On tärkeää pitää esillä maatalouden vakavaa tilannetta. Jo huoltovarmuudenkin takia meidän on pidettävä viljelijöistä ja tiloista huolta. Vedin myös Vihreiden Maaseutu- ja aluepoliittisen ohjelman valmistelun. Ohjelman voi lukea täältä. Tälle sivulle on koottu toimiani maatalouden puolesta.
Maatalouden kustannukset nousivat energian hinnan kohotessa jo ennen Venäjän julmaa hyökkäystä Ukrainaan. Vaadin (1.2.2022) sekä nopeita toimia että pitkän tähtäimen suunnitelmia maatalouden tukemiseksi.
– Tarvitaan nopeita toimia tuottajien pelastamiseksi ja huoltovarmuuden takaamiseksi. Julkisen vallan keinot vapaan kansainvälisen kaupan oloissa ovat rajalliset, mutta ne on nyt perattava huolella. Yksi keino voisi olla tukien nopeutettu maksaminen. Sillä voitaisiin turvata kevään tuotantopanosten hankinta. Valtio voisi myös tarjota pankeille riittäviä takuita, jotta ne uskaltavat edelleen rahoittaa maatiloja. Verottajalle olisi syytä antaa määräystä joustavoittaa verovelkojen maksuaikatauluja. Tarvitaan todennäköisesti kriisipaketti, arvioin jo vuoden 2022 alussa tiedotteessani.
pitkän tähtäimen suunnitelmia maatalouden kannattavuuden parantamiseksi. Yksi avain pidemmän aikavälin kannattavuuden nostoon on maatalouden ilmastotoimien toteuttaminen. Hallitus on sopinut, että maatalouden päästöjä vähennetään 29 prosenttia vuoteen 2035 mennessä.
– Toimet tavoitteeseen pääsemiseksi on saatava vauhtiin pian. Ilmastonmuutoksen torjunta ja kannattavuuden parantaminen kulkevat käsikädessä. On vaikea uskoa, että kumpikaan onnistuu ilman toista. Siksi hallituksessa on päätettävä suunnitelmasta maatalouden kannattavuuden parantamiseksi ilmastotoimien yhteydessä, sanoin.
monet ilmastotoimet parantavat jo itsessään maatalouden kannattavuutta.
– Fossiilisten polttoaineiden käyttö ei tule jatkossa olemaan edullista. Miten auttaisimme maataloutta energiasiirtymässä vähäpäästöisemmäksi? Tällaisiin kysymyksiin on haettava vastauksia, jotta saamme kannattavuutta parannettua pitkällä aikavälillä. Viljelijöiden on varmasti vaikea edes ajatella energiasiirtymää silloin, kun ei ole varaa hommata siemeniä kevääksi.
Lue lisää täältä.
Kiertotalous tarjoaa hyviä ratkaisuja moniin maatalouden ongelmiin. Kirjoitin kiertotaloudesta yhdessä yhdessä pedersödeläisen maanviljelijä ja maaseudun kehittäjä Thomas Snellmanin kanssa Maaseudun Tulevaisuuteen (1.3.2023).
Maataloudella tulee mielestämme olemaan merkittävä rooli matkalla kohti hiilineutraalia Suomea.
Venäjän julma hyökkäyssota Ukrainaan on näyttänyt, miten haavoittuva fossiilisista polttoaineista ja tuontilannoitteista riippuvainen maataloutemme on. Maatalouden yleinen tehostuminen on myös johtanut sen yksipuolistumiseen sekä maatalousalueiden luonnonvaraisen eliöstön nopeaan köyhtymiseen.
Maataloudesta löytyvät kuitenkin avaimet monien sen ongelmien ratkaisuun ja sopeutumiseen muuttuvaan tilanteeseen.
Seuraava maatalouden murros onkin syytä tapahtua kiertotalouden ja uusiutuvan energian kautta.
Ravinteiden kierrätys, biokaasulaitokset, nurmibiojalostamot, aurinkopaneelit ja -keräimet sekä paneeleihin yhdistyvä sähkön varastointi tarjoavat epävakaassa maailmassa rohkaisevia näkymiä omavaraisemmalle ja ympäristön kannalta kestävämmälle maataloudelle.
Tuontiriippuvuuden haaste voidaan ratkaista ja ottaa askel kerrallaan kohti kestävämpää ja omavaraisempaa maataloutta. Samalla ravinteiden kierrätyksestä ja tilojen omasta uusiutuvasta energiasta on tullut huoltovarmuuden kautta kovaa turvallisuuspolitiikkaa.
Rohkaisevaa on, että jo nyt löytyy näitä muutoksia tehneitä tiloja, jotka samalla pärjäävät paremmin. Maailma tarvitsee edelläkävijöitä, jotka vievät meitä kohti maaseudun uutta tulevaisuutta.
Lue kirjoituksemme täältä.
Lisää tietoa Vihreiden kannoista maatalouteen löytyy Maaseutu- ja aluepoliittisesta ohjelmasta, jonka valmistelua vedin. Ohjelman voi lukea täältä.
Maatalouden vaikeasta tilanteesta Venäjän hyökkäyssodan varjossa järjestin webinaarin 12.4.2022. Keskustelijoina olivat maanviljelijä Maisa Juntunen Kangasniemeltä, Kaakkois-Suomen MTK:n toiminnanjohtaja Tuula Dahlman ja Kaakkois-Suomen MTK:n puheenjohtaja Matti Seitsonen.
Katso keskustelu täältä tai klikkaa kuvaa.
Vuoden talousarvion 2023 käsittelyssä käytin vilkkaassa maatalouskeskustelussa (20.12.2023) puheenvuoron maatalouden puolesta.
Edustaja Hannu Hoskonen (kesk) intoutui epäilemään vihreiden kiinnostusta maataloutta ja maanviljelijöiden ahdinkoa kohtaan. Hänellekin vastauksena pidin puheenvuoroja vihreiden maatalouspolitiikasta. Hoskonen oli välillä niin kiihtynyt vihreitä suomiessaan, että myös varapuhemies Antti Rinne (sd) joutui häntä siitä huomauttamaan.
Muistutin, että Vihreät ovat jo pitkään kantaneet huolta siitä, että maataloutemme on ollut niin riippuvainen synteettisistä lannoitteista sekä fossiilisista polttoaineista. On aivan selvää, että meidän olisi pitänyt ohjata näiden riippuvuuksien purkamista jo aiemmin, jotta emme olisi nyt näin vaikeassa tilanteessa kuin olemme.
Tähdensin, että Vihreät haluavat edelleen vähentää riippuvuutta synteettisistä lannoitteista ja tuontipolttoaineista sekä samalla ohjata maatalouspolitiikan keinoin ruoantuotantoa kestävämmäksi ja aidosti omavaraisemmaksi. Meidän on tärkeää kannustaa tiloja investoimaan uusiutuvaan energiaan ja eläinten hyvinvointiin. Tällä hetkellä haasteena on se, että akuutti tiukka taloustilanne heikentää tilojen investointikykyä, ja siihen tarvitaan tukea.
– Vihreät ovat erittäin huolestuneita viljelijöitten hyvinvoinnista ja alan houkuttelevuudesta. Onkin tärkeää saada alalle eri ikäisiä, eri taustoista tulevia uusia motivoituneita viljelijöitä, jotka ovat kiinnostuneita kestävästä maataloustuotannosta ja tuovat mukanaan uusia ajatuksia sekä kehittävät uusia käytäntöjä. On tärkeää edistää sukupolvenvaihdoksia ja perhepiirin ulkopuolisille henkilöille tapahtuvia tilakauppoja, sanoin.
– Meidän täytyy avata Business Finlandin tuet sekä Elyjen yritystuet myös maatalousyrittäjille. Ja kehitetään edelleen Neuvo 2020:ta, maatilojen neuvontajärjestelmää, ja lisätään sen rahoitusta. Meidän täytyy kehittää maatalousalan koulutusta huomioimaan nykyistä enemmän maatalouden ympäristöasiat, hiilensidonta, eläinten hyvinvointi, luonnonmukainen maatalous sekä yrittäjälähtöinen toimintatapa.
Lue koko puheenvuoroni täältä.
Rohkea yrittäjäpariskunta Kangasniemellä oli tuonut ensimmäiset vesipuhvelit maahan. Vesipuhveleita ei Janne Kuuselan ja Anniina Laureman tilalla kuitenkaan voi käyttää maidontuotantoon, vaikka vesipuhveli on maailman vanhimpia tuotantoeläimiä ja vesipuhveleiden maidosta tehtyä juustoa voi ostaa kaupasta.
Kävin tutustumassa vesipuhevelitilaan ja tein asiasta kirjallisen kysymyksen ( 27.11.2021). Nostin asian keskusteluun eduskunnassa eläinsuojelulain yhteydessä.
Vesipuhveli, englanniksi water buffalo, tuo yleisimmin suomalaiselle mieleen vaarallisen, suuren nautaeläimen. Tämä ensimmäinen mielikuva on afrikan vesipuhveli, syncerus caffer, joka on vaarallinen ja harvinainen savannin villieläin. Sen sijaan kesy vesipuhveli, bubalus bubalis, on ihmisen kanssa yli 5 000 vuotta maatalouskäytössä elänyt nautaeläin.
Maailmanlaajuisesti kesy vesipuhveli (bubalus bubalis) on pääsääntöisesti maatalouskäytössä oleva laji, vaikka villikin kantamuoto on vielä olemassa.
Suomalaisessa ja EU:n elintarvikelainsäädännössä rinnastetaan toisiinsa nautaeläiminä vesipuhveli (bubalus bubalis) sekä nauta (bos taurus) eläimistä saatavien tuotteiden (liha, maito) osalta. Suomen lainsäädäntö maidon osalta on yhteneväinen EU:n lainsäädännön osalta ja maitohygienialaissa vesipuhvelin maito rinnastetaan lehmän, vuohen sekä lampaan maitoon.
Suomalaisessa eläinsuojeluasetuksessa vesipuhveli (bubalus bubalus) on kuitenkin määritelty tarhattavaksi eläimeksi ja rinnastettu mm. rämemajavaan, saksanhirveen sekä amerikanbiisoniin (bison bison). Lisäksi Suomen nautaeläinpalkkioasetuksessa, joka on tullut voimaan tänä vuonna 2021, vesipuhveli ei ole mukana tuettavissa nautaelämissä edes tarhattavien eläinten osalta kuten biisoni, joka on luokiteltu samaan kategoriaan voimassa olevassa eläinsuojelulaissa. Myös Suomen eläinsuojelulain tekstissä latinankielinen lajimääritelmä on bubalus bubalus, mutta maailmanlaajuisesti käytetty latinankielinen termi on bubalus bubalis.
Uudessa eläinsuojelulaissa vesipuhveli rajattiin valitettavasti edelleen maidontuotannon ulkopuolelle. Varmasti vesipuhveliyrittäjien ja omankin toimintani ansiosta maa- ja metsätalousvaliokunta päätti kuitenkin jatkaa vesipuhveleiden maidontuotantokäytön selvittämistä. Valiokunta piti ”tarpeellisena selvitystä siitä, miten Suomen ilmasto- ja maasto-olot poikkeavat muista pohjoisista maista, joissa vesipuhveleita käytetään maidontuotantoon, ja toteaa, että mikäli vesipuhvelin maidontuotannosta saadaan uutta tutkimustietoa, päätöstä voidaan muuttaa”.
Tein asiasta kirjallisen kysymyksen ja nostin asian esiin myös puheenvuorossani eläinten hyvinvointilaista. Lue kirjallinen kysymykseni täältä ja puheenvuoroni täältä.
Eduskunta keskusteli 3.2.2021 maataloudelle tärkeistä kausityöntekijöistä hallituksen esityksen pohjalta. Muistutin, että esityksen tavoitteena oli helpottaa kausityöntekijän mahdollisuutta vaihtaa työnantajaa ja joustavoittaa kausityövoiman käyttöä myös työnantajan näkökulmasta.
Ulkomaalaiset kausityöntekijät ovat merkittävä ja tarpeellinen työvoimareservi Suomessa erityisesti maatalouden alalla. Koronaepidemian torjunta viime keväänä vaikeutti ihmisten liikkumista ja myös kausityövoiman maahan saapumista. Tämä aiheutti laajaa huolta maatalousalalla ja herätti vilkasta keskustelua sekä maatalouden toimintaedellytyksistä että huoltovarmuudestamme.
Kausityövoiman tarpeet maatalousalalla ovat huomattavan suuret ja tarve kohdistuu suhteellisen lyhyelle ajanjaksolle, joten on aika epätodennäköistä, että ilman ulkomaalaista kausityövoimaa Suomessa näistä tehtävistä suoriuduttaisiin, vaikka sitä oppositio tuolloin kovaan ääneen julistikin.
– Tosiasia on, että tarvitsemme jatkossakin kausityövoimaa rajojen ulkopuolelta, ja on järkevää, että muokkaamme lainsäädäntömme toimintaedellytyksiä tähän suuntaan, kuten tässä hallituksen esityksessä nyt tehdään, muistutin.
– Esityksen tavoitteena on helpottaa kausityöntekijän mahdollisuutta vaihtaa työnantajaa ja joustavoittaa kausityövoiman käyttöä myös työnantajan näkökulmasta. Samalla on tärkeää, että tähän rinnalle tuodaan vahvoja toimenpiteitä, joilla torjutaan tämän ulkomaalaisen työvoiman hyväksikäyttöä.
Lue koko puheenvuoroni täältä.