Siirry suoraan sisältöön
Etusivu » Blog » Miesten erityiskysymykset vaativat edelleen vastauksia

Miesten erityiskysymykset vaativat edelleen vastauksia

Hanna Holopainen mikrofonien äärellä.

Tasa-arvotyössä miesten problematiikat ovat jääneet vähemmälle huomiolle. Miehet kuolevat nuorempina ja sairastavat enemmän kuin naiset. Pakollinen asevelvollisuus koskee vain miehiä.

Mielenterveyden ongelmat koskettavat erityisellä tavalla miehiä. MIELI ry:n vuonna 2021 toteuttaman kyselyn mukaan miehet empivät avun hakemista.

Esteeksi saattaa nousta liian ahdas kokemus miehisestä roolista, kuviteltu ihanne yksinpärjäämisestä sekä ammattiauttajien naisvaltaisuus.

Miehiä pitääkin saada enemmän hyvinvointialueille auttamaan toisia miehiä. Työmarkkinoidemme vahvan sukupuolittuneisuuden purkaminen toisi helpotusta tähänkin.

On myös tärkeää ottaa huomioon isyyden merkitys nykyistä paremmin ja vahvistaa erityisesti isille tarjottavaa tukea. Miesjärjestöjen keskusliitto, johon Vihreä miesliikekin kuuluu, on ehdottanut esimerkiksi sote-ammattilaisille ja viranomaisille tarjottavaa perus- ja täydennyskoulutusta isyyden merkityksestä perheiden hyvinvoinnille. Sukupuolierityinen hyvinvointiosaaminen onkin liitettävä pysyväksi osaksi sosiaali-, terveys- ja kasvatusalojen peruskoulutusta.

On päättäväisesti puututtava poikien kasvavaan osuuteen huonoiten menestyvistä koululaisista. Paljon on puhuttu suomea toisena kielenä puhuvien hankalasta tilanteesta oppimisen suhteen. Suurin eroavuus oppimistuloksissa löytyy kuitenkin poikien lukutaidosta.

Lukutaito on avaintaito, jonka pohjalle muu oppiminen rakentuu. Heikoimman tason lukijoilla opiskelu ja työelämässä pärjääminen on haastavaa. Vaikeudet pärjätä yhteiskunnassa lisäävät syrjäytymis­riskiä.

Vuoden 2019 PISA-tuloksissa suomalaisista pojista peräti 20 prosenttia oli heikoimman tason lukijoita, tytöillä osuus oli 7 prosenttia. Heikosti lukevien poikien määrä on kasvanut 7 prosentti­yksikköä vuodesta 2009. Vastaavasti etevimpien lukijoiden ryhmässä tyttöjä (20 %) oli enemmän kuin poikia (9 %).

Onneksi suomalaiset nuoret, pojat mukaan lukien, ovat edelleen lukutaidossa maailman huipputasoa. Kannattaa kuitenkin herätä ja huomata vaaran merkit: jo viidesosalla pojista lukutaito on huolestuttavan heikko.

Kaikki eivät saa kotoa kannustusta lukemiseen. Kysymys lukutaidon suhteen on pitkälti riittävistä resursseista oppimisen tukeen ja ryhmäkokojen pienentämiseen, jotta kunkin oppijan yksilölliset tarpeet voidaan huomioida nykyistä paremmin. Koulutuksesta emme voi enää tinkiä.

Jotta miesten asiat pysyvät esillä, tasa-arvojärjestöjen rahoituksesta on huolehdittava. Naisjärjestöjen keskusliitto on ansiokas tasa-arvoa edistävien naisjärjestöjen kattojärjestö, jonka toiminta on turvattu lainsäädännöllä ja valtionrahoituksella. Miesjärjestöjen keskusliitto taas on tasa-arvoa edistävien miesjärjestöjen kattojärjestö. On tärkeää varmistaa myös sen tuki.

Kirjoitus on julkaistu alun perin Vihreän miesliikkeen blogina 19.3.2023. Katso alkuperäinen teksti täältä.

Lue lisää MIELI ry:n kannoista täältä.

Lue lisää Miesjärjestöjen keskusliiton ehdotuksista täältä.

Lue lisää PISA-tuloksista täältä.

Hanna Holopainen
Vihreiden varapuheenjohtaja, kansanedustaja
Lappeenranta