseksi on lyhyt. Afganistanin turvallisuustilanne ja Talibanin suhtautuminen evakuointeihin saattavat muuttua äkillisesti, ja lisäksi Yhdysvallat on päättämässä Kabulin lentokentän turvallisuusoperaation kuluvan kuukauden lopulla. Valiokunta painottaa selonteon linjauksia, joiden mukaan Suomen evakuointioperaatio tulisi pyrkiä suorittamaan loppuun mahdollisimman pikaisesti. 

Arvoisa puhemies! Selonteon valmistelun yhteydessä selvitettiin sitä, voitaisiinko päätös operaatiosta tehdä kiireellisenä. Valiokunnan, joka totesi tilanteen perustelevan kiireellistä menettelyä, mielestä Suomen lainsäädäntö, kansainvälinen apulaki ja sotilaallista kriisinhallintaa koskeva lainsäädäntö eivät tunnista nyt kyseessä olevan tilanteen mukaisia tarpeita parhaalla mahdollisella tavalla eivätkä riittävästi. Saadun selvityksen mukaan suojausjoukon tehtävät olisivat evakuointioperaatioon osallistuvan ulkoministeriön henkilöstön suojaaminen, evakuoitavien henkilöiden tukeminen ja opastaminen, tilannekuvan muodostaminen ja jakaminen sekä yhteysupseeritoiminta alueella. Puolustusvoimien arvion mukaan joukon käytöstä aiheutuu enintään 792 000 euron kustannukset, joka esitetään katettavaksi valtiovarainministeriön momentilta Ennakoimattomat menot. 

Arvoisa puhemies! Valiokunta kiinnittää huomiota myös selonteon kirjaukseen, jonka mukaisesti Afganistanissa ei ole tällä hetkellä toimivaa hallintoa, jolta joukkojen käytölle maassa voitaisiin saada lupa. Aseiden ja ampumatarvikkeiden vieminen operaation mahdolliselle tukeutumisalueelle muussa maassa tulee saada asianmukaiset luvat kyseisen maan hallinnolta. Afganistanin heikko turvallisuustilanne ja epäselvä tilannekuva huomioiden valiokunta pitää operaation tilannekehitystä ennakoimattomana ja mahdollisesti nopeasti vaikeutuvana. On siis tärkeää, että operaation turvallisuutta ja tilannekuvaa seurataan tarkasti ja myös eduskunta pidetään asiassa tietoisena. 

Arvoisa puhemies! Yleisemmin Afganistaniin liittyen valiokunta kiinnittää huomion erityisesti maan vakavaan humanitääriseen kriisiin. Valiokunta pitää tärkeänä, että Suomi niin kahdenvälisesti kuin osana EU:ta ja laajempaa kansainvälistä yhteisöä hakee ratkaisuja maan humanitäärisen tilanteen helpottamiseksi ja tukemiseksi, painottaen erityisesti haavoittuvimmassa asemassa olevia, mukaan lukien naiset ja lapset. Valiokunnan mielestä eduskunnan on syytä käsitellä Afganistanin monisyistä tilannetta perusteellisesti erikseen, mukaan lukien kansainvälinen kriisinhallintatoiminta. Tähän palataan myöhemmin. 

Arvoisa puhemies! Eduskunnalla ei ole huomautettavaa selonteon johdosta. 

Ulkoministeri Pekka Haavisto :

”Arvoisa puhemies! Kiitän jo tässä vaiheessa eduskuntaa ja sen ulkoasiainvaliokuntaa tänään käydystä keskustelusta ja kyvystä käsitellä selonteko näin nopealla aikataululla. On hienoa nähdä eduskunta näin yksimielisenä kriisin hetkellä. Olen kiitollinen tuesta esitetylle toimintalinjalle ja suojajoukon lähettämiselle.  

Olemme käsitelleet hyvin tärkeää kysymystä, yhteisenä prioriteettinamme suomalaisten ja suojelua tarvitsevien auttaminen sekä valtioneuvoston päätösten toimeenpano hyvin akuutissa tilanteessa, jossa turvallisuusriskit saattavat kasvaa entisestään ja käytettävissä oleva aika vähenee nopeasti.  

Suomen kansalaisia, pysyvän oleskeluluvan haltijoita ja valtioneuvoston päätöksellä evakuoitavia afgaaneja on yhä runsaasti Afganistanissa. Useimpien hätä ja huoli on nyt juuri hyvin suuri.  

Olen huomioinut myös eduskunnan tahtotilan siitä, että lainsäädännön tarkistamista on syytä harkita. Tämä oli ensimmäinen kerta, kun kyseistä lakia sovelletaan. Samalla tavoin olen huomioinut edustajien kommentit EU:n toiminnasta. Suomi on aina korostanut EU-yhteistyön ja koordinaation merkitystä. Paikan päällä Kabulissa sitä on kyetty parantamaan koko ajan. On kuitenkin totta, että EU:lla kokonaisuutena on tässä vielä paljon kehitettävää. 

Nämä ovat kuitenkin kysymyksiä, joihin meidän on palattava käsillä olevan akuutin kysymyksen eli evakuointioperaation päättymisen jälkeen. Tällöin voimme käydä ajan kanssa huolellisesti läpi kokemuksen kautta esille nousseita opetuksia, analysoida ne ja ryhtyä tarvittaviin toimiin. Sama koskee Suomen ja EU:n Afganistan-politiikkaa. — Kiitos. ”