Venäjän hyökkäys Ukrainaan ja itärajan sulkeutuminen ovat olleet raju isku itäiselle Suomelle. Kauppa, teollisuus ja matkailu ovat kärsineet – ja samalla koko alueen elinvoima on joutunut koetukselle. Juhlapuheissa on kyllä jaettu myötätuntoa, mutta konkretiaa tarvitaan enemmän. Rahoituspäätökset ja aikataulu infrainvestoinneille todistaisivat, että valtioneuvosto todella ymmärtää alueen strategisen merkityksen ja on sitoutunut pitkäjänteiseen kehittämiseen. Toivottavasti budjettiriihestä tulee hyviä päätöksiä. Rajaseutu ei saa jäädä kuihtuvaksi puskurivyöhykkeeksi, josta asukkaat ja investoinnit katoavat. Rajaseudun erityistilanne tulee nostaa pöydälle myös kaikissa EU-tapaamisissa.
Elinvoiman palauttaminen on kokonaisvaltainen tehtävä, joka vaatii toimivia tietoliikenneyhteyksiä, saavutettavuuden ja erityisesti raideliikenteen parantamista, koulutusmahdollisuuksien turvaamista sekä luontomatkailun kehittämistä. Aivan erityisessä asemassa on energiamurroksen vauhdittaminen.
Energiapolitiikan näkökulmasta itäinen Suomi ei ole vain kartan reuna. Se voi olla koko Suomen energiatulevaisuuden sydän. Alueella on erinomaista potentiaalia puhtaan energian tuotannossa: tuuli- ja aurinkoenergia ja puhdas vety voivat synnyttää uuden teollisen aikakauden, joka tuo mukanaan työpaikkoja, investointeja ja tulevaisuuden uskoa.
Toistaiseksi investointien tiellä on esteitä, jotka täytyy purkaa. Kysymys on myös alueellisesta yhdenvertaisuudesta. Ansaitsemme samanlaiset mahdollisuudet kuin läntisessä Suomessa. Fingridin kantaverkko on kriittinen. Ilman sen vahvistamista uusia energiainfrastruktuureja ei voida rakentaa. Puolustusvoimien tutkaongelmat estävät tuulivoiman rakentamista. Nämä tekniset haasteet on ratkaistava, jotta voimme avata tien puhtaalle, hajautetulle ja turvalliselle energiajärjestelmälle.
Tuulivoimatuotannon hajauttaminen koko maahan auttaa pitämään sähköverkon tasapainossa. Energiaomavaraisuus ja hajautettu tuotanto ovat osa kansallista turvallisuutta. Itäisen Suomen vahvistaminen tukee koko maan kriisinkestävyyttä ja huoltovarmuutta.
Kehitys ei tapahdu itsestään. Eikä valtiovetoisesti luoda kuin kehikko, jonka päälle kannattava liiketoiminta on mahdollista rakentaa. Alueellista visiota, investointeja ja rohkeutta osallistua tulevaisuustalkoisiin tarvitaan myös yrityssektorilta.
ResilEast-ohjelma kokoaa kiinnostavalla tavalla kokonaismaanpuolustuksen, aluekehittämisen ja kestävän rakennemuutoksen näkökulmat yhteen. Toivottavasti rahoitus ohjelmalle löytyy. Se tarjoaa erinomaisen mahdollisuuden kestävämmän, turvallisemman ja elinvoimaisemman tulevaisuuden rakentamiseen.
Ohjelman viitoittamalla tiellä itäinen Suomi voi siirtyä pois fossiilisista polttoaineista, uudistaa teollisuutta, vähentää päästöjä ja vahvistaa huoltovarmuutta.
Meillä ei ole varaa menettää tätä potentiaalia. Itäinen Suomi voi olla edelläkävijä – jos siihen annetaan mahdollisuus. On aika rakentaa tulevaisuutta – yhdessä, koko Suomen hyväksi.
Kirjoitus on alun perin julkaistu Suomen Vetylaakso ry:n uutiskirjessä 4/2025.