Käsittelimme 15.9.2021 eduskunnassa valtioneuvoston selontekoa kotoutumisesta VNS 6/2021 vp. Kiinnitin huomiota ulkomaalaistaustaisten naisten matalaan työllistymisasteeseen ja siihen, miten sitä voitaisiin nostaa.
Arvoisa puhemies! Aluksi totean edustaja Mäenpään aiempaan puheenvuoroon viitaten, että kyllä kaikesta syrjäytymisestä tulee olla huolissaan ja aina pitää etsiä yksilöllisiä keinoja siihen, että syrjäytymistä voidaan ehkäistä. Kuten edustaja Mäenpää totesi, syrjäytymisen kustannukset ovat niin kovat, että tähän ehkäisemiseen pitää löytyä rahaa kaikkien osalta.
Mutta sitten tähän nyt käsitteillä olevaan kotoutumisen selontekoon. Tämä on kokonaisvaltainen toimenpide kotouttamisen uudistamiselle, ja sillä vastataan siihen, miten kasvavan maahanmuuttajaväestön osallisuus yhteiskunnassa voidaan varmistaa ja yhteiskunnan isoihin murroksiin, kuten työikäisen väestön vähenemiseen vastaamisessa, voidaan paremmin hyödyntää myös maahanmuuttajien osaamista.
Tällä hetkellä haasteenamme Suomessa on erityisesti ulkomaalaistaustaisten naisten alhainen työllisyysaste. Ulkomaalaistaustaiset naiset työllistyvät yli 17 prosenttiyksikköä heikommin kuin suomalaistaustaiset naiset. Tämä siitä huolimatta, että heidän koulutustasonsa on kuitenkin lähes samalla tasolla. Hukkaamme tässä aivan valtavan potentiaalin.
Ihmisten kyykyttäminen sosiaaliturvaa leikkaamalla ei ole aiemminkaan osoittautunut tehokkaaksi keinoksi parantaa työllisyyttä. Siitä huolimatta kokoomus on täällä tänään puheissaan tarjonnut sitä ratkaisuksi myös tähän tilanteeseen. Sosiaaliturvan leikkaamisen sijaan on järkevää tukea ihmisiä töihin ja arkeen kiinni pääsemiseksi. Kokoomuksen raippa iskisi pahiten juuri naisiin, jotka muuttavat Suomeen yleisimmin perhesyistä.
Onneksi tästä hallituksen toimenpidelistauksesta löytyy huomattavasti tehokkaampia ja inhimillisempiä toimia. Erityisen tärkeää on tunnistaa erilaisten maahanmuuttajien yksilöllisiä tarpeita ja kohdistaa täsmätoimia vaikuttavalla tavalla.
Maahanmuuttajanaisten työllistyminen etenee, kun parannetaan muun muassa perheen lasten mahdollisuutta osallistua varhaiskasvatukseen, lisätään laadukasta matalan kynnyksen kielikoulutusta, kehitetään oppisopimuskoulutusmahdollisuuksia, järjestetään pätevöitymiskoulutuksia sosiaali‑, terveys‑ ja opetusalalle, lisätään englanninkielistä tutkintokoulutusta toisen asteen ammatilliseen koulutukseen. Lisäksi on erittäin järkevää lisätä järjestöille resursseja etsivään työhön, mentorointiin ja verkostoitumisen tukemiseen, samalla on tärkeää myös kannustaa ja tukea pienyrittäjiä palkkaamaan myös maahanmuuttajia.