Turpeen energiakäytön kieltämisestä oli tehty kaksi kansalaisaloitta, joista toiseen on linkki tässä KAA 2/2021 vp. Käytin eduskuntakeskustelussa 14.10.2021 oheisen puheenvuoron, jossa korostin määrätietoisten ilmastotoimien jatkamista.
Arvoisa puhemies! Meillä on täällä tänään käsittelyssä kaksi kansalaisaloitetta, jotka käsittelevät turvetta. Ja koska tähän teemaan sisältyy monia eri näkökulmia — muun muassa energia-, ilmasto-, luonnonsuojelu-, huoltovarmuus-, talous-, yrittäjyys- ja aluepolitiikka — niin on aivan selvää, että se herättää vilkasta keskustelua sekä täällä salissa että yhteiskunnassa muutenkin.
Ensin ilmastotavoitteista. Suomi on sitoutunut kansainvälisiin sopimuksiin siitä, että pyrimme 1,5 asteen rajaan ilmaston lämpenemisessä, ja koska turpeen polton päästöt vastaavat 12 prosenttia Suomen päästöistä, on aika selvää, että ilman turpeen käytön vähentämistä ja siitä rajatulla aikataululla kokonaan luopumista ei voida tähän tavoitteeseen Suomen osalta päästä.
Täällä hyvin monessa keskustelussa, sekä tässä turvekeskustelussa että muissakin keskusteluissa, joissa viitataan ilmastotoimiin, on nostettu esiin kysymys, kannattaako Suomen tehdä mitään, kannattaako Suomen tavoitella kunnianhimoista ilmastopolitiikkaa ja onko siitä seurauksena energian hinnannousu, seuraako siitä lisälaskua kuluttajille ja teollisuudelle — muitakin uhkakuvia on nostettu täällä salissa esiin. Tosiasiassa vastaus tähän kysymykseen on, että kyllä kannattaa. Ja juuri näistä edellä mainituista syistä energian hinnanlaskun — ja lisälaskun kuluttajille ja teollisuudelle — välttämiseksi on ihan välttämätöntä tehdä näitä ilmastotoimia.
Kaikkein vaarallisinta olisi jäädä kiinni menneen aikakauden ratkaisuihin ja edelleenkin ylläpitää riippuvuutta fossiilisten polttoaineiden käytöstä ja myös turpeen käytöstä. Siitä seuraisi se, että koko muu maailma menee eteenpäin ja energiamurros ja siirtymä toteutuu muualla, mutta ei Suomessa, ja lopulta se vaarantaisi ihan peruuttamattomalla tavallaan meidän huoltovarmuutemme ja meidän teollisuutemme kilpailukyvyn. Tämä on aika selvää, jos vähänkään seuraa kansainvälisiä tutkimuksia ja näkymiä siitä, minkälaisia ratkaisuja on tarjolla ilmastonmuutoksen torjumiseksi ja päästöjen vähentämiseksi.
Sitten jos ei ajatella pelkästään näitä ilmastotavoitteita ja Suomen sitoutumista niihin, niin kysymyshän on myös ennen kaikkea suomalaisen luonnon säilymisestä, meidän kansallisista intresseistämme, siitä, että voidaan välttää soiden uhanalaistumisen jyrkkenevä lisääntyminen. Tällä hetkellä Suomen suoluontotyypeistä jo puolet on uhanalaisia.
On ehdottomasti Suomen kansallinen intressi pitää kiinni siitä, että tulevilla sukupolvillakin on mahdollisuus nauttia suoluonnosta. Turpeen käytöllä on myös vakavia vaikutuksia vesistöjen kuntoon Suomessa, ja aika monet suomalaiset, jotka omissa mökkirannoissaan ovat huomanneet sen, että lähistön turvetuotannon vaikutukset samentavat mökkivesiä, suhtautuvat aika kielteisesti turpeen käyttöön. Aika moni suomalainen ihan siitäkin syystä vaatii toimia luonnonsuojelun tavoitteiden parantamiseksi.
