Missä sinun mielestäsi lähijunan pitäisi Etelä-Karjalassa pysähtyä? Käyttäisitkö lähijunaliikennettä? Lähijunaliikenteestä kasvua ja elinvoimaa!
—-
Vihreät: Lättähatut takaisin ja Suomi lähijunaan! – myös Etelä-Karjala raiteille!
Vihreät esittää Suomen suurille kaupunkiseuduille uutta lähijunien pilottikokeilua, jolla palautetaan säännöllinen lähijunaliikenne ja vanhojen “lättähattujen” seisakkeet takaisin isoille kaupunkiseuduille. Kokeilulla tuotaisiin jopa miljoona suomalaista lähijunaliikenteen pariin. Myös Etelä-Karjala ja Lappeenranta-Imatra kaupunkiseutu olisi mukana kokeilussa.
LAPPEENRANTA-IMATRA SEUTU
Lähijunaliikenteen reitin varrella oleva väestöpohja: 69 691, reittien varrella olevat työpaikat: 33 496 ja työmatkaliikkumisen potentiaali 17 191 henkilöä (2,5 km säteellä asemista).
Lähijunaliikenne tarjoaisi mahdollisuuksia Etelä-Karjalan elinvoimaisuudelle ja kasvulle. Lähijunaliikenne täydentäisi erinomaisesti yhä enemmän suosiotaan kasvattavaa kaukojunaliikennöintiä.
-Tarvitsemme vahvan raideliikennestrategian Etelä-Karjalaan. Toimivat matkaketjut ja vähäpäästöinen liikkuminen ovat tulevaisuuden menestystekijöitä, joita kannattaa mieluiten olla etukenossa kehittämässä. Maakuntamme nauhamainen rakenne tarjoaa paikalliselle raideliikenteelle erinomaiset edellytykset. Lähijuna-asemat löytyvät pitkälti meiltä myös valmiina maakuntakaavastammekin. Viime syksynä valmiiksi saatu jäähallin sijoitusratkaisu voitaisiin huomioida lisäämällä Kisapuistoon oma seisake, toteaa Lappeenrannan kaupunginhallituksen 2. varapuheenjohtaja, kansanedustaja Hanna Holopainen
Suunnitelma kansainvälisestä henkilöraideliikenneyhteydestä Imatralta Pietariin on tärkeä maakuntamme elinvoimaisuutta. Maakuntamme tärkeimpiä edunvalvontahankkeita ovat lähivuosina Luumäki-Joutseno välin varustaminen kaksoisraiteella sekä Imatran-Pietari yhteyden mahdollistaminen, Holopainen muistuttaa todeten samalla, että nyt on juuri oikea hetki suunnata panoksia myös lähijunaliikenteen kehittämiseen alueellamme.
—-
–Vielä 1970- ja 1980-luvuilla Suomen kaupunkiseuduilla matkustettiin lättähatuiksi kutsutuilla junilla, joista vielä monella on lämpöisiä omakohtaisiakin muistoja. Kun kaupungit täyttyivät autoista, monet vanhat lähijunaseisakkeet purettiin, mutta valmiit paikat seisakkeille jäivät jäljelle. Nyt on aika palauttaa kattava lähijunaliikenne Suomeen, Vihreiden varapuheenjohtaja Jaakko Mustakallio sanoo.
Vihreät esittää säännöllistä lähijunaliikennettä Turun, Tampereen, Oulun, Lappeenrannan, Lahden ja Kouvolan kaupunkiseuduille.
–Säännöllinen lähijunaliikenne tulee aloittaa vuoteen 2023 mennessä. Seisakeverkoston palauttaminen olisi mahdollista aloittaa näillä kaupunkiseuduilla jo tällä hallituskaudella ja saatettavissa loppuun vuoteen 2030 mennessä, Mustakallio esittää.
Lähijunaliikenteelle on olemassa kasvava kysyntä. Vuonna 2020 toteutettiin lähijunapilotti muun muassa Tampereen ja Nokian välillä.
–Tampereen ja Nokian pilotti osoitti, että jopa koronavuonna lähijunien käyttäjämäärä kasvoi 47 prosenttia. Kun koronakriisistä päästään yli, olisi kaupunkiseuduilla suurta potentiaalia lähijunaliikenteen kasvattamiseen. Me vihreät haluamme, että entistä useammalla suomalaisella olisi mahdollisuus matkustaa vähäpäästöisellä ja miellyttävällä tavalla, Mustakallio toteaa.
Lähijunaliikenteen lisääminen olisi merkittävä ilmastoteko.
–Lähijunien päästöt ovat parhaimmillaan jopa 98 prosenttia pienemmät kuin henkilöautoliikenteen päästöt. On vaikea keksiä tehokkaampia keinoja toteuttaa liikenteen päästövähennyksiä, Mustakallio korostaa.
Seisakeverkoston kustannukset ovat arviolta 20–40 miljoonaa euroa. Seisakkeiden rahoittamiseen voidaan käyttää Euroopan kestävän kehityksen rahastoa sekä valtion infra-budjettia.
Lue lisää Vihreiden esittämästä seisakeverkostosta sivulta: www.vihreat.fi/ajankohtaista/suomi-lähijunaan