Tiedote on julkaistu 1.3.2023. Tuolloin järjestin Tuuli ja vety ne yhteen soppii -tilaisuuden, jonka tallenne on katsottavissa täältä.
Laajoihin osiin itäiseen Suomeen ei voi rakentaa tuulivoimaa. Voimalat häiritsevät puolustusvoimien tutkavalvontaa, minkä johdosta niille myönnetään hyvin vähän lupia itään.
Kansanedustaja, Vihreiden varapuheenjohtaja Hanna Holopaisen järjestämässä (1.3.) tilaisuudessa hahmotettiin tuulivoiman ja vetytalouden yhteyttä. Holopaisen mukaan muualla maassa ei vielä riittävästi ymmärretä, miten valtavasti idässä ja kaakossa menetetään investointeja, verotuloja ja työpaikkoja puolustusvoimien tutkaongelman takia.
– Jo pelkästään tuulivoiman investointipotentiaali liikkuu kymmenissä miljardeissa. Lappeenrantalaisena ja eduskunnan puolustusvaliokunnan jäsenenä tiedän toki hyvin puolustusvoimien tarpeet. Ei ole kuitenkaan maan kokonaisturvallisuuden kannalta järkevää jättää suurta osaa maata nopeasti kehittyvän vetytalouden ulkopuolelle. Tarvitsemme kompensaatioita – tai mieluummin ratkaisua puolustusvoimien tutkaongelmaan, vaatii Holopainen.
Tilaisuudessa puhunut Pohjois-Karjalan maakuntaliiton yhteyspäällikkö Jarno Turunen on yhdessä alueen muiden maakuntaliittojen kanssa laskenut yhteen tulivoimapotentiaalin Itä- ja Pohjois-Suomessa.
– Kaikkiaan tarjolla olisi 23 miljardin edestä investointeja tuulivoimaan. Se tarkoittaa tuhansia työpaikkoja ja satojen miljoonien verotuloja kunnille. Lisäksi se voisi laukaista merkittäviä investointeja kantaverkon osalta ja erityisesti vetytaloudessa. Mikään aluepolitiikka ei pysty näin suuriin talousvaikutuksiin. Valtion on ratkaistava, miten itäisen Suomen investoinnit saadaan liikkeelle ja itäisin Suomi osaksi koko Suomen tulevaisuuden energiaratkaisua, Turunen sanoo.
LUT yliopisto on selvittänyt Itä- ja Kaakkois-Suomessa piilevän uusiutuvan energian ja vihreän vedyn tuotantopotentiaalin sekä mahdollisuudet uudenlaisen teollisuuden kasvuun. Selvityksen mukaan Itä- ja Kaakkois-Suomeen on mahdollista luoda vähintään 25 miljardin euron investoinnit sekä kymmeniä tuhansia uusia työpaikkoja.
– Osa noista investoinneista on samoja kuin meidän laskelmissamme. Potentiaali on kuitenkin valtava. Muualla maassa jo liikkeellä olevat kymmenet vetyinvestoinnit ja tuulivoiman nopea nousu osoittavat, että mahdollisuudet ovat todella suuria, Turunen huomauttaa.
LUT yliopiston selvityksen perusteella tämän ns. vetylaakson alueella voitaisiin tuottaa puhtaita polttoaineita koko Suomen liikennepolttoaineita vastaava määrä. Vedyn valmistuksessa on hyödynnettävissä Itä-Kaakko-alueella runsaasti teollisuuden bioperäisiä hiilidioksidipäästöjä. Alueen kunnat ja kehitysyhtiöt ovatkin perustaneet Vetylaakso ry:n edistämään hankkeita.
LUTin tutkijaopettaja Antti Kososen mukaan ihmiset ovat aina eläneet jollain tapaa vetytaloudessa. Onhan kyse maailman yleisimmästä alkuaineesta, jota on kaikkialla myös nykyisessä energiajärjestelmässä poltettavina hiilivetyinä esimerkiksi öljynä.
Jatkossa vety itse on Kososen mukaan yhä enemmän polttoaine, raaka-aine ja energiavarasto, joka on tuotettu uusiutuvalla sähköenergialla.
– Me LUTin asiantuntijat olemme toistuvasti nostaneet esiin tarpeen raivata Suomessa tuulivoiman lisärakentamiselta esteet. Itä-Suomen tutkaongelma voidaan ratkaista lailla, jossa Puolustusvoimien on uudistettava tutkajärjestelmänsä sellaiseksi, että se mahdollistaa tuulivoimarakentamisen kaikkialla Suomessa. Alueiden turvallisuus taataan parhaiten parantamalla niiden elinvoimaa. Ei ole järkeä, että puolet Suomen pinta-alasta toimii suojavyöhykkeenä tutkille. Aurinkosähkökään ei ongelmaa ratkaise, mutta se toimii hyvänä lisänä tuulivoiman kanssa, Kosonen muistuttaa.
Suomen Tuulivoimayhdistyksen toiminnanjohtaja Anni Mikkonen arvioi tuulivoiman nousevan maan suurimmaksi sähköntuontamuodoksi vuoden 2027 tienoilla. Mikkonen toivoo tuulivoiman lupaprosessin nopeuttamista, siirtoyhteyksien parantamista ja varsinkin tutkaongelman ratkaisua.
-Tuulivoiman sijoittaminen erityisesti Itä- ja Kaakkois-Suomeen, mutta myös Suomenlahdelle tasaisi tuulisähkön tuotantoa. Tuulivoiman sijoittaminen lähemmäs Etelä-Suomen kulutusta vähentäisi tarvetta sähkönsiirrolle. Lisäksi Itä-Suomen maakunnat pääsisivät hyötymään tuulivoiman positiivista talousvaikutuksista. Varsinkin vetytalouden näkymät tuulivoiman kanssa ovat huikeita, Mikkonen tähdentää.
Yksi vihreän siirtymän yrityksistä sekä tuulivoiman ja vetytalouden hyödyntäjistä on Ren-Gas Oy, joka aikoo ryhtyä tuottamaan uusiutuvia polttoaineita erityisesti raskaan liikenteen käyttöön. Yhtiö toteuttaa useita P2X-kaasupolttoaineiden tuotantolaitoksia eripuolille maata vuoteen 2030 mennessä ja 1200 megawattia tuulivoimaa laitostensa energialähteeksi. Yhtiö aikoo muuttaa kunnallisten energiayhtiöiden päästöt uusiutuvaksi synteettiseksi metaaniksi, vedyksi ja hukkalämmöstä tuotetuksi kaukolämmöksi.
– Yritysmaailman kannalta tärkeintä on, että valtiovalta pitää vetytalouden investointiympäristön vakaana ja suhtautuu siihen strategisesti. Se tarkoittaa, että tuulivoiman esteitä puretaan ja siirtoyhteydet toimivat sekä sitä, että uusiutuvan polttoaineen jakeluvelvoitteeseen ei tule yllättäviä muutoksia. Uusiutuvat, synteettiset polttoaineet ovat kilpailukykyisin vaihtoehto raskaan tieliikenteen polttoaineiksi ja mahdollistavat merkittäviä teollisia investointeja Suomeen, , kertoo Ren-Gas Oy:n toimitusjohtaja Saara Kujala.
Tutkaongelman lisäksi myös puuttuvat siirtoyhteydet jumittavat investointeja idässä. Holopainen vaatii nopeasti huomioita sähkön siirtoyhteyksiin.
– Tuulivoiman ja vetytalouden yhteensovittaminen tarjoaa tällä hetkellä lupaavimman tulevaisuudenvision koko Suomelle ja varsinkin maan itäosiin, summaa näkymiä Holopainen
– Nykyinen sähkönsiirtoverkkomme ei mahdollista alueen aurinko- ja tuulivoimapotentiaalin täysimittaista hyödyntämistä. Imatran ja Joensuun välinen verkko mahdollistaa vain keskikokoisen 60 megawatin aurinkovoimalan rakentamisen ja sitten verkko onkin jo tukossa. Ja näitäkin meillä on vireillä jo neljä hanketta. Tämä ongelman on ratkaistava ripeästi, Holopainen vaatii.
Lue vetylaaksosta LUT-yliopiston selvitys
Katso suunnitteilla olevat vetyhankkeet YLEn jutusta täältä
Lue LUTin artikkeli vetytaloudesta täältä
Lue tiedote Vetylaakso ry:stä täältä
Lue Ren-Gas Oy:stä täältä
Lisätietoja
Hanna Holopainen
kansanedustaja
Vihreiden varapuheenjohtaja
hanna.holopainen [at] eduskunta.fi
044 571 3463
Jarno Turunen
yhteyspäällikkö
Pohjois-Karjalan maakuntaliitto
jarno.turunen[at]pohjois-karjala.fi
040 081 8352
Anni Mikkonen
toimitusjohtaja
Suomen Tuulivoimayhdistys
anni.mikkonen[at]tuulivoimayhdistys.fi
040 771 6114
Antti Kosonen
tutkijaopettaja
LUT yliopisto
antti.kosonen[at]lut.fi
040 833 7749
Saara Kujala
toimitusjohtaja
Ren-Gas Oy
saara.kujala[at]ren-gas.com
040 184 9088