Etelä-Karjalan osalta vuosi 2026 alkaa varsin haastavassa tilanteessa. Hyvinvointialueen ja metsäteollisuuden irtisanomiset uhkaavat nostaa työttömyyden ennätyslukemiin. Kansanedustaja Hanna Holopainen vaatii hallitukselta nopeita toimia, jotta maakunta ei näivety.
– Nämä uudet alueelliset työttömyysennusteet ovat kerta kaikkiaan järkyttäviä. Eikä kyse ole vain luvuista, vaan ennen kaikkea ihmisistä, jotka joutuvat kohtuuttomaan tilanteeseen, johon eivät voi itse lainkaan vaikuttaa. Tässä kohtaa myös hallituksen työttömyysturvan heikennykset tuntuvat erityisen epäoikeudenmukaisilta, Holopainen sanoo.
– Hallituksen on herättävä ja lunastettava lupaukset alueemme tukemisesta. Jokaisen ministerivierailun yhteydessä on vakuuteltu, että Etelä-Karjalaa ei unohdeta. Kysymys ei myöskään ole tekohengittävästä tehottomasta aluetuesta, vaan siitä että kompensoidaan maailmanpolitiikan muutosten myötä tullutta iskua alueelle, Holopainen muistuttaa.
Holopainen luottaa kaikesta huolimatta maakunnan potentiaaliin.
– Meillä on täällä valtavasti osaamista ja kykyä tuottaa kipeästi kaivattua kasvua ja uusia innovaatioita, kunhan vain saamme siihen reilun mahdollisuuden. —Kysymys on saavutettavuudesta, energiaratkaisuista, toimivasta viestintä- ja sähköinfrasta eli aivan perusedellytysten saattamisesta asialliselle tasolle. Karjalanradan välityskyvyn parantamiseksi tarvitaan puuttuva kaksoisraide pätkälle, joka on Suomen vilkkain yksiraiteinen rataosuus. Alueen teollisuuden tulevaisuuden turvaamisen kannalta olisi tärkeä saada hankkeesta sitova päätös mahdollisimman pian, Holopainen vaatii.
– Myös hyvinvointialueiden rahoitusmallin korjaamisen tulisi olla hyvin korkealla hallituksen toimenpidelistalla, kysymys on koko terveydenhuoltojärjestelmämme uskottavuudesta, Holopainen korostaa.
– Nyt olisi kiireesti saatava erityistalousalue käyntiin tänne rajaseudulle, jossa on kärsitty kaikkein eniten. Se olisi toimiva tapa houkutella alueelle investointeja esimerksksi vihreään siirtymään ja vetytalouteen. Myös Saimaan alueen matkailun kehittämisessä on edelleen paljon hyödyntämätöntä potentiaalia, Holopainen muistuttaa.
Hallituksen näivettämispolitiikalle on vaihtoehtoja
Holopainen antaa yleisemminkin kritiikkiä hallituksen talouspolitiikalla ja viittaa uusimpaan tilastotietoon, jonka mukaan Suomen työttömyysaste on Euroopan heikoin.
– Erittäin rajuja toimia on tehty julkisen talouden tasapainottamiseksi, mutta ilmeisesti valinnat on tehty lähinnä ideologisin perustein, eikä kokonaisvaikutuksia ole harkittu riittävästi. Nyt on selvää näyttöä siitä, että työttömiä kyykyttämällä ei työpaikkoja synny, koulutuksesta leikkaamalla ei tuottavuus kasva eikä rajuilla puheilla yhteiskunnan luottamus parane, Holopainen luettelee.
Holopainen uskoo, että julkisen talouden tasapainottaminen on mahdollista tehdä fiksummin ja oikeudenmukaisemmin. Joka vuosi oppositiopuolueet laativat omat varjobudjettinsa – Vihreiden vaihtoehtobudjetissa tarjotaan vaihtoehto, jossa valtion taloutta sopeutetaan yhtä paljon kuin hallituksen budjetissa, mutta kestävästi ja oikeudenmukaisesti. Vihreiden vaihtoehtoon voi tutustua tästä linkistä.
Ekologinen kriisi etenee hiljaisuudessa
Tällä hetkellä keskustelu painottuu turvallisuuspoliittiseen tilanteeseen, työllisyyteen ja terveyspalveluihin, joten luonnon monimuotoisuus ja ilmastonmuutos jäävät helposti taka-alalle. Eniten näistä kysymyksistä keskustellaan nuorten kanssa – ja toisaalta myös ilmastoisovanhemmat, lastenlastensa tulevaisuudesta huolta kantavat isovanhemmat, muistuttavat ja kirittävät meitä päättäjiä toimimaan.
Holopainen kantaa huolta siitä, että samalla kun julkisen keskustelun tilan täyttävät tällä hetkellä talous ja turvallisuus, niin muut kriisit etenevät lähes näkymättömissä ja hiljaisuudessa.
– Planetaarinen kolmoiskriisi etenee hälyttävää vauhtia. Kolmoiskriisin muodostavat ilmaston lämpeneminen, ympäristön saastuminen ja luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen. Asiantuntijat varoittavat, että tällä hetkellä jo seitsemän yhdeksästä elämää ylläpitävästä planetaarisesta rajasta on ylitetty. Planetaariset rajat määrittelevät ne kriittiset ympäristölliset rajat, joiden sisällä ihmiskunta voi toimia turvallisesti ilman, että ekosysteemien toimintakyky tai yhteiskuntien vakaus vaarantuu, Holopainen muistuttaa.
Ilmastoisovanhemmat kirittävät päättäjiä
– On ymmärrettävää, että kaiken myllerryksen keskellä ihmisillä ei ole voimavaroja seurata ympäristön tilan kehittymistä. Päättäjien täytyy kuitenkin seurata ja olla perillä. Me elämme kriittisiä aikoja, YK:n arvion mukaan maapallon keskilämpötila saattaa nykytoimilla nousta jopa 3,1 astetta esiteolliseen aikaan verrattuna, vaikka kriittisenä rajana on pidetty 1,5 astetta, Holopainen kertaa tilannetta.
Erityistä kiitosta Holopaiselta saa ilmastoisovanhempien sinnikäs toiminta.
– Ilmastoisovanhemmat ovat kansalaisjärjestö, jonka jäsenet ovat pääasiassa isovanhempia. He kantavat huolta lastenlastensa ja tulevien sukupolvien tulevaisuudesta. Isovanhemmat ovat aktivoituneet, kun ensin koululaiset ympäri maailman koululakkoilivat ilmastotoimia kirittääkseen ja isovanhemmat halusivat vapauttaa lapset koulunpenkille ja ottivat heidän paikkansa osana kansainvälistä ilmastoliikettä nimeltä Fridays for Future.
– Ilmastoisovanhemmat kokoontuvat joka ikinen perjantai eduskuntatalon portaille muistuttamaan päättäjiä ympäristönsuojelusta, olipa ulkona sitten millainen tuuli ja tuisku tahansa. He eivät onneksi anna meidän unohtaa tulevia sukupolvia, Holopainen kiittelee.
