Eduskunta keskustelee tänään keskustan välikysymyksestä arvokkaasta ikääntymisestä ja vanhushoivan tilanteesta. Vihreiden kansanedustaja Hanna Holopainen vaatii hallitusta antamaan lisäaikaa hyvinvointialueiden alijäämien kattamiseen sekä vanhusneuvostojen aseman vahvistamista.
“Moni vanhus miettii, mihin minä joudun? Arvokas vanhuus kuuluu kaikille. Tällä hetkellä vanhusten hoidossa ja palveluissa on räikeitä puutteita. Minulla ei ole luottamusta hallituksen toimintaan vanhushoivan tilanteen parantamiseksi, ja aion äänestää hallitukselle epäluottamusta välikysymysäänestyksessä. Vanhusten pääsyä palveluihin tulee parantaa ja erilaisia hoito- ja kuntoutuspaikkoja lisätä,” sanoo Holopainen.
Eduskunnan käsittelyssä olevassa välikysymyksessä vaaditaan hyvinvointialueille lisäaikaa alijäämien kattamiseen, mistä Holopainen on samaa mieltä.
“Talouspolitiikan arviointineuvostokin suositteli hallitusta antamaan hyvinvointialueille lisäaikaa talouden alijäämien kattamiseen. Asian pitäisi olla sillä selvä. Lakia tullaan mitä ilmeisemmin rikkomaan joka tapauksessa, joko kuntalaiset eivät saa peruslaissa turvattuja sote-palveluita tai rikotaan hyvinvointualueiden rahoituslakia. Jos talouden alijäämien kattamiseen ei anneta lisäaikaa, vanhukset tulevat luultavasti olemaan tämän politiikan suurimpia kärsijöitä”, sanoo Holopainen.
Holopainen vaatii myös vanhusneuvostojen aseman vahvistamista. Vanhusneuvostot edistävät ikääntyneiden asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia sekä ottavat kantaa valmistelussa oleviin asioihin osana kaupungin ja hyvinvointialueiden päätöksentekoa.
“Vanhusneuvostot ovat tärkeässä asemassa tuomassa päätöksentekoon ikäihmisten näkökulmia. Ne vaikuttavat erityisesti hyvinvointiin, terveyteen, osallisuuteen, elinympäristöön, asumiseen, liikkumiseen ja palveluihin liittyviin kysymyksiin. Silti vanhusneuvostoilla on hyvin rajalliset vaikutusmahdollisuudet. Niiden asemaa pitäisi vahvistaa nykyisestä,” sanoo Holopainen.
Suomessa on paljon virallisia omaishoitajia, mutta vielä enemmän epävirallisia omaishoitajia. Arvioiden mukaan jopa 80 prosenttia vanhusten saamasta hoivasta on Suomessa omaisten ja läheisten vastuulla.
“Esitän, että oman sairaan vanhemman hoitamiseen voisi saada palkallista hoitovapaata, samaan tapaan kuin lapsen hoitamiseen. Erityisesti tarve voi olla esimerkiksi saattohoitotilanteissa. Jo nyt joissakin tilanteissa on mahdollista saada omaishoitovapaata iäkkäiden vanhempien hoitamiseksi, mutta se on palkatonta. Ehdotan kokeilun käynnistämistä. Meidän on pidettävä vanhuksistamme parempaa huolta,” sanoo Holopainen.
TIEDOTE 25.2.2025