No sitten ihan aiheellisesti täällä on puhuttu turveyrittäjyydestä ja turpeen käytön vähentämisen aluetaloudellisista vaikutuksista. Eri alueilla Suomessa ollaan ihan erilaisissa tilanteissa siinä, kuinka merkittävä osa alueen työpaikoista on sidoksissa tähän turpeen tuotantoon ja turpeen käyttöön, ja ihan ymmärrettävästi sitten edustajat täällä nostavat esiin tätä huolta siitä, mitä tämä siirtymä sitten siellä alueella aiheuttaa.
On kuitenkin syytä muistaa se, että kysymys on nimenomaan hallitusta siirtymästä ja reilusta muutoksesta, jota tarvitaan. Ongelmana on se, että jo aika pitkään, vähintään 20 vuotta, on ollut näköpiirissä se, että turve on todella hankala energiatuotantomuoto ilmastotavoitteiden kannalta. Kaikkialla siellä, missä tämä on ymmärretty, on tehty toimia jo ajoissa siinä, että tästä riippuvuudesta on pyritty eroon.
Esimerkiksi omassa kotikaupungissani Lappeenrannassa tehtiin jo 2000-luvun alkupuolella ratkaisu siitä, että kun rakennettiin maakaasua korvaava sähkö- ja kaukolämmön tuotantolaitos, niin sinne nimenomaan valittiin semmoinen polttotekniikka, että metsähakkeen tehosteaineena ei tarvittaisi kovinkaan paljon turvetta, ja nyt seuraavassa peruskorjauksessa muutaman vuoden sisällä pystytään luopumaan siitä vähäisestäkin turpeen käytöstä, mitä siellä laitoksessa on tarvittu. Ja tämä toteutettiin juuri siitä syystä, että oli näköpiirissä se, että ei kannata sitoutua turpeen käyttämiseen, koska se on nimenomaan energian kustannusten kannalta ongelmallinen tulevaisuudessa — niin kuin nyt nähdään, että ollaan juuri siinä tilanteessa.
Turveyrittäjillä on valitettavasti ollut sellainen käsitys, että tätä siirtymää ei tarvitsisi tehdä, ja ymmärrettävästi he ovat nyt pettyneitä siihen, että ovat investoineet kalustoa ja siihen yritystoimintaan ja sitten heidät on ikään kuin petetty tässä. Ja se on totta kai semmoinen vastuu, mikä meidän poliitikkojen pitää kantaa, ja juuri siitä syystä pitää tavoitella sitä, että löydämme keinoja siihen, että nämä yrittäjät pystyvät sitten edelleenkin siirtymään muille aloille ja pystyvät tekemään sen kannattavasti. Olisi ehkä syytä miettiä, voisiko tätä heidänkin kalustoaan osittain käyttää esimerkiksi soiden ennallistamiseen, koska se on tietenkin sitten yksi projekti, joka meillä on edessä, ja osin ilmeisestikin näitä samoja kalustoja voisi siihen käyttää ja näitä turveyrittäjiä ainakin osin siihen myöskin työllistää.
Mutta kaiken kaikkiaan meidän täytyy jatkaa määrätietoisesti kohti tätä siirtymää, ja meidän pitää panostaa: nyt jo meillä on käytössä tämä EU:n JTF-rahasto, jolla voidaan myös rahoittaa näitä toimenpiteitä. Pitää käyttää se kaikin mahdollisin tavoin siihen, että pystytään sekä luopumaan tästä turpeen nostamisesta että pystytään panostamaan sellaisten polttotekniikoiden uudistamiseen, että sitten turvetta ei tarvittaisi tehosteaineena niin monessa voimalaitoksessa.
Ja sitten pitää tietenkin pyrkiä kehittämään niitä yhä uudempia energiatuotantotapoja. Suomen on syytä olla eturintamassa edistämässä sitä, että myös EU-tasolla pystyttäisiin tukemaan tämmöistä suomalaista tutkimusta ja tuotekehitystä, jotta päästään kohti polttoon perustumattomia tekniikoita, muun muassa kohti vetytaloutta, synteettisten polttoaineiden tuottamista ja muuta vastaavaa.