Eduskunta käsitteli 17.2.2021 Valtioneuvoston selontekoa kestävän kasvun ohjelmasta VNS 6/2020 vp ja sitä koskevaa valiokunnan mietintöä VaVM 1/2021 vp. Omassa puheenvuorossani korostin, että Suomen kilpailukyvyn kannalta on tärkeää suunnata elpymistä edistäviä toimia kestävällä tavalla.
Arvoisa puhemies! Kestävän kasvun ohjelmaan kohdistuu paljon odotuksia, kuten täällä tänään käydystä vilkkaasta keskustelustakin voidaan päätellä. Kestävän kasvun ohjelmaan tavoitellaan sekä nopeavaikutteista elpymistä että pitkän aikavälin rakenteellisia uudistuksia.
Suomen kilpailukyvyn kannalta on tärkeää suunnata elpymistä edistäviä toimia kestävällä tavalla. On tärkeää valita elvytystoimenpiteet siten, että ne tukevat kehitystä kohti hiilineutraalia kiertotaloutta. Kiertotalousyhteiskunnassa voidaan vaikuttaa myös kiihtyvän luontokadon pysäyttämiseen.
Hiilineutraaliin yhteiskuntaan siirtyminen on paras tapa tukea Suomen kilpailukykyä. Samalla kun osaltamme minimoimme jättämäämme hiilijalanjälkeä, voimme kasvattaa hiilikädenjälkeämme eli sitä positiivista ilmastovaikutusta, mitä toimintamme aiheuttaa. Suomalaiset osaamisverkostot, teknologiapainotteisuutemme ja ketteryytemme auttaa meitä tuottamaan ja kehittämään maailman kipeästi kaipaamia ratkaisuja ilmastohaasteen ratkaisemiseksi.
Suomessa on osaamista ja innovaatioita. Haasteena on, kuinka saamme ne skaalattua toteutukseen ja tuotantoon ja sitä kautta vientiin. Meidän on tärkeää esimerkiksi vahvistaa korkeakoulujemme ympärille muodostuneita osaamisekosysteemejä. Tämä on myös kaikkein parasta aluepolitiikkaa.
Arvoisa puhemies! Viime aikoina on puhuttu siitä, kuinka houkutteleva investointiympäristö Suomi on. On tärkeää ymmärtää, että esimerkiksi energiatuotannon sähköistäminen on aivan keskeinen osatekijä siinä, kuinka pystymme houkuttelemaan uusia investointeja jatkossa. Yritysten sijoittautumispäätöksissä hiilineutraalin energian saatavuus on yhä keskeisempi tekijä.
Suomalaiset tki-panostukset ovat jääneet pahasti jälkeen kansainvälisestä kehityksestä, ja keskeiset kilpailijamaamme ovat paljon meitä edellä. Suomen on ponnisteltava, jotta saisimme yhä ripeämmin nostettua tutkimus-, kehitys- ja innovaatiomenot tavoitteeksi asetettuun 4 prosenttiin bkt:stä. Julkinen sektori voi myötävaikuttaa siihen, että myös yksityiset panostukset alkavat kasvaa. Erityisesti valtion rahoitusta tarvitaan uuden teknologian korkean riskin investointihankkeiden syntymiseen. On tärkeää vauhdittaa esimerkiksi vetytalouden läpimurtoa.
Tässä vaiheessa tässä ohjelmassa ei linjata yksityiskohdista vaan pikemminkin suurista linjoista. Painopisteet on valittu oikein hyvin. Ne ovat vihreä siirtymä, digitalisaatio, työllisyys ja osaaminen sekä sosiaali- ja terveyspalvelut.
Joissakin puheenvuoroissa on kritisoitu tämän selonteon konkretian puuttumista. Tässä vaiheessa kuitenkin on kyse vasta suuremmista linjoista ja tavoitteista, ja varsinainen priorisointi ja toimenpiteiden valinta tapahtuu jatkovalmistelussa. Kohdentaminen määrittää sen, kuinka nyt asetetut tavoitteet toteutuvat.
Onkin erittäin tärkeää, että jatkovalmistelussa painotetaan toimien vaikuttavuutta ja valitaan myös mittarit, joilla tavoitteiden saavuttamista seurataan.