Etusivu » Blog » Toimenpidealoite vammaisasiavaltuutetun viran perustamisesta

Toimenpidealoite vammaisasiavaltuutetun viran perustamisesta

Hanna Holopainen kuvassa

Tein Noora Koposen ja Mirka Soinikosken kanssa 19.11.2021 toimenpidealoitteen vammaisasiavaltuutetun viran perustamisesta. Moni muukin edustaja allekirjoitti aloitteen.

Sosiaali- ja terveyspalveluja kehittäessä on kiinnitettävä erityistä huomiota ihmisryhmiin, jotka ovat hyvin riippuvaisia muiden ihmisten ja palveluiden tuesta. Keskeinen tällainen ryhmä ovat vammaiset. He ovat heikompiosaisia, joista tulisi huolehtia erityisen hyvin. 

Mediassa on noussut esiin, että Hämeenlinnassa yksityisessä asumispalveluyksikössä alaikäinen kehitysvammainen asukas sidottiin laittomasti ilmastointiteipillä vuosien ajan. Ohjelman mukaan häntä myös pahoinpideltiin. Tämä on räikein esimerkki siitä, mihin heikko kehitysvamma- ja autismikirjo-osaaminen voi pahimmillaan johtaa. Tällä hetkellä vammaiset eivät saa heidän itsemääräämisoikeuttaan kunnioittavia palveluita yhteiskunnalta. 

Vammaiset tarvitsevat erilaisia hoiva- ja avustuspalveluita. Kaikki vammaiset eivät kuitenkaan saa tarvitsemaansa apua ja turvaa yhteiskunnalta. Heikko kehitysvamma- ja autismikirjo-osaaminen johtaa pahimmillaan turvattomuuteen. Usein vammaisten tarpeiden anominen on yhtä taistelua. Kaikkea palvelua on myöskin hankalaa saada aikaan julkisin varoin, mikä on luonut markkinat suunnatuille yksityisille palveluille. Samalla toimijoiden kirjo on lisääntynyt huomattavasti ja palveluiden tason varmistaminen on tullut hankalaksi. Tarvitaan parempia resursseja valvontaan. 

Kaltoinkohteluun on puututtava viipymättä. Yhteiskunnan sivistyksen tasoa mitataan sillä, kuinka se kohtelee heikoimpiaan. Palvelujen laadun seurannassa tulee käyttää paikallisia valvontakoordinaattoreita omavalvonnan tukena. Tällä hetkellä vammaispalvelujen valvonnan resurssit ovat erittäin niukat. Median paljastukset kertovat, että valvonta ei aina toimi. 

Ikäihmisten määrän lisääntyessä ei saa unohtaa muita hoiva- ja terveydenhuoltojärjestelmämme toimivuudesta riippuvaisia ihmisiä. Julkisen talouden kestävyysvajeen umpeen kurominen ja terveydenhoidon rakenteiden ja rahoituksen järkeistäminen eivät saa tapahtua tavalla, joka syrjii vammaisia. 

Tarvitaan päätöksentekoa kokoavaa ja hahmottamista helpottavaa koordinoivaa tahoa, joka vastaa kokonaisvaltaisesti vammaisten palveluiden järjestämiseen liittyvistä kysymyksistä ja vammaisten etujen toteutumisesta. Saman tahon olisi hyvä osallistua myös julkiseen keskusteluun tuoden äänen niille, joiden on vaikea puhua itse puolestaan. 

Vammaiset tarvitsevat lakien toteuttamista puolustamaan vammaisasiavaltuutetun, joka on perehtynyt heidän asioihinsa ja puolustaa vammaisten asemaa yhteiskunnassa. Suomessa on useita muita asiavaltuutettuja olemassa, ei kuitenkaan yhtä tahoa, joka puolustaisi vammaisten oikeuksia ja lakien toteuttamista ilman syrjintää. 

Suomessa on jo vuonna 2016 ratifioitu YK:n vammaissopimus, joka ei aina toteudu vammaisia koskevissa päätöksissä. Tämän sopimuksen noudattamista vammaisasiavaltuutetun tulee myös edistää virassaan. Ponsiosa 

Edellä olevan perusteella ehdotamme, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin vammaisasiavaltuutetun viran perustamiseksi. 

Hanna Holopainen vihr, Noora Koponen vihr, Mirka Soinikoski vihr, Pirkka-Pekka Petelius vihr, Sofia Virta vihr, Saara Hyrkkö vihr, Jussi Saramo vas, Suldaan Said Ahmed vas, Pia Lohikoski vas, Iiris Suomela vihr,  Merja Kyllönen vas, Matti Semi vas, Outi Alanko-Kahiluoto vihr, Satu Hassi vihr, Mari Holopainen vihr, Jenni Pitko vihr, Inka Hopsu vihr, Jukka Kopra kok, Veijo Niemi ps, Sebastian Tynkkynen ps, Ritva Elomaa ps, Esko Kiviranta kesk 

Helsingissä 19.11.2021