Mediatiedote on julkaistu alun perin 10.2.2022.
Hallitusohjelman yksi maan tärkeimmistä lakihankkeista, kaivoslain uudistaminen, on saatava eteenpäin kevään kuluessa. Näin vaatii vihreiden varapuheenjohtaja Hanna Holopainen.
– Lainsäädäntömme on kaivosteollisuuden kannalta edullinen ja Suomi on sen vuoksi kansainvälisten kaivosyhtiöiden kannalta houkutteleva maa. Maaperämme kaivannaiset voi hakea halpaan hintaan muualla jalostettavaksi ja jättää riskit ja haitat paikallisten murheeksi. Etsintävarauksiakin voi tehdä myös sellaisille alueille, joille tuskin on mahdollista saada lupaa varsinaiselle kaivostoiminnalle, sanoo Holopainen.
Vihreät ovat pitäneet kaivoslain uudistamisessa tärkeimpinä tavoitteinaan ympäristön sekä paikallisten elinkeinojen ja asukkaiden aseman parantamista, kuntien mahdollisuutta kieltää kaivostoiminta alueillaan, malminetsintälupien rajoittamista sekä kaivosten vastuiden ja vakuuksien saattamista todellisia haittoja vaativalle tasolle.
– Kaivokset eivät sovi kaikkialle ja toimintaan sisältyy usein riski peruuttamattomista laajoista ympäristövahingoista. Kaivosten etuajo-oikeus tulee poistaa. Ympäristöltään ja kulttuuriltaan arvokkaiden alueiden koskemattomuus on turvattava rajaamalla ne kaiken kaivostoiminnan ulkopuolelle ns. no-go alueiksi. Lupia myönnettäessä on huomioitava kaivostoiminnan koko elinkaaren aikaiset vaikutukset ympäristölle ja muulle elinkeinotoiminnalle. Valtavat varausalueet herättävät epävarmuutta ympäri maata. Kaivosyhtiöiden ilmoitukset näkyvät lappilaisten maanomistajien arjessa usein, Holopainen sanoo.
Holopaisen haluaa, että Käsivarren alueen saamelaisten poronhoitajien huoli perinteisten elinkeinojen jatkuvuudesta on otettava tosissaan. Kyseessä ei ole pelkästään elinkeinosta, vaan kokonaisen kulttuurin jatkuvuudesta.
– Kysymys on saamelaislasten tulevaisuudesta. YK:n lasten oikeuksien komiteaan on tehty valitus malminetsinnästä Käsivarren alueella. Ympäristöarvojen kannalta ovat myös hyvin epäilyttäviä Sodankylään Viiankiaavan Natura-suojelualueen alle suunnitellut louhokset.
Holopainen pitää tärkeänä kansalaisten aktiivisuutta kaivoslain suhteen. Kaivostoiminnalle RAJAT -kansalaisaloite on kerännyt jo yli 57 000 kannatusilmoitusta. Sen taustalla olevat tahot luovuttivat tänään (10.2.) kansalaisaloitteen eduskunnalle.
Holopainen muistuttaa, että eduskunta on yksimielisesti kirjannut kaivoslain etenemisen kannalta olennaisia lausumia vastauksessaan jo aiempaan Kaivoslaki Nyt -kansalaisaloitteeseen.
– Vaatimukset tulee viedä lakiin täysimääräisesti. Eduskunta edellytti muun muassa, että kaivoslakia uudistettaessa hallitus varmistaa nykyistä selkeämmin muille elinkeinoille ja asumiselle tärkeiden tai luontoarvoiltaan korvaamattomien alueiden suojelun. Lausumien mukaan hallituksen tulee varmistaa korvauskäytäntöjen oikeudenmukaisuus haittojen kärsijöille. Näistä ja muistakin eduskunnan yksimielisistä vaatimuksista tulee pitää tiukasti kiinni, vaatii Holopainen.
Holopaisen mukaan kaivostoiminta ei ole nykyisin lainkaan Suomessa kestävällä pohjalla. Suomen pinta-alasta jopa yli kymmenesosa on varattu kaivostoimintaan tähtäävälle malminetsinnälle. Etsintävarauksia on tehty myös luonnonsuojelualueille, saamelaisten kotiseutualueelle sekä puhtaiden järvien Saimaan ja Päijänteen rannoille.
Hallitus päätti syksyllä 2021, että kaivosveroa aletaan periä vuoden 2023 aikana. Lakia valmistellaan parhaillaan. Vihreät kannattaa kaivosveroa, joka perustuisi louhittujen mineraalien arvon lisäksi louhitun maa-aineksen määrään. Tällainen ympäristövero rajoittaisi louhintaa ja varmistaisi, että uusia kaivoksia avataan vain, kun mineraaleja todella tarvitaan ja esiintymä on riittävän rikas.
– Maaperämme malmivarat ovat yhteistä omaisuuttamme. On tärkeää, että kun varoja hyödynnetään, yhteiskunta saa niistä korvauksen. Hyödynnetään arvokkaita uusiutumattomia luonnonvarojamme kestävästi ja koko yhteiskunnan kannalta viisaasti. On tärkeää varmistaa, että kaivosveron käyttöönotto etenee tällä hallituskaudella ja että sen taso on riittävä, Holopainen kehottaa.
Holopaisen mukaan kaivosyritysten vastuu ympäristöstä ja ihmisistä tulee taata sekä kaivoksen toimiessa että sen sulkemisen jälkeen.
– On huolehdittava siitä, että kaivostoiminnan jälkien korjaaminen ei jatkossa enää kaadu suomalaisten veronmaksajien maksettavaksi. Riskien hinnoitteleminen osaksi toimintaa kannustaa myös raaka-aineiden kierrätykseen ja ympäristön kannalta parhaiden mahdollisten teknisten ratkaisuiden kehittämiseen ja käyttöönottamiseen.
Holopainen hämmästelee ympäristöjärjestöjen ja Finnwatchin puuttumista kaivosveron valmistelusta. Sen sijaan kaivosyhtiöt ovat päässeet mukaan määrittelemään verotustaan.
– On tärkeää pitää huolta lainvalmistelun riippumattomuudesta. Kaivosteollisuuden vahva mukana olo on ongelmallista, koska kaivostoiminnan säätely nykyisin on niin vähäistä. Maaperämme kaivannaiset voi hakea halpaan hintaan muualla jalostettavaksi ja jättää riskit ja haitat paikallisten murheeksi, Holopainen sanoo.
Talousvaliokunnan mietinnön kirjaukset, jotka eduskunta hyväksyi yksimielisesti, löytyvät täältä. (Kaivoslaki Nyt -kansalaisaloite